Kirkon keskusrahastolta ylijäämäinen tilinpäätös

Ajankohtaista | 22.05.2019

Tilikauden tulos kääntyi positiiviseksi merkittävän testamenttilahjoituksen ansiosta.

Suomen ortodoksisen kirkon keskusrahasto on kirkon yhteinen rahasto. Sen tuloja käytetään kirkolliskokouksen vahvistaman talousarvion rajoissa muun muassa kirkon yhteisen hallinnon ja hiippakuntien menoihin, muiden kirkon yhteisten tehtävien kuten kirkon keskusrekisterin hoitamiseen, papiston ja kanttoreiden eläkkeisiin ja perhe-eläkkeisiin sekä seurakuntien, luostareiden ja järjestöjen avustuksiin sekä ortodoksisen seminaarin kustannuksiin.

Keskusrahaston tilinpäätös vuodelta 2018 valmistui huhtikuussa. Tilikauden tulos oli 20 542,32 euroa ylijäämäinen.

Päättyneen tilikauden merkittävin tapahtuma oli arkkipiispan istuimen siirtäminen Helsinkiin 1.1.2018 alkaen. Tilikauden aikana Helsingin hiippakunnalle ja arkkipiispalle remontoitiin toimitilat Liisankadulle. Tilikaudelle kirkko sai testamenttilahjoituksen, josta tuloutui tilikaudelle 201 552,93 euroa.

Mistä keskusrahaston rahat tulivat?

Kirkon keskusrahaston tuotot koostuvat seurakunnilta ja luostareilta kannettavista keskusrahasto- ja eläkemaksuista, muista toiminnan tuotoista, valtionavustuksesta ja sijoitustoiminnan tuotoista.

Vuonna 2018 keskusrahaston tulot olivat yhteensä 7 102 659,91 euroa (7 188 515 euroa vuonna 2017).

Tästä suurimman osan (48,5%) muodostivat seurakunnilta kerättävät keskusrahasto- ja eläkemaksut, yhteensä 3 445 353 euroa (3 492 505 euroa ja 48,6% vuonna 2017).

Valtionavustusta kirkko sai vuonna 2018 yhteensä 2,54 miljoonaa euroa. Tämä muodosti tuloista 35,8% (2,54 miljoonaa ja 35,4% vuonna 2017).

Muita toiminnan tuottoja oli vuonna 2018 827 962,53 euroa eli 11,7% kaikista tuotoista (vuonna 2017 645 070 euroa 9%). Sijoitustoiminnan rahoitustuotot, 286 344,51 euroa, muodostivat 4% keskusrahaston tuloista (vuonna 2017 507 941 euroa ja 7%).

Mihin keskusrahaston rahat menivät?

Keskusrahaston menot olivat viime vuonna yhteensä 7 082 117,59 euroa (6 678 053 euroa vuonna 2017). Toimintakuluista suurimpia ovat henkilöstökulut, annetut avustukset ja eläkekassan kulut.

Keskushallinnossa työskenteli vuonna 2018 yhteensä 39 työntekijää. Piispojen lisäksi keskushallinnon henkilöstöön kuuluvat hiippakuntakanslioiden, ortodoksisen seminaarin, keskusrekisterin ja taloustoimiston työntekijät sekä kirkon kasvatusasioista sekä henkilöstö-, viestintä- ja lakipalveluista vastaavat työntekijät.

Henkilöstökulut olivat viime vuonna 2,0 miljoonaa euroa. Tämä summa muodosti 28,6% kaikista menoista (1,9 miljoonaa ja 28,5% vuonna 2017).

Keskusrahastosta jaettiin seurakunnille ja järjestöille erilaisia avustuksia yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, avustukset ovat edellisen vuoden tasolla. Tämä summa muodosti 22% vuoden kuluista (1,5 miljoonaa euroa ja 22,6% vuonna 2017).

Keskusrahastomaksuilla katettiin kirkon oman eläkekassan eläkemenot, 1,1 miljoonaa euroa. Tämä muodosti kuluista 15,6% (1,2 miljoonaa ja 17,6% vuonna 2017).

Muita kirkon keskusrahastosta katettavia menoja olivat kirkolliskokouksen, kirkollishallituksen kollegion, hiippakuntakanslioiden, henkilöstö- ja lakipalveluiden, kirkon viestintä- ja tietohallinnon, julkaisutoiminnan, taloustoimiston, keskusrekisterin, ortodoksisen seminaarin, kirkon kasvatustyön, maahanmuuttaja- ja diakoniatyön, tuohusten valmistuksen ja keskustalon muut toiminta- ja ylläpitokulut sekä poistot.

Mitä tilinpäätös kertoo?

Tarkastettu tilinpäätös osoittaa, että keskusrahaston toiminnan tuotot ja valtion avustus yhteensä riittävät kattamaan toiminnasta aiheutuvat kulut, poistot ja rahoitukseen liittyvät kulut. Tätä voidaan pitää terveen talouden merkkinä.

Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin aiheuttaa haasteita ja vaikuttaa jatkossa sekä seurakuntien että koko kirkon talouteen. Talouden haasteet on tunnistettu ja kirkossa valmistellaan hallinnon uudistusta. Tavoitteena on muodostaa suurempia seurakuntia, jotka pystyvät jatkossa turvaamaan seurakuntalaisten palvelut ja ovat taloudeltaan vahvempia. Muutoksen ja seurakuntien tukemisen arvioidaan lähivuosina kasvattavan kirkon keskusrahaston kustannuksia.