Yli 150 vuotta ruotsinkielistä ortodoksista kirjallisuutta

Ajankohtaista | 03.10.2019

Käännöstoiminnassa käännettiin aivan uusi sivu 2000-luvun alussa.

Ortodoksista liturgista kirjallisuutta on käännetty ruotsiksi jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. 1910-luvulle saakka keskeinen toimija on Venäjän ortodoksinen kirkko, jonka alaisuudessa syntyvät ensimmäiset käännökset.

Aivan ensimmäinen Ruotsissa painettuna ilmestynyt tunnettu käännös Johannes Krysostomoksen liturgiasta on vuodelta 1852. Vuonna 1886 ilmestyi – niin ikään Ruotsissa – nide, joka sisälsi Basileios Suuren liturgian ruotsinnoksen.

1800-luvun lopulla Venäjän ortodoksisen kirkon pyhä synodi asetti erityisen komission edistämään ruotsinkielisten käännösten syntyä. Komission työn tuloksena ilmestyi mm. kaksi osaa papin toimituskirjasta vuosina 1889 ja 1892.

Käännöstyön hedelmät otettiin käyttöön jo 1800-luvun lopulla. Suomessa ensimmäinen ruotsinkielinen liturgia toimitettiin Uspenskin katedraalissa 10.9.1895.

Vuonna 1910 pyhä synodi nimesi vielä uuden komitean tekemään ruotsinkielistä käännöstyötä. Sen työn tuloksena julkaistiin papin toimituskirjan osat 3 ja 4 vuosina 1912 ja 1914. Euhologionin keskeisimmät osat oli siis käännetty ruotsiksi jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ensimmäinen ortodoksinen rukouskirjakin ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 1909. On huomionarvoista, että mainitut Venäjän ortodoksisen kirkon pyhän synodin asettamat käännöskommissiot toimivat nimenomaan Suomessa.

Ensimmäinen ja toinen maailmansota katkaisivat kuitenkin lupaavasti alkaneen kehityksen. Sotien jälkeen käännöstyön eteneminen jäi vuosikymmeniksi käytännössä yksittäisten henkilöiden vastuulle.

Yksi merkittävistä toimijoista oli 1930-luvulla ortodoksiseen kirkkoon liittynyt Tito Colliander, jonka ensimmäinen käännös oli vuonna 1949 ilmestynyt Akatistos Jumalanäidille. Collianderin laajan käännöstyön tuloksena ilmestyi mm. Johannes Krysostomoksen liturgia (1958) ja Ortodoksinen rukouskirja (1969). 1970-luvun alussa Colliander alkoi työstää Johannes Krysostomoksen liturgiasta uutta käännöstä yhdessä silloisen Helsingin metropoliitta Johanneksen kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntynyt käännös ilmestyi hieman muokattuna versiona myös Ruotsissa vuonna 1976.

Collianderin aikalaisista on mainittava myös ruotsalainen Christofer Klasson, joka liittyi Ruotsissa ortodoksiseen kirkkoon 1960-luvun puolivälissä. Hänet vihittiin pian papiksi ja vuonna 1973 hän julkaisi oman käännöksensä Johannes Krysostomoksen liturgiasta. Vuonna 1980 ilmestyi rukouskirja, joka sisälsi huomattavasti enemmän rukouksia kuin Collianderin rukouskirja vuodelta 1969.

Collianderin ja Klassonin työllä oli varmasti oma vaikutuksensa siihen, että jumalanpalveluksia alettiin toimittaa ruotsiksi sekä Helsingissä että eri puolilla Ruotsia 1960-luvun alkupuolelta lähtien.

Seuraavina vuosikymmeninä ortodoksisia tekstejä käännettiin vilkkaasti sekä Ruotsissa että Suomessa paikallisten seurakuntayhteisöjen käyttöön. Useimmiten omakustannevihkosina julkaissut ”pikakäännökset” syntyivät suureen tarpeeseen, mutta käännöstyön laatu jättää paljon toivomisen varaa.

Ensimmäiset askeleet kohti organisoidumpaa käännöstyötä otettiin Ruotsissa vuonna 2007 järjestetyssä katolisen ja ortodoksisen kirkon asiantuntijoiden yhteisessä seminaarissa ”Fornkyrkans bön på nutida svenska. Samtalsdagar med inriktning på översättningar av bysantinska gudstjänsttexter”. Seminaari antoi alkusysäyksen ajatukselle uusien, laadukkaiden käännösten tuottamisesta.

Puitteet työlle saatiin vuonna 2008, kun Helsingin metropoliitta Ambrosius kutsui koolle joukon Suomen ortodoksisen kirkon ruotsinkielisen työn asiantuntijoita. Metropoliitan johdolla toimiva Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö otti koordinointivastuun uusista käännöshankkeista. Työn tueksi perustettiin Ekdosis ry -niminen tukiyhdistys, jolla oli merkittävä rooli mm. hankkeen rahoituksessa.

Vuonna 2009 käynnistyi itse varsinainen käännöstyö, jonka tuloksena valmistui uusi, laajan suomalais-ruotsalaisen asiantuntijaverkoston yhteistyöllä tehty käännös Johannes Krysostomoksen liturgiasta. Suomen ortodoksinen piispainkokous hyväksyi käännöksen koekäyttöön maaliskuussa 2012. Käännöstyön vaiheet dokumentoiva kommentaari ilmestyi vuonna 2014.

Uusimmat ruotsinkieliset liturgiset kirjat, papin käsikirja Hieratikon – gudstjänstbok för präst och diakon ja rukouskirja, Ortodoxa böner julkaistaan Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingin Vuosaaressa 8.10.2019.

Käännöstyön on tarkoitus jatkua edelleen. Työryhmän tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu mm. Euhologionin tai ainakin sen osien  kääntäminen.

Teksti: Maria Hattunen. Lähde: Mikael Sundkvist: En 165-årig historia: Svenska översättningar av ortodoxa liturgiska texter. Ortodoksia 57 Vol 57 (2017).