50 vuotta piispa Aleksanterin kuolemasta

Ajankohtaista | 09.10.2019

Arkkipiispa Leo toimittaa 13.10. Uspenskin katedraalissa liturgian ja panihidan ja iltapäivällä litanian piispa Aleksanterin haudalla.

Sunnuntaina 13.10. tulee kuluneeksi 50 vuotta Sortavalassa vuonna 1935 Viipurin piispaksi vihityn ja sodan jälkeen Helsingin piispana vuoteen 1969 palvelleen piispa Aleksanterin (Karpin) siirtymisestä tuonilmaisiin.

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo toimittaa muistopäivän aluksi liturgian Uspenskin katedraalissa. Palveluksessa arkkipiispa vihkii diakoni Ivan Markolaisen papiksi. Palvelukseen on kutsuttu henkilökohtaisella kutsulla kaikki piispa Aleksanterin aikanaan pappeuden eri asteisiin vihkimät papiston jäsenet. Heitä on kirkkomme papistossa edelleen neljä. Piispa Aleksanteri vihki papiksi rovasti Martti Honkaselän ja rovasti Teppo Siilin sekä rovasti Niilo Karjomaan, jonka hän myös kastoi. Rovasti Olavi Merraksen piispa Aleksanteri vihki diakoniksi.

Liturgian jälkeen toimitetaan panihida piispa Aleksanterille. Kirkkokahvien jälkeen siirrytään Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle, jossa arkkipiispa Leo toimittaa litanian piispa Aleksanterin haudalla.

Vuonna 1883 syntynyt piispa Aleksanteri palveli kirkkoa pitkään. Ennen sotia hän toimi Suojärvellä Annantehtaan seurakunnan kirkkoherrana, jossa hän puolusti lujasti kirkolliskokouksen päätöstä uuteen ajanlaskuun siirtymisestä.

Vuonna 1930 leskeksi jäänyt Aleksanteri toimi Sortavalan pappisseminaarin opettajana vuodesta 1933 vuoteen 1935, jolloin hänet valittiin Viipurin piispaksi. Piispaksi vihkimisen Sortavalan katedraalissa toimittivat arkkipiispa Herman, Tallinnan ja koko Eestin metropoliitta Aleksanteri ja Petserin luostarin johtaja arkkipiispa Nikolai 21.9.1935. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun itsenäisessä Suomessa toimitettiin ortodoksisen piispan vihkiminen, sillä aiemmat vihkimiset oli toimitettu joko Venäjällä tai Konstantinopolissa.

Sotien jälkeen piispa Aleksanteri asettui Helsinkiin ja hänestä tuli uuden, vastaperustetun Helsingin hiippakunnan ensimmäinen piispa. Hänet tunnettiin ahkerana ja arvostettuna ortodoksisen perinteen ja hengellisyyden tulkkina. Tästä todistaa myös hänen kirjallinen tuotantonsa.

Piispa Aleksanteri jatkoi työtään kirkon hyväksi kirjaimellisesti kuolemaansa asti. Hän kuoli rauhallisesti keinutuolissaan kirkolliskokouksen lounastauolla 13.10.1969. Rakastetun esipaimenen hautauksen toimittivat kirkkomme molemmat piispat, arkkipiispa Paavali ja apulaispiispa Johannes yhdessä. Hautauspalvelukseen osallistui 40 pappia ja diakonia ja suuri joukko rippilapsia ja seurakuntalaisia.