Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen mestaus 29. elokuuta

Kirkkovuosi | 28.08.2019

Pyhän Johannes Kastajan elämäntyö huipentui Kristuksen kastamiseen.

Pyhä Johannes Kastaja oli Herran edelläkävijä ja kastaja. Kirkko muistelee pyhää Johannesta vuosittain hänen sikiämisensä muistopäivänä 23. syyskuuta, Kristuksen kasteen juhlan jälkeisenä päivänä eli 7. tammikuuta, hänen päänsä ensimmäisen ja toisen löytymisen muistopäivänä 24. helmikuuta, hänen päänsä kolmannen löytymisen muistopäivänä 25. toukokuuta ja hänen mestauspäivänään 29. elokuuta. Mestauspäivä on ankara paastopäivä pyhän väkivaltaisen kuoleman aiheuttaman surun vuoksi. 

Pyhän Johanneksen vanhurskaat vanhemmat pappi Sakarias ja Elisabet olivat jo iäkkäitä hänet saadessaan. Ylienkeli Gabriel ilmestyi Sakariaalle ilmoittaen pojasta, joka tulisi nimetä Johannekseksi, ja joka tulisi kulkemaan Herran edelläkävijänä. Sakarias epäili ilmoitusta ikänsä vuoksi ja pyysi ennusmerkkiä. Samassa hänestä tuli mykkä, ja mykkänä hän pysyi ennustuksen toteen käymiseen asti. Se oli paitsi Sakariaan pyytämä ennusmerkki, myös rangaistus hänen epäilyistään.

Elisabetin ollessa kuudennella kuulla raskaana Jumalansynnyttäjä, hänen serkkunsa, saapui tapaamaan häntä saatuaan ylienkeli Gabrielilta ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Elisabet tervehti Mariaa sanoin: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!  Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!" (Joh. 1: 42–45)

Kristuksen syntymän jälkeen Elisabet ja Johannes-vauva joutuivat pakenemaan erämaahan, olihan kuningas Herodes Suuri määrännyt kaikki vastasyntyneet poikalapset tapettaviksi. Siellä he elivät yhdessä, kunnes Elisabet aikanaan kuoli. Pyhä Johannes jatkoi vielä sen jälkeenkin enkelten suojaamana yksinkertaista elämäänsä erämaassa, kunnes tuli hänen aikansa lähteä saarnaamaan.

Kun pyhä Johannes aloitti työnsä saarnaajana, luulivat ihmiset häntä Messiaaksi. Hän kuitenkin tyrmäsi luulot: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Hänellä on kädessään viskain, ja sillä hän puhdistaa puimatantereensa viljan. Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa tulessa, joka ei koskaan sammu." (Joh. 3: 16–17)

Johannes Kastaja kastoi nimensä mukaan joukoittain ihmisiä. Hänen tehtävänsä huipentui ja päättyi Kristuksen kastamiseen. Kristuksen tullessa hänen luoksensa, hän esteli: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" (Matt. 3: 14) Kristus kuitenkin vastasi: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." (Matt. 3: 15) Niin pyhä Johannes kastoi Kristuksen.

Pyhä Johannes Kastaja kärsi marttyyrikuoleman Herodes Antipaksen käsissä. Herodes vangitsi hänet Kristuksen kasteen jälkeen. Pyhä Johannes tuomitsi vangitsijansa siitä, että hän ei asunut oman laillisen vaimonsa, vaan veljensä vaimon kanssa.

Herodes järjesti juhlat, joissa hänen tyttärensä Salome tanssi. Tanssi hurmasi niin vieraat kuin Herodeksenkin, ja hän lupasi kiitoksena tyttärelleen mitä tahansa. Salome pyysi Johannes Kastajan päätä hopeatarjottimella. Vaikka Herodes pelkäsi pyynnön toteuttamisen suututtavan niin Jumalan kun kansankin, hän suostui pitääkseen kasvonsa vieraitten edessä.

Perimätiedon mukaan kuolleen pyhän Johanneksen suu avautui vielä kerran tuomitsemaan Herodeksen elämän veljensä vaimon kanssa. Tästä kimpaantuneena Herodes hautasi pään epäpuhtaaseen paikkaan. Yksi mirhantuojanaisista, pyhä Johanna, haki kuitenkin salaa pään, ja hautasi sen Oliivivuorelle.