Asiantuntevaa puhetta kulttuuriperinnöstä

Ajankohtaista | 03.02.2020

Myös ortodoksinen näkökulma on esillä Museoviraston 5.–6.3. järjestämässä seminaarissa, johon tulee ilmoittautua 26.2. mennessä.

Kansallismuseon auditoriossa 5.–6.3. järjestettävässä seminaarissa Kenen kirkko? Uskonnollisen kulttuuriperinnön muuttuvat merkitykset käsitellään myös ortodoksiseen kulttuuriperintöön liittyviä kysymyksiä.

Kirkot ja rukoushuoneet ovat jumalanpalvelustiloja, mutta samalla ne muodostavat merkittävän osan maamme arvokkaimmasta rakennetusta kulttuuriperinnöstä. Aineellista ja aineetonta uskonnollista kulttuuriperintöä arvostetaan. Perinteitä halutaan kuitenkin myös uudistaa ja kirkkotilojen käyttöä monipuolistaa. Myös maallistumisen vahvistuminen ja uskonnollisuuden moninaistuminen ovat todellisuutta, jonka vaikutukset heijastuvat myös uskonnolliseen kulttuuriperintöön ja sille annettuihin merkityksiin. Muuttoliike kasvukeskuksiin, pienten kuntien väestökato ja seurakuntien talousnäkymät vaikuttavat myös uskonnollisten rakennusten käyttöön ja säilymiseen.

Seminaarissa pohditaan uskonnolliseen kulttuuriperintöön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja kuullaan uusinta tutkimusta siitä, millaisia käyttöön ja merkityksiin liittyviä muutoksia uskonnollinen kulttuuriperintö, yhtä lailla rakennukset ja niiden ympäristöt kuin kirkkotaide ja kirkollinen esineistö, ovat kokeneet historian eri vaiheissa.

Ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöä käsitellään seminaarissa erityisesti perjantaina kello 12.30 alkaen. Keskustelua käydään otsikolla Kirkko murroksessa: Ortodoksisista pyhäköistä luopuminen, yhteisö ja perintö. Mukana keskustelemassa ovat museonjohtaja Teresa Töntsi (Ortodoksinen kirkkomuseo RIISA), kirkkoherra Markku Salminen (Helsingin ortodoksinen seurakunta), tutkija Hanna Kemppi (Helsingin yliopisto) ja Marja-Leena Ikkala (Museovirasto). Keskustelun puheenjohtajana toimii Mikko Härö (Museovirasto). Lisäksi taidehistorian tohtori Kari Kotkavaara puhuu Heikki Hangan juhlasessiossa otsikolla Idän kuvia – kenen ehdoilla? Tutkijoiden ohjaamisesta ja kohtaamisesta kulttuurienvälisenä käännöstyönä.

Seminaarin järjestää Museovirasto, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kanssa. 

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Siihen tulee kuitenkin ilmoittautua 26.2. mennessä oheisen linkin kautta: https://ssl.eventilla.com/attend/mbGeA

Seminaaria voi seurata myös suoratoistolähetyksenä osoitteessa https://live.kansallismuseo.fi...

Seminaarin ohjelma

Torstai 5.3

9.30 Seminaarin avaus, Mikko Härö, Museovirasto

9.45-10.45 Kirkkotilan pyhyys merkitysten määrittäjänä – tila ja sen toiminnot läntisessä ja itäisessä perinteessä

Keskustelijat: yliopistotutkija Hanna Pirinen / Jyväskylän yliopisto, yliopistonlehtori Johan Bastubacka / Helsingin yliopisto, kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto / Kirkkohallitus, puheenjohtajana professori Jyrki Knuutila / Helsingin yliopisto

10.45-11.45 Muutoksia käytännöissä ja kirkkotilassa

  • Titta Kallio-Seppä: Kirkkohautaustavan muutosten vaikutus uskonnolliseen kulttuuriperintöön
  • Markus Hiekkanen: Luterilaisen kirkkotilan kahtiajaon poistaminen 1700-luvun jälkipuoliskolla. Ajatuksia kuoriaidan purkamistoiminnasta Suomen luterilaisissa kirkoissa

11.45-13.00 Lounas (omakustanteinen)

13.00-14.00 Kirkollisen rakennusperinnön merkitys, säilyminen ja hoito

  • Panu Savolainen, Laura Laine, Mia Puranen, Lauri Saarinen, Marko Huttunen ja Pauliina Saarinen: Keskiaikaiset kattorakenteet, piilossa ole osa Suomen kirkkojen aineellista kulttuuriperintöä – Pernajan ja Keminmaan kirkot erikoistarkastelussa
  • Ulla Rahola: Huolenpito autiokirkoista

14.00-14.30 Iltapäiväkahvi

14.30-16.00 Monitoimikirkkojen taustat ja modernin kirkollisen rakennuskannan tulevaisuus

  • Oscar Ortiz-Nieminen: Monitoimikirkkorakennuksessa ja kaupunkirakenteessa risteävät pyhät ja profaanit toimintaperiaatteet
  • Virva Hannula, Saija Silen: Jyväskylän moderni kirkollinen rakennuskanta muutoksessa
  • Paula Julin: Seurakuntien rakennusperintö kiinteistökehittämisen kohteena – Tikkurilan kirkon korttelin tapaus

Perjantai 6.3

9.30-10.30 Tieto ja usko – miten esittää uskonnollista kulttuuriperintöä 2020-luvulla?

Keskustelijat: yliopisto-opettaja Pia Wolff-Helminen / Åbo Akademi, projektipäällikkö Päivi Roivainen / Kansallismuseo, kirjailija Juha Hurme, puheenjohtajana professori Tuomas Heikkilä / Helsingin yliopisto

10.30-11.30 Kirkollisen taiteen ja esineiden tutkimus

  • Katri Vuola, Jaana Paulus: Keskiaikaisten krusifiksien kerrostuneet merkitykset ja uudistamisen uhat
  • Elina Räsänen, Saila Leskinen: Maria ja seitsemän apostolia — Siuntion kirkon veistosten uusi tuleminen

11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)

12.30 Kirkko murroksessa: Ortodoksisista pyhäköistä luopuminen, yhteisö ja perintö

Keskustelijat: museonjohtaja Teresa Töntsi / Ortodoksinen kirkkomuseo Riisa, kirkkoherra Markku Salminen / Helsingin ortodoksinen seurakunta, tutkija Hanna Kemppi / Helsingin yliopisto, Marja-Leena Ikkala, Museovirasto, puheenjohtajana Mikko Härö / Museovirasto

13.30-14.00 Iltapäiväkahvi

14.00-16.30 Heikki Hangan juhlasessio: Taidehistorioitsija merkitysten tulkitsijana

  • Kari Kotkavaara: Idän kuvia – kenen ehdoilla? Tutkijoiden ohjaamisesta ja kohtaamisesta kulttuurienvälisenä käännöstyönä
  • Leena Valkeapää: Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retket ja Emil Nervander kotimaisen taiteen historiaa rakentamassa
  • Renja Suominen-Kokkonen: Näkökulmia vanhimpien puukirkkojemme tutkimushistoriaan
  • Anne-Maija Malmisalo-Lensu & Päivi Lukkarinen: Idea pähkinänkuoressa – Aallon kappelisuunnitelma Jyväskylän kampukselle