Keskustelu katsomusopetuksesta on usein tunnepohjaista

Ajankohtaista | 13.01.2020

Uskonnonopetukseen kriittisesti suhtautuvat tuntevat heikosti nykyajan uskonnonopetuksen sisältöjä ja toteutustapoja.

Uskonnonopetustilanne

Keskustelu katsomusaineiden tulevaisuudesta on käynyt jälleen vilkkaana. Kuluneella viikolla aihe nousi esiin Yleisradion Taloustutkimuksella teettämän kyselyn vuoksi. Tulosten mukaan 70 prosentille suomalaisista hyväksyisi nykyisten uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamisen uudella, kaikille peruskoululaisille yhteisellä oppiaineella, jossa tutustuttaisiin maailman uskontoihin oppilaiden vakaumuksesta riippumatta.

– Argumentointia seuratessa on hyvä muistaa, että katsomusopetusta ei voida uudistaa huutoäänestyksellä. Mikäli uudistuksia tehdään, asiasta päättää eduskunta opetus- ja kulttuuriministeriössä tehdyn valmistelun pohjalta. Suomen ortodoksinen kirkko on seurannut aiheeseen liittyvää poliittista keskustelua tiiviisti ja aikoo pyrkiä jatkossakin vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että vähemmistöuskontojen näkökulma tulee asiassa huomioiduksi, toteaa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

Suomen ortodoksinen kirkko puolustaa lujasti oman uskonnon opetusta. Kirkon kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov vieraili opetusministeri Li Anderssonin luona yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston edustajien kanssa elokuussa 2019.

– Keskustelimme katsomusopetuksesta ja oman uskonnon opetuksesta nimenomaan vähemmistönäkökulmasta. Tapaamisesta jäi luottavainen mieli: ministeri Andersson kertoi ymmärtävänsä, että asia vaatii laajaa keskustelua, kertoo Okulov.

Aiheesta käytävässä julkisessa keskustelussa päästään harvoin puhumaan ydinkysymyksistä, sillä suuri yleisö ei tunne katsomusaineiden opetussuunnitelmia tai nykyajan käytäntöjä.

– Esiin nousee usein tunteenomaisia reaktioita ja vanhentunutta, väärää tietoa. Monet eivät esimerkiksi tiedä, että uskonnonopetus on nykyisin kaikissa ryhmissä tunnuksetonta tai että muihin kuin omaan uskontoon perehtyminen on jo nyt osa kaikkien uskontotunneille osallistuvien oppilaiden opintoja.

– Ylen kyselyssä tiedusteltiin, olisiko hyvä, jos vieraita uskontoja opiskeltaisiin yhdessä eikä erikseen. Jo tämänhetkinen opetussuunnitelma antaa siihen mahdollisuuden. Esimerkiksi ns. vieraiden uskontojen kurssin kohdalla on aina pidetty yhteisiä tunteja. Mikään ei estä uskontojen välistä vuoropuhelua nykymallissakaan.

Vähemmistöt eivät näekään eri uskontokuntiin kuuluvien erillisiä opetusryhmiä lokeroitumisena, vaan oppiaineena, jonka opetuksessa oppilaan tausta otetaan tasavertaisesti huomioon koulun elämässä.

– On selvää, että kaikille yhteisen oppiaineen lanseeraus heikentäisi merkittävästi kaikkien vähemmistöjen asemaa. Opetus toteutuisi enemmistön ehdoilla. Tästä todistavat myös erilaisista – laittomistakin – yhteisopetuskokeiluista saadut kokemukset. Näissä kokeiluissa vähemmistön edustajat eivät ole päässeet suunnittelemaan tai toteuttamaan yhteistä opetusta, kertoo Okulov.

Yhteisen katsomusaineen luomiseen liittyy monia muitakin kysymyksiä.

– Kuka esimerkiksi määrittelisi, mitä kaikille yhteisessä oppiaineessa opetetaan? Hyväksyisivätkö nykyistä elämänkatsomustietoa opiskelevat oppilaat sen, että uusi aine sisältäisi runsaasti eri uskontoihin liittyviä sisältöjä? Kuka tätä oppiainetta opettaisi? Voisiko opetuksesta vastata myös vähemmistöuskontoa edustava opettaja?

Uusi oppiaine ei siis saa kirkolta kannatusta. Sen sijaan elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille oppilaille nähdään mahdollisena.

– Ministeri Andersson on kertonut useampaan otteeseen, että hän haluaa selvittää mahdollisuuksia tähän. On vaikeaa löytää perusteluja sille, miksi sitä ei avattaisi. Nyt ortodoksiseen tai evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva oppilas ei saa osallistua ET-opetuksen, mutta ET-oppilas voi halutessaan valita enemmistöuskonnon opetuksen. Tämä on aivan selvä yhdenvertaisuuskysymys.

Elämänkatsomustiedon avaamista kaikille on vastustettu ajatellen, että se heikentää uskonnollista lukutaitoa, mikäli monet siirtyvät uskontotunneilta ET-opetukseen.

– Itä-Suomen yliopisto teetti vuonna 2016 kyselyn 9. luokan ja lukion ortodoksisen uskonnon oppilaille. Kyselyn mukaan vain harvat olivat kiinnostuneita yhteisestä oppiaineesta tai mahdollisuudesta siirtyä ET-opetukseen. Muutamissa vastauksissa todettiin, etteivät he osallistuisi kaikille yhteiseen opetukseen, sillä siinä ei olisi ortodoksista opetusta lainkaan. Oman uskonnon opetus nähdään siis tärkeänä ja sitä arvostetaan. Uudistuksia harkittaessa olisi varmasti syytä kuunnella myös näitä ”asiakkaita”, summaa Okulov.

Teksti: Maria Hattunen
Kuva: Sirpa Okulov