Poimintoja pöytäkirjasta

Ajankohtaista | 04.12.2019

Vilkkaasti keskusteleva kirkolliskokous teki useita koko kirkon tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä.

Nelivuotiselle toimikaudelle (2019–2023) valitut kirkolliskokousedustajat kokoontuivat ensimmäiseen kirkolliskokoukseensa Valamossa 25.–28. marraskuuta. Jo avausistunnosssa käyty poikkeuksellisen vilkas lähetekeskustelu osoitti, että edustajat olivat perehtyneet hyvin käsiteltäviin asiakokonaisuuksiin. Ennakkoon valmistelluissa puheenvuoroissa kuultiin välillä melko kipakkaakin sanailua, mutta ennen kaikkea punnittuja ja perusteltuja näkemyksiä eri asioista. Hyvä keskustelukulttuuri on hyvä lähtökohta toimikaudelle, jonka aikana kirkossa toteutetaan sen sotienjälkeisen historian suurimmat seurakuntarakenneuudistukset.

Myös arkkipiispa Leo kiinnitti tähän huomiota päätöspuheessaan: ”Kirkolliskokous on luottamustoimielin. Sen tukena on kanonista, hallinnollista, taloudellista ja teologistakin asiantuntemusta. On hyvä, että tätä eri alojen asiantuntijuutta voidaan kuulla mietintöjen ja lausuntojen lisäksi myös täysistuntopuheenvuoroissa ja siten seurata miten subjektiiviset argumentit muotoutuvat kollektiivisiksi päätöksiksi.

Uuden toimikauden alku tarkoitti myös henkilövalintoja. Kirkolliskokous valitsi neljä asiantuntijajäsentä kirkollishallitukseen ja valiokunnat valitsivat keskuudestaan puheenjohtajat.

Kirkolliskokousedustajien tapaan myös kirkollishallituksen jäsenet valitaan edistämään koko kirkon etua. On silti merkittävää, että kirkolliskokous vahvisti valinnoillaan myös alueellista tasa-arvoa valitsemalla kirkollishallituksen pappisjäseneksi Oulun seurakunnan kirkkoherra Marko Patrosen. Oulun hiippakunnasta ei ole koskaan aiemmin hiippakunnan olemassaoloaikana valittu kirkollishallituksen pappisjäsentä – pappisjäsenen henkilökohtaiseksi varajäseneksi hiippakunnasta on toki valittu useampia henkilöitä vuosien varrella. Isä Markon henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin nyt useampia kausia pappisjäsenenä työskennellyt Helsingin seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen.

Lainoppineeksi asiantuntijajäseneksi valittiin Matti Tolvanen Joensuun seurakunnasta ja hänen varajäsenekseen Heikki Piiroinen Taipaleen seurakunnasta. Muiksi asiantuntijajäseniksi valittiin nunna Elisabet (Liisa Toppila) Helsingin seurakunnassta ja Anna-Katriina Salmikangas Jyväskylän seurakunnasta. Nunna Elisabetin varajäseneksi valittiin Ritva Bly Helsingin seurakunnasta ja Anna-Katriina Salmikankaan varajäseneksi Jarmo Ihalainen Saimaan seurakunnasta.

Valiokuntien puheenjohtajiksi valittiin nunna Elisabet (hallintovaliokunta), Elina Palola (sivistysvaliokunta), Markku Salminen (talousvaliokunta) ja Matti Tolvanen (lakivaliokunta).

Moni asia palautui valmisteluun, palvelukeskuksen ja hiippakuntakanslioiden toiminta arvioidaan

Yksi kokouksen ennakkoon eniten mielenkiintoa herättäneistä asioista oli kirkollishallituksen esitys apulaispiispan vaalin toimittamisesta. Kirkolliskokous totesi, että ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan apulaispiispan tehtävistä ja sijoituspaikasta määrää piispainkokous. Koska piispainkokous ei ollut ennen kirkolliskokousta tehnyt asiassa päätöstä, piispainkokous kokoontui vielä maanantaina 25.11. keskustelemaan asiasta, mutta kokous päättyi tuloksettomana. Näin ollen kirkolliskokous päätti, että vaalia ei toimiteta.

Lakityöryhmän esitykset lain ja kirkkojärjestyksen muutoksista palautettiin valmisteluun. Seurakuntajaon muutoksia ja hallinnon uudistuksia voidaan viedä eteenpäin voimassaolevilla säädöksillä. Muita säädösmuutoksia valmistelee lakityöryhmä, jonka työskentelyyn kirkolliskokous myönsi jatkoaikaa.  Samalla kirkolliskokous edellytti lakityöryhmää parantamaan valmistelun laatua ja velvoitti kirkollishallituken palkkaamaan lakityöryhmälle päätoimisen ja määräaikaisen lainvalmisteluun perehtyneen sihteerin.

Kiinteistötyöryhmän paljon kritiikkiä saanut raportti ei kirkolliskokouksen mukaan sovellu sellaisenaan päätöksiä linjaavaksi dokumentiksi. Keskusrahastomaksuin ylläpidettävistä kiinteistöistä päätetään yhteistyössä seurakuntien kanssa. Päätöksen perusteena on oltava kattava kiinteistöjen käyttö- ja kuntorekisteri, jonka luomiseen on varattava riittävät resurssit. Seurakuntien on myös käytettävä kiinteistötoimen asiantuntemusta päättäessään merkittävistä kiinteistöremonteista riippumatta siitä mikä taho rahoittaa hankkeen. Kirkolliskokous painotti, että kirkon kiinteistöistä päätettäessä on seurakunnan eri osissa asuvien ihmisten osallisuus kirkon elämään varmistettava turvaamalla säännölliset jumalanpalvelukset ja hengellisen työn saavutettavuus.

Kirkolliskokous teki myös päätöksen palvelukeskuksen toiminnan arvioinnista vuoden 2020 kirkolliskokoukseen mennessä. Selvitys koskee henkilöstö- ja lakipalveluita, talouspalveluita, kiinteistöpalveluita, keskusrekisteriä, viestintää, koulutusta ja kasvatusta, it-palveluita sekä kirkon palvelusopimuksia järjestöjen kanssa. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka palvelut voidaan tuottaa seurakuntien tarpeita vastaavasti ja kustannustehokkaasti sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Myös hiippakuntien toimintojen arviointiraportti tuodaan käsittelyyn ensi vuoden kirkolliskokoukseen. Palvelukeskuksessa tai hiippakunnissa ei täytetä vakinaisia toimia ennen arvioinnin päättymistä.

Suuntaviivoja tulevaisuuteen

Kirkolliskokouksen pöytäkirjaan kirjattiin myös yksi historiallinen päätös. Kirkolliskokous päätti yksimielisesti hyväksyä kirkollishallituksen esityksen kolttasaamelaisen edustajan lisäämisestä kirkolliskokouksen vahvuuteen. Suomen ortodoksinen kirkko tulee pyytämään Kolttien kyläkokousta nimittämään edustajan kirkolliskokoukseen sen seuraavalle, 1.6.2023 alkavalle toimikaudelle.

Merkittävä uudistus on myös siirtyminen monista seurakunta- ja hiippakuntalehdistä yhteen valtakunnalliseen kirkon julkaisemaan lehteen vuoden 2021 alussa. Kirkolliskokous hyväksyi uuden julkaisun valmisteluun varatut kulut talousarvion käsittelyn yhteydessä. Valmistelua edistää kirkollishallituksen nimeämä työryhmä, joka tekee kirkollishallitukselle 19.2. mennesssä esityksen mm. lehden formaatista, sivumäärästä, ilmestymistiheydestä ja mahdollisten alueellisten liitteiden lukumäärästä. Työryhmään kuuluvat Aamun Koiton levikkialuetta edustava toimitussihteeri Mari Vainio Kuopion ja Karjalan hiippakunnasta, Paimen-Sanomien levikkialuetta edustava Oulun kirkkoherra Marko Patronen Oulun hiippakunnasta, Ortodoksiviestin levikkialuetta edustava Lappeenrannan kirkkoherra Timo Tynkkynen Helsingin hiippakunnasta, yksityinen viestintäalan yrittäjä Sari Helin-Sarvamaa Helsingistä sekä pastori Tuomas Kallonen Taipaleen seurakunnasta. 

Kirkolliskokous velvoitti kirkollishallituksen perustamaan myös tulevaisuustyöryhmän vuoden 2020 alusta. Työryhmän tehtävänä on seurata toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia (kuten esimerkiksi kirkon jäsenyys, rahoitus ja suhde opetukseen ja koulutukseen) ja tuottaa ehdotuksia kirkon päätöksentekoon. Kirkollishallitus nimeää työryhmän vuoden 2020 ensimmäisessä istunnossa.

Sivistysvaliokunta laati kirkolliskokouksessa mietinnön hallinnonuudistuksen ohjausryhmän väliraportista, jossa linjattiin kirkolliskokouksen käsittelyyn ensi vuonna tulevan, vuosille 2021–2026 laadittavan tavoite- ja toimintasuunnitelman suuntaviivoja.

Valiokunnan esityksessä todettiin, että kirkon kaiken toiminnan ytimessä on nyt ja tulevaisuudessa oltava hengellisen työn varmistaminen ja tukeminen. Valiokunta kiinnitti huomiota myös kirkon kulttuuriperinnön suojeluun sekä kirkkosuhteen ja ortodoksisen identiteetin vahvistumiseen.

Hallinnonuudistuksen ohjausryhmä jatkaa työtään tavoite- ja toimintasuunnitelman parissa ja tuo asian vuoden 2020 kirkolliskokouksen käsittelyyn. Valiokunta pyysi asiasta epävirallisesti lausunnon myös kirkolliskokouksen nuorilta stuerteilta. He evästivät tavoite- ja toimintasuunnitelman laatikoita seuraavasti:

  • Kirkon pitäisi ottaa enemmän kantaa ajankohtaisiin asioihin (esimerkiksi ilmastonmuutokseen).
  • Nuorten mielipiteet otettaisiin paremmin huomioon.
  • Kirkolliskokouksen kaltaisissa virallisissa tapahtumissa voitaisiin kuulla nuoria antamalla heille puheenvuoroja heitä koskevissa asioissa.
  • Kirkosta eroamista pohtiville nuorille tulisi suunnata tietoa myös muusta jumalanpalvelusten ohella tapahtuvasta toiminnasta. Tällöin kirkko voi osoittautua nuorelle tärrkeäksi yhteisöksi, jossa jokaisella on oma paikkansa.
  • Kirkon viestinnän tulisi siirtyä sosiaaliseen mediaan, koska kirkko voi siten tavoittaa nuoren kohdeyleisön (Instagram, Snapchat, TikTok, Facebook, Twitter)
  • Kerättäisiin nuorten viestintätyöryhmä, jossa on jäseniä kaikista hiippakunnista ja he päivittäisivät nuorille suunnattuja sosiaalisen median tilejä / tiliä.
  • Kaikille nuorille yläkoulussa kerrottaisiin, mitä ortodoksisuus uskonto on (jos sitä ei muuten käsitellä).

Kirkolliskokouksen koko pöytäkirja lisätään kirkon sivuille, kun se on tarkistettu ja allekirjoitettu. Se tulee löytymään täältä: https://ort.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/kirkolliskokous