Kirkollishallituksen päätöksiä 22.10.

Ajankohtaista | 22.10.2019

Istunnossa käsiteltiin lähes yksinomaan kirkolliskokouksen käsittelyyn meneviä asioita.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Arseni, metropoliitta Elia, kirkkoherra Markku Salminen, nunna Elisabet, Hannele Meskus, Matti Tolvanen

Apulaispiispan valitseminen

Kirkollishallitus päätti äänestyksen jälkeen (4-2, 1 tyhjä) esittää kirkolliskokoukselle, että apulaispiispan vaali toimitetaan vuoden 2019 kirkolliskokouksessa. Äänestyksessä vastaehdotuksena oli vaalin toimittamisen lykkääminen vuoden 2020 kirkolliskokoukseen.

Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos esitti Fanarissa 21.5.2019 käydyn keskustelun pohjalta, että Suomen ortodoksinen kirkko valitsisi arkkipiispalle apulaispiispan. Valittavan piispan sijoituspaikkana olisi Helsingin hiippakunta.

Tuleva kirkon ja seurakuntien hallinnon uudistuksen täytäntöönpano ja ohjaus seurakunnissa edellyttää kirkkomme piispojen myötävaikutusta ja yhtenäisten toimintatapojen ja -mallien käyttöönottoa hallinnon ja talouden osalta. Kirkolliskokouksen käsiteltävänä on useita kirkollishallituksen asettamien työryhmien raportteja, jotka liittyvät kirkon ja sen seurakuntien hallinnon uudistukseen. Uudistus tapahtuu osittain vuoden 2020 alusta niissä seurakunnissa, joissa seurakuntien yhdistymisistä koskevat päätökset on jo vahvistettu ja loppujen seurakuntien osalta vuoden 2021 alusta.

Valittava piispa toimisi arkkipiispan ohjauksessa kirkkoherrojen tukena niin hallinnonmuutosprosessissa kuin seurakuntien jumalanpalveluselämässä. Tämänkin vuoksi kirkollishallitus pitää tarkoituksenmukaisena toimittaa apulaispiispan vaali. Valittavan piispan työpanosta tullaan ohjaamaan myös kirkollishallituksen asettamiin työryhmiin hallinnon uudistuksen täytäntöönpanossa. OrtL 40§:n mukaisesti piispainkokous määrittelee yksityiskohtaisesti apulaispiispain toimenkuvan ja sijoituspaikan.

Lakityöryhmän esitykset ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutoksista

Vuoden 2018 kirkolliskokous asetti lakityöryhmän valmistelemaan kirkon hallinnon uudistukseen liittyviä muutosehdotuksia toimeksiannon mukaisesti. Tähän mennessä työryhmä on valmistellut ne muutokset, jotka liittyvät hiippakuntajakoon ja uusien seurakuntien muodostamiseen vuoden 2021 alusta lukien. Työryhmään ovat kuuluneet Heikki Kukkonen, Timo Mäkirinta, Teo Merras, Joni Hiitola ja Jari Rantala.

Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että kirkon hallinnon uudistukseen liittyen OrtL:n säännöksiä muutetaan seuraavasti:

9 §
Kappeliseurakunnat ja toimialueet

Seurakunnasta voidaan muodostaa alue kappeliseurakunnaksi tai toimialueeksi. Kappeliseurakunnan tai toimialueen perustamisesta, sen alueellisista rajoista, sen lakkauttamisesta sekä sen muuttamisesta päättää hiippakunnan piispan esityksestä kirkollishallitus.

Kappeliseurakunnan ja toimialueen perustamisesta, toiminnasta ja hallinnosta säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

Perustelut:
Kirkon hallinnon uudistukseen liittyen nykyisten 21 seurakunnan sijasta jäljelle jää 9 seurakuntaa kolmeen hiippakuntaan ja muutos toteutetaan sulauttamalla seurakuntia jäljelle jäävään seurakuntaan.

Seurakunnat voivat halutessaan yhdistymisten jälkeen muodostaa sulautuvien seurakuntien alueista kappeliseurakuntia tai toimialueita. Alue muodostaa seurakunnan sisällä toiminnallisen yksikön, joka hoitaa kyseisen alueen hengellistä toimintaa.

Uudistuksen tarkoituksena on keventää seurakuntien hallintoa ja tämän vuoksi kappeliseurakunnan ja toimialueen toiminnan järjestämisestä ja talouden hoitamisesta voidaan säätää kirkkojärjestyksessä.

53§ 
Kokoonpano

Seurakunnanvaltuuston jäseniä ovat:

1) kirkkoherra; ja

2) neljäksi kalenterivuodeksi valitut jäsenet.

Seurakunnanvaltuuston jäsenten lukumäärä määräytyy seurakunnan jäsenmäärän mukaan. Jäsenten lukumäärästä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

Jos jäsenen paikka tulee pysyvästi avoimeksi kesken toimikauden, puheenjohtajan on kutsuttava hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi kyseessä olevalla vaalialueella lähinnä eniten ääniä saanut vaalikelpoinen henkilö.

Perustelut:
Kirkon hallinnon uudistukseen liittyen nykyisten 21 seurakunnan sijasta jäljelle jää 9 seurakuntaa kolmeen hiippakuntaan ja muutos toteutetaan sulauttamalla seurakuntia jäljelle jäävään seurakuntaan.

Uudistuksen tarkoituksena on keventää seurakuntien hallintoa ja tämän vuoksi seurakunnanvaltuustojen koko suhteutetaan uuden muodostettavan seurakunnan jäsenmäärään.

Nykyisin vähimmäis- ja enimmäismäärä seurakunnanvaltuutettujen osalta on säännelty laissa ja tavoitteena on alueellisen edustuksen turvaaminen myös sulautuvien seurakuntien alueella ja valtuutettujen määrä voidaan säädellä kirkkojärjestyksessä sen jälkeen kun uudet seurakunnat on muodostettu.

Lakityöryhmän esitykset kirkkojärjestyksen säännösten muutoksista

Vuoden 2018 kirkolliskokous asetti lakityöryhmän valmistelemaan kirkon hallinnon uudistukseen liittyviä muutosehdotuksia toimeksiannon mukaisesti. Tähän mennessä työryhmä on valmistellut ne muutokset, jotka liittyvät hiippakuntajakoon ja uusien seurakuntien muodostamiseen vuoden 2021 alusta lukien. Työryhmään ovat kuuluneet Heikki Kukkonen, Timo Mäkirinta, Teo Merras, Joni Hiitola ja Jari Rantala.

Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että kirkon hallinnon uudistukseen liittyen kirkkojärjestyksen säännöksiä muutetaan seuraavasti:

2 luku
Kirkon hallinnollinen jako

11§
Hiippakunnat
Suomen ortodoksinen kirkko muodostuu Helsingin, Kuopion ja Karjalan ja Oulun hiippakunnista. Hiippakunnat ovat kirkolliselta asemaltaan metropoliittakuntia.

Helsingin hiippakunnan piispanistuin sijaitsee Helsingin kaupungissa. Piispa on arvoltaan arkkipiispa ja käyttää arvonimeä "Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa".(28.11.2017/1160)

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispainistuin sijaitsee Kuopion kaupungissa ja piispa käyttää arvonimeä "Kuopion ja Karjalan metropoliitta".(28.11.2017/1160)

Oulun hiippakunnan piispanistuin sijaitsee Oulun kaupungissa ja piispa käyttää arvonimeä "Oulun metropoliitta".

Perustelut:
Pykälän 1 momenttiin lisätään sana Kuopion ja Karjalan hiippakunta.

12§
Hiippakuntien aluejako
Helsingin hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Helsinki, Lappeenranta ja Turku.

Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Kuopio, Joensuu, Jyväskylä ja Taipale.  Lisäksi hiippakuntaan kuuluvat Valamon ja Lintulan luostarit.

Oulun hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Oulu ja Tampere.

Perustelut:
Hiippakuntajako muutetaan vastaamaan uusia muodostettavia seurakuntia.

Kappeliseurakunnat ja toimialueet

15§
Aloiteoikeus ja päätöksenteko
Aloitteen kappeliseurakunnan tai toimialueen perustamisesta ja lakkauttamisesta voi tehdä seurakunta tai hiippakunnan piispa ja asiasta päättää piispan esityksestä kirkollishallitus.

16§
Kappeliseurakunnan tai toimialueen ohjesääntö

Seurakunnanvaltuusto päättää ohjesäännöstä, jonka mukaisesti kappeliseurakunnan tai toimialueen toiminta ja taloudenhoito järjestetään.

17§Kumotaan

18§Kumotaan

19§Kumotaan

Perustelut:
Kappeliseurakuntien ja toimialueiden asema, tehtävät ja toiminta määritellään 16 §:n mukaisesti ohjesäännössä.

Keskushallinto

51a§
Palvelukeskus

Kirkollishallituksen ohjauksessa toimii kirkon palvelukeskus. Tehtävien jako määritellään tarkemmin kirkollishallituksen vahvistamassa työjärjestyksessä.

Palvelukeskus tuottaa kirkolle, sen seurakunnille ja luostareille keskitetysti henkilöstö- ja lakipalvelut, taloushallinto-, kiinteistö-, rekisteri-, tiedonhallinta- ja ict-palvelut sekä vastaa kirkon tiedotuksesta, viestinnästä ja julkaisutoiminnasta sekä koulutus- ja kasvatusasioiden ja diakonian koordinoinnista siten kuin tarkemmin kirkollishallituksen vahvistamassa ohjesäännössä säädetään.

Palvelukeskus ohjaa ja koordinoi kirkon ja sen eri yksiköiden toimintaa, toteuttaa sisäisen valvonnan kirkon eri yksiköissä ja antaa tarvittavan ohjeistuksen eri toimialoille siten kuin ohjesäännössä säädetään.

Perustelut:
Kirkon keskushallintoa uudistettaessa muodostettiin vuonna 2012 palvelukeskus, jonka tehtävänä on tuottaa palveluita kirkolle ja sen eri yksiköille. Asemaa ja tehtäviä ei ole määritelty kirkkojärjestyksessä.

58§
Tilintarkastajat
Kirkolliskokous valitsee kirkon tilintarkastajat, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tilintarkastajia ja varatilintarkastajia tulee olla molempia vähintään kaksi. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien tulee olla keskuskauppakamarin (KHT-tilintarkastaja), kauppakamarin (HT-tilintarkastaja) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan (JHHT-tilintarkastaja) hyväksymiä tilintarkastajia tai yhteisöjä.

Tilintarkastajaksi vaalikelpoisia eivät ole kirkollishallituksen jäsen, hänen hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheisensä ja kirkollishallituksen työntekijä.

Perustelut:
Tilintarkastajien toimikausi muutetaan vastaamaan kirkolliskokouksen toimikautta.

118§
Tilintarkastajat
Seurakunnanvaltuusto valitsee seurakunnan tilintarkastajat, jotka valitaan valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tilintarkastajia ja varatilintarkastajia tulee olla molempia vähintään kaksi. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien tulee olla keskuskauppakamarin (KHT-tilintarkastaja), kauppakamarin (HT-tilintarkastaja) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan (JHHT-tilintarkastaja) hyväksymiä tilintarkastajia tai yhteisöjä.

Tilintarkastajaksi vaalikelpoisia eivät ole seurakunnanneuvoston jäsen, seurakunnan työntekijä tai heidän hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut läheisensä.

Perustelut:
Tilintarkastajien kelpoisuusvaatimukset muutetaan vastaamaan voimassa olevaa tilintarkastuslakia.

Hallinnonuudistuksen ohjausryhmän väliraportit

Kirkollishallitus asetti 29.1.2019 (§10) hallinnon uudistuksen ohjausryhmän valmistelemaan vuoden 2021 alusta voimaan tulevan seurakuntien hallinnonuudistuksen täytäntöönpanoa sekä kirkon toiminta- ja tavoitesuunnitelmaa vuosille 2021 – 2026. Ohjausryhmä on antanut kaksi väliraporttia.

Kirkollishallitus käsitteli väliraportteja ja päätti lähettää ensimmäisen väliraportin hallintovaliokunnan ja toisen väliraportin sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi.

Lakityöryhmän toimeksiannon jatkaminen

Vuoden 2018 kirkolliskokous asetti lakityöryhmän valmistelemaan kirkon hallinnon uudistukseen liittyviä muutosehdotuksia toimeksiannon mukaisesti. Tähän mennessä työryhmä on valmistellut ne muutokset, jotka liittyvät hiippakuntajakoon ja uusien seurakuntien muodostamiseen vuoden 2021 alusta lukien.

Työryhmän työskentely on kesken ja iso osa lain ja kirkkojärjestyksen muutoksista toimeksiannon mukaisesti on vielä valmistelematta ja tämän vuoksi kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että lakityöryhmän toimeksiantoa jatketaan entisen sisältöisenä vuoden 2020 loppuun. Lakityöryhmä antaa raporttinsa ja esitykset tarvittavista säädösmuutoksista vuoden 2020 kirkolliskokoukselle.

Hiippakuntakanslioiden arviointi

Kirkolliskokous on vuonna 2014 päättänyt, että hiippakuntakanslioiden resurssit ja tilantarve on arvioitava osana kirkon hallinnon uudistusta. Tuolloin suunnitteilla ollut hiippakuntakeskeinen hallintomalli ei toteutunut ja sen jälkeen hallinnon uudistusta on valmisteltu nyt käsittelyssä ja päätettävänä olevan hallintomallin pohjalta. Hiippakuntakanslioiden rooli nykyisessä hallintomallissa poikkeaa oleellisesti aikaisemmasta esityksestä.

Hiippakuntakansioissa on toteutettu syyskuussa 2019 työntekijöiden työajan seuranta, mutta tuloksia ei ole vielä analysoitu. Hiippakuntien välisestä työnjaosta ei ole piispainkokouksen päätöstä ja apulaispiispan valintaa koskeva asia on vireillä.

Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että hiippakuntakanslioiden resurssien arviointi toteutetaan vuonna 2020 osana kirkon hallinnon uudistusta ja sen jälkeen, kun seurakuntien yhdistymisistä aiheutuvat hallinnolliset tarpeet ovat selvillä. Raportti tuodaan vuoden 2020 kirkolliskokouksen käsiteltäväksi.

Tilintarkastusyhteisö PWC:n raportit seurakuntien verotuksesta

Kirkon hallinnon uudistuksen tavoitteena on seurakuntia yhdistämällä vähentää hallintoa, tehostaa toimintoja ja saada aikaan kustannussäästöjä. Seurakuntien yhdistämiset toteutetaan fuusion kautta, jossa lakkaavat seurakunnat sulautuvat jäljelle jäävään seurakuntaan ja kirjanpidollisesti seurakuntien taseet yhdistyvät.

Yhdistymisestä voi seurata erilaisia veroseuraamuksia tuloverotuksessa, varainsiirtoverotuksessa ja arvonlisäverotuksen osalta. Tämän vuoksi kirkon tilintarkastusyhteisöä PWC Oy:tä on pyydetty arvioimaan erilaisiin verotustilanteisiin liittyviä riskejä ja mahdollisia ongelmia ja PWC Oy on laatinut asiasta raportin. Raportissa ehdotetun mukaisesti Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta on päättänyt hakea ennakkoratkaisun verohallinnolta epäselvistä kysymyksistä.

Kirkollishallitus käsitteli raporttia ja päätti lähettää sen tiedoksi vuoden 2019 kirkolliskokoukselle.

Päivitetyn kirkolliskokouksen 2019 asialuettelon vahvistaminen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa vuoden 2019 päivitetyn kirkolliskokouksen asialuettelon seuraavasti:

Kokouksen järjestäytyminen

  • 1. Puheenjohtajiston ja sihteeristön toteaminen sekä varapuheenjohtajien valitseminen
  • 2. Kirkolliskokouksen asialuettelon vahvistaminen ja asioiden käsittely valiokunnissa
  • 3. Kirkolliskokouksen menojen kattaminen, päättäminen edustajien ja avustajien palkkioista

Kirkollishallituksen esitykset

  • 4. Kirkolliskokouksen valiokuntien jäsenten valinta
  • 5. Kirkollishallituksen asiantuntijajäsenten valinta
  • 6. Kirkon tilintarkastajien valitseminen
  • 7. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2018 sekä vastuuvapaudesta päättäminen
  • 8. Keskusrahaston vuoden 2020 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2022
  • 9. Apulaispiispan toimen täyttäminen
  • 10. Kirkollishallitukselle saapuneet aloitteet
  • a) Nunna Elisabetin aloite palvelukeskuksen nykymuotoisen toiminnan arvioinnista
  • b) Kuopion ortodoksisen seurakunnan ja Esko Huovisen aloite avustuksen myöntämisestä Kuopion
  • ortodoksiselle seurakunnalle
  • c) Metropoliitta Arsenin ja Metropoliitta Elian aloite hiippakuntarajojen tarkastuksesta
  • d) Kanttorien (Merras-Häyrynen, Matsi, Laukkanen) aloite avustuksen myöntämisestä kirkkolaulupäiviä
  • varten
  • 11. Lakityöryhmän esitykset
  • a) Lain muutoksista
  • b) Kirkkojärjestyksen muutoksista
  • 12. Kiinteistötyöryhmän raportti
  • 13. Taloustyöryhmän raportti
  • 14. Hallinnon uudistuksen ohjausryhmän väliraportit
  • a) Hallinnonuudistusraportti
  • b) Kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma
  • 15. Lakityöryhmän toimeksiannon jatkaminen
  • 16. Kolttasaamelaisten edustus kirkolliskokouksessa

Tiedoksi merkittävät asiat

  • 17. Vuoden 2018 kirkolliskokouksen päätökset ja jatkotoimet
  • 18. Keskusrahaston ja seurakuntien yhteiset tulos- ja taselaskelmat sekä Valamon luostarin ja Lintulan luostarin tilinpäätökset vuodelta 2018
  • 19. Yhdistelmälaskelma, joka käsittää kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen, Skiitta Oy:n tilinpäätöksen sekä Konevitsan ja Petsamon luostarien tilinpäätökset vuodelta 2018
  • 20. Skiitta Oy:n talousarvio vuodelle 2020
  • 21. Tilintarkastusyhteisö PwC:n raportit seurakuntien verotuksesta
  • 22. Suomen ortodoksisen kirkon työvirekyselyn tulokset
  • 23. Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön esitys taloustilanteen tervehdyttämiseksi

Kirkollishallitus päätti esittää, että asiat käsitellään valiokunnissa seuraavasti:

  • Hallintovaliokunta, asiat: 10a, 12, 14a
  • Lakivaliokunta, asiat: 9, 10c, 11a, 11b, 15, 16
  • Sivistysvaliokunta, asiat: 14b
  • Talousvaliokunta, asiat: 7, 8, 10b, 10d, 13

Päivitetty esitys valiokuntien jäsenten valinnasta

Kirkollishallitus päätti, että Tuovi Haikala valitaan sivistysvaliokunnan sijasta lakivaliokuntaan. 

Tuovi Haikala on syvällisesti perehtynyt hallinnonuudistukseen, jonka vuoksi on tarkoituksenmukaista, että hänet oman suostumuksensa mukaisesti siirretään lakivaliokuntaan.

Selvitys Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiön taloudellisesta tilanteesta

Kirkollishallitus käsitteli 14.6.2019 kirkkomuseon säätiön esitystä taloustilanteen korjaamiseksi ja edellytti, että vuoden 2019 kirkolliskokoukselle esitetään eri vaihtoehtoja kirkkomuseotoiminnan saattamiseksi kestävälle pohjalle.

Kirkkomuseon säätiön taloudellinen tilanne on heikko, eikä se kykene maksamaan erääntyneitä lyhytaikaisia velkojaan. Säätiön hallitus on päättänyt 11.10.2019 aloittaa yhteistoimintaneuvottelut henkilökunnan kanssa. 

Kirkollishallitus merkitsi tiedoksi kirkkomuseon säätiön hallituksen päätöksen toimenpiteistä talouden vakauttamiseksi ja lähettää sen tiedoksi vuoden 2019 kirkolliskokoukselle.

Keskusrahaston vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2021–2022 taloussuunnitelmat

Kirkollishallitus on käsitellyt talousarvion linjauksia 27.8.2019 sekä 8.10.2019. Talousarvioesitys on laadittu olemassa olevien tietojen ja päätösten perusteella. Ohessa tarkennettu talousarvioesitys sekä kustannuspaikkakohtaiset perustelut.

Kirkollishallitus päätti lähettää kirkon vuoden 2020 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2021 – 2022 kirkolliskokouksen talousvaliokunnan käsiteltäväksi.

Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että talousarvion sitovuustaso on taloussäännön mukaisesti kustannuspaikka. Kustannuspaikkavastaavalla on harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin ja kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 20 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin.

Taloustyöryhmän raportti

Kirkolliskokous esitti vuonna 2018 kirkollishallitukselle taloustyöryhmän perustamista. Kirkollishallitus käsitteli asiaa istunnossaan 29.1.2019 ja päätti perustaa taloustyöryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella ja suunnitella palvelukeskuksen johtoryhmän kanssa kirkon talouden linjaukset ja muun muassa se, mitä menoja katetaan keskusrahastomaksuilla ja valtionavustuksilla. Taloustyöryhmän tehtäviin kuului lisäksi arvioida ja suunnitella talousvarojen keskittämisen ja hajauttamisen kriteerit ja niiden vaikuttavuus. Taloustyöryhmän tuli yhteistyössä palvelukeskuksen kanssa luoda talouden ohjauksen linjauksia, joita ovat muun muassa budjetointiprosessit, osallistavan budjetoinnin, talousraportoinnin sekä hankintatoimen kehittäminen. Taloustyöryhmässä ovat työskennelleet rovasti Markku Salminen, kirkkoherra Ioannis Lampropoulos, kehityspäällikkö Mika Hänninen sekä talouspäällikkö Henna Mynttinen. 

Kirkollishallitus käsitteli taloustyöryhmän loppuraporttia ja päätti lähettää sen talousvaliokunnan käsiteltäväksi.

Kirkollisveron perusteella määräytyvän keskusrahastomaksun laskentatavan muutos

Laki ortodoksisesta kirkosta määrittelee keskusrahastomaksuista seuraavasti:

38 §
Seurakuntien ja luostareiden keskusrahastomaksut

Kirkon keskusrahastoon suoritetaan vuosittain maksuja seuraavasti:

1) jokainen seurakunta siitä verotettavasta tulosta, jonka perusteella on edellisenä vuonna maksuunpantu tai ollut oikeus maksuunpanna kirkollisveroa, kirkolliskokouksen vahvistaman osuuden; sekä

2) jokainen seurakunta ja luostari tuloverolain (1535/1992) mukaisesta pääomatulostaan kirkolliskokouksen vahvistaman osuuden; kirkkojärjestyksessä voidaan säätää, että tietyt pääomatulon lajit otetaan keskusrahastomaksua määrättäessä huomioon vain osittain.

Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestys määrittelee keskusrahastomaksuista seuraavasti:

53 §
Seurakuntien ja luostareiden keskusrahastomaksut

Vuokratulo ja metsätulo huomioidaan kirkon keskusrahastoon suoritettavan ortodoksisesta kirkosta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen keskusrahastomaksun perusteena 70 prosentin osaltaan.

Kirkollishallituksen on ilmoitettava seurakunnille ja luostareille maaliskuun 15 päivään mennessä keskusrahastomaksujen määräytymisperusteet ja laskentatapa. Seurakunnan ja luostarin on ilmoitettava kirkollishallitukselle keskusrahastomaksujen perusteena olevat ortodoksisesta kirkosta annetun lain 38 §:n 1 momentin mukaiset edelliseltä kalenterivuodelta olevat tulonsa seuraavan vuoden huhtikuun 15 päivään mennessä. Kirkollishallituksen on ilmoitettava maksuerien suuruudet seurakunnille ja luostareille toukokuun 30 päivään mennessä.

Kirkollishallitus päätti, että seurakuntien verotuloista määrättävän keskusrahastomaksun laskentatapaa muutetaan. Seurakunnat suorittavat keskusrahastolle kirkolliskokouksen määrittelemän prosenttiosuuden viimeksi toimitetun verotuksen laskennallisesta kirkollisverosta. Laskennallinen kirkollisvero saadaan jakamalla seurakunnan kirkollisverotulot vuoden tuloveroprosentilla.

Kirkollishallitus lähettää päätöksen kirkolliskokouksen talousvaliokunnalle käsiteltäväksi.

Perustelut:
Seurakunnan verotuloista laskettavan keskusrahastomaksuperusteen yksikkö on määritelty äyriä kohti. Tästä johtuen, verotulot on ensin muutettava markkamääräisiksi, että niistä voidaan laskea äyriperusteinen osuus. Veroäyri oli aikaisemmin kunnallisverotuksessa käytetty verotettavan tulon yksikkö. Verotettavat tulot laskettiin veroäyreinä siten, että yhden markan tulo vastasi yhtä veroäyriä.

Laskentatavan muutos yksinkertaistaa työtä ja helpottaa ymmärtämään, mistä keskusrahastomaksu muodostuu. Laskentatavan muutos ei muuta keskusrahastomaksun määrää nykyiseen verrattuna, mikäli äyri vastaisi prosenttiosuutta.

Iisalmen ortodoksiselle seurakunnalle myönnetyn lainanmaksusuunnitelman muutos

Kirkollishallitus on myöntänyt (29.11.2018) Iisalmen ortodoksiselle seurakunnalle korottoman lainan 25 000 euroa 10 vuoden maksuajalla. Lainasta on tehty velkakirja ja lyhennyssuunnitelma. Suunnitelman mukaan lainan ensimmäinen lyhennys olisi tullut maksaa 15.9.2019. Seurakunta ei ole pystynyt lyhentämään lainaa sovitusti.

Kirkollishallitus päätti Iisalmen ortodoksiselle seurakunnalle myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muuttamisesta niin, että ensimmäinen lyhennys maksetaan 15.9.2020 ja viimeinen lyhennys maksetaan 15.9.2029.

Perustelut:
Verotuksen ennakkoperinnän muutoksista johtuen, veronsaajien verotulot ovat olleet aikaisempia vuosi pienempiä useiden kuukausien ajan. Tämä vaikuttaa seurakuntien maksuvalmiuteen. Verottaja on lähettänyt asiasta seurakuntiin kirjeen. Verottajan viimeisimmän arvion mukaan ennakonpidätyskertymän kasvu painottuisi joulukuulle. Joulukuun kertymä tilitetään veronsaajille vasta vuoden 2020 puolella.

Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta ry:n (PSHV) yhteistyösopimus

Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan yhteistyösopimus päättyy 2019. Uusi sopimus tehdään vuodelle 2020.

Kirkollishallitus päätti hyväksyä yhteistyösopimuksen vuodelle 2020 sovittujen tapahtumien ja toimintojen turvaamiseksi. Kirkon tuki Veljeskunnalle on 50 000 euroa. Tuki myönnetään kirkolliskokouksen päättämän budjetin rajoissa.

Metropoliitta Arseni ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Ortodoksisten nuorten liitto (ONL) ry yhteistyösopimus

Suomen ortodoksisen kirkon ja Ortodoksisten nuorten liitto ry (ONL) yhteistyösopimus päättyy 2019. Uusi sopimus on kolmivuotinen (2020-2022)

Kirkollishallitus päätti hyväksyä yhteistyösopimuksen kolmivuotiskaudelle 2020˗2022. Sopimusta päivitetään tarvittaessa vuoden 2021 alussa. Kirkon tuki Ortodoksisten nuorten liitolle on 140 000 euroa vuodessa (47,46% koko budjetista). Tuen määrä päätetään arvioinnin jälkeen kirkolliskokouksen myöntämän budjetin rajoissa. 

Kiinteistötyöryhmän raportti

Kiinteistötyöryhmä on saanut kirkolliskokouksen sille antaman tehtävän valmiiksi. Työryhmä on koonnut työstään raportin, jossa se esittää toimenpiteitä 10-20 vuoden tarkastelujaksolle. Työryhmä on selvittänyt kirkon merkittävimpien rakennusten (280 kappaletta) tärkeimmät tiedot, kuntoluokat, kiinteiden vuosikustannusten ja -tuottojen määrät, pyhäkköjen osalta palvelusten määrät ja niihin osallistuneiden määrät sekä rakennuskannan laskennalliset korjauskustannukset. Tiedot on koottu raportin liitteenä olevaan tietokantataulukkoon. Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on työryhmän esitys niistä rakennuksista, jotka tullaan jatkossa ylläpitämään kirkon varoin.

Kirkollishallitus käsitteli työryhmän raporttia ja päätti lähettää sen kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.

Huomionosoitukset

Metropoliitta Elian 3.10.2019 myöntämät siunauskirjat:

Marjatta Lappi
Raakel Marjomaa
Lea Holappa
Lahja Salomäki
Marjatta Kärkkäinen
Noora Lumpo
Laila Seppänen
Martti & Ritva Naakka