Uutta liturgista kirjallisuutta ruotsiksi

Ajankohtaista | 03.10.2019

Papin käsikirja ja rukouskirja julkaistaan Kulttuurikeskus Sofiassa 8.10. järjestettävässä ekumeenisessa seminaarissa.

Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa Kulttuurikeskus Sofiassa järjestetään 8. lokakuuta ruotsinkielinen iltapäiväseminaari otsikolla ”I gränslandet mellan öst och väst – sökandet efter ett ortodoxt gudstjänstspråk”. Kello 14 alkavan seminaarin yhteydessä julkaistaan kaksi uutta ruotsinkielistä teosta: papin käsikirja Hieratikon – gudstjänstbok för präst och diakon ja rukouskirja, Ortodoxa böner. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Seminaarin ohjelma: https://sofia.fi/ekumeniskt-seminarium-i-granslandet-mellan-ost-och-vast-sokandet-efter-ett-ortodoxt-gudstjanstsprak-ti-8-10-2019/

Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiön julkaisemat kirjat ovat tulosta vuonna 2009 alkaneesta laajasta käännösprojektista, jonka ensimmäinen julkaisu oli vuonna 2012 valmistunut uusi käännös Johannes Krysostomoksen liturgiasta. Koko hankkeen ytimessä on ollut kysymys siitä, miten ruotsia käytetään nykyajassa ortodoksisen kirkon jumalanpalveluskielenä.

Papin käsikirja Hieratikon sisältää ehtoo- ja aamupalvelukset (juhlina, arkena, suuren paaston aikana ja niin edelleen), vigilian tekstit, Johannes Krysostomoksen liturgian, Basileios Suuren liturgian, ennenpyhitettyjen lahjain liturgian sekä vaihtuvat tekstit ja liitteet.

Rukouskirjan toimitustyössä on ajateltu erityisesti ruotsinkielisiä kriparin käyneitä nuoria, joille suunnattua materiaalia ei ole juuri ollut olemassa. Rukouskirjan lähtöteksti on ranskalaisen ortodoksisen nuorisojärjestön vuonna 2004 julkaisema Kratkij pravoslavnyj molitoslov/Livre de prières orthodoxe. Mukaan on kuitenkin lisätty myös muuta aineistoa.

Käännöstyössä on ollut mukana useita asiantuntijoita, varsinkin projektin alkupuolella, Krysostomoksen liturgiaa käännettäessä. Muiden tekstien osalta isä Mikael Sundkvist teki ensin teksteistä alustavat käännökset. Seuraavassa vaiheessa TM Carola Envall teki muokkausehdotuksia käännöksen kieliasuun. Näiden kommenttien pohjalta syntyi se versio, jota isä Mikael työsti eteenpäin Uppsalassa asuvan katolisen papin, emeritusprofessori Anders Ekenbergin, kanssa.

– Ekenberg on paitsi gregoriaanisen musiikin asiantuntija, myös raamatuntutkija sekä varhaiskirkkoon – myös sen kreikankieliseen jumalanpalvelusperinteeseen – liittyvän asiantuntemuksen ykkösnimiä Ruotsissa. Tein monta matkaa hänen luokseen, jotta saimme käytyä koko aineiston tarkasti läpi. Tämä oli tekstin kieliasun kannalta ratkaiseva työvaihe, kertoo isä Mikael.

Hietarikonin rubriikkien muotoilussa auttoi puolestaan rovasti Sergius Colliander.

– Käänsin rubriikit kreikankielisestä Hieratikonista, mutta kun meillä Suomessa on kuitenkin lähtökohtaisesti slaavilainen perintö, ja sen lisäksi myös omia suomalaisia tapoja, niin isä Sergius osasi neuvoa, mitä kirjoittaa.

Hieratikon otetaan käyttöön Sofian seminaarin päätteeksi toimitettavassa ruotsinkielisessä ehtoopalveluksessa. Molempia kirjoja on saatavilla sekä Valamon luostarista että Kulttuurikeskus Sofiasta.

Teksti: Maria Hattunen