Uusi kirja metropoliitta Ambrosiukselta

Ajankohtaista | 11.06.2019

Valon portailla -teoksessa sivuilla käyvät vuoropuhelua historia, nykyaika ja tulevaisuus sekä aika ja iankaikkisuus.

Metropoliitta Ambrosiuksen uusin kirja, Valon portailla, julkaistiin Kulttuurikeskus Sofiassa tiistaina 11. kesäkuuta.

– Minulla on aika vahva mystikon näkökulma. Elämä on ollut minulle suuri mysteeri, salaisuus ja ihme. Kirkkomme jumalanpalveluselämä on ollut elämäni ja työni prioriteetti. Kirkon liturgisen elämän kautta aika ja iankaikkisuus, näkyvä ja näkymätön, kohtaavat ja ovat toisaalta sisäkkäin.

Näin kirjoittaa isä Ambrosius uudessa kirjassaan Valon portailla. Myös sen sivuilla historia, nykyaika ja tulevaisuus sekä aika ja iankaikkisuus käyvät vuoropuhelua.

Ambrosius haluaa tulkita idän kirkon henkistä ja hengellistä traditiota tämän päivän ihmisille. Kirjaan on koottu kolumneja, esitelmiä, puheita ja esseitä, sekä uusia että vanhempia. Tarvittaessa näkökulma on päivitetty tähän päivään.

Tekstit vievät lukijan kirjoittajan jalanjäljissä kirkkoihin ja luostareihin, Cambridgen yliopistoon ja vanhaan Bysanttiin, ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin ja tulevaisuudennäkymiin, mutta myös ikuisen mysteerin äärelle ja pyhyyden lähteille.

Ambrosius kannustaa kirkkoja ja uskontoja keskinäiseen vuoropuheluun ja toisiltaan oppimiseen. Suhteen niiden välillä ovat pitkään olleet kipeitä. Ambrosiuksen mukaan nykyisin korostetaan kuitenkin enemmän yhtenäisyyksiä kuin eroja. Uskonnot elävän nykymaailmassa yhä enemmän rinnakkain. Suomi on ollut ekumenian mallimaa, esimerkkinä muillekin.

Uskontojen kohtaaminen ja niiden välinen vuorovaikutus on aikamme suuria kulttuurikysymyksiä. Niillä on yhteinen vihollinen, arkipäivän materialismi. Yhdessä kirkot välittävät maailmalle toivoa, jota se kipeästi tarvitsee. Pyhyys ei voi olla yhdenkään kirkon monopoli eikä mikään kirkko voi asettaa sille rajoja.

Ambrosius on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän haluaa viedä kirkon ihmisten arkeen ja tuoda ihmisten arjen kirkkoon.

Rauhantyö on kirkon ja kristittyjen ominta aluetta. Rauhasta ei pidä vain puhua, sen hyväksi on toimittava. Nykymaailmassa vihapuhe on surullista ja kasvavaa todellisuutta, joka järkyttää yhteiskuntarauhaakin. Kohteena ovat usein muualta tulleet.

Ambrosius uskoo, että monikulttuurisuus – kansallisuuden, kielen, ajattelu- ja elintapojen kokonaisuus – vähitellen hahmottuu koko kulttuurimme rikkaudeksi. Se ei kuitenkaan synny itsestään. Äänekkäitä vastustajia on paljon.

– Kirkon jäsenten on oltava hereillä, kun hyökätään inhimillisiä arvoja vastaan. Emme saa jäädä vain päivittelemään vihapuhetta, meidän on noustava sitä vastaan sanoin ja teoin.

Ambrosius on arvostellut kirkon paikalleen jämähtämistä ja liiallista byrokratiaa. Siitä kaikki eivät ole pitäneet. Suorapuhuja on saanut vahvaakin kritiikkiä oman kirkonsakin piirissä.

– Kirkko tarvitsee jatkuvaa uudistumista. Se ei saa sulkea silmiään maailman muutokselta. Paikalleen pysähtyminen on taantumista, hän kirjoittaa.

– Keskustelun ytimessä pitäisi aina olla rakentava ja rehellinen pohdinta kirkkomme avoimuudesta muita kristillisiä kirkkoja kohtaan. Oleellinen kysymys on, haluaako ortodoksinen kirkko olla sisäänpäin kääntynyt getto vai yhä vahvemmin ulospäin avautuva ekumeeninen yhteisö. Vain avautumalla kirkkomme voi tuoda oman arvokkaan panoksensa Suomen henkiseen ja hengelliseen kehitykseen.

Luterilaiseen maanviljelijäperheeseen syntyneen Ambrosiuksen oma matka ortodoksisuuteen alkoi  Tohmajärven Vatalan kylästä. Evakkokauppiaan ikoni ja marttojen retki Valamoon avasivat innokkaan pyhäkoululaisen silmät myös idän uskon ihmeille. Valamon luostarista tuli myöhemmin korkeakoulu ortodoksisuuteen.

Työ jatkuu nyt Kulttuurikeskus Sofiassa, jonka toiminnan painopisteitä ovat ekumenia, ekologisuus ja yhteisöllisyys. Yhteinen nimittäjä on ”valoisa spiritualiteetti”.

– Suomen kielen sanat henkisyys ja hengellisyys jakavat ilmiön kahtia. Spiritual käsittää molemmat ulottuvuudet. Ne kuuluvat samaan käsitemaailmaan, vaikka ovat usein eri näkökulmia.

Spirituaaliset kysymykset lisääntyvät elämän myötä. Ambrosiukselle uskonnollinen elämä on avoin prosessi, jossa tulevaisuus on aina avoin. Uusi kirja antaa myös lukijalle lähtökohtia oman elämänsä ja sen prioriteettien pohdintaan.

Teksti: Markku Sunimento

Isä Ambrosius: Valon portailla. Kirjoituksia kirkosta, uskosta, ajan hengestä ja yhteisestä maailmastamme. Kulttuurikeskus Sofia 2019. 190 sivua.