Juuret Ylä-Savossa ja Karjalassa

Ajankohtaista | 12.05.2019

70 vuotta täyttävä emeritus metropoliitta Panteleimon toimittaa juhlaliturgian Kuopiossa sunnuntaina 19. toukokuuta.

Metropoliitta Panteleimon

Metropoliitta Panteleimon muistaa elävästi ensimmäisen kerran, kun hän pääsi käymään vanhempiensa synnyinsijoilla rajan takaisessa Karjalassa. Hänen isänsä oli lähtöisin Impilahdelta ja äitinsä Salmista.

Hän kertoo lukeneensa, että kun ihmiset vuosisatojen ajan syövät samassa paikassa kasvanutta ruokaa, he kiinnittyvät siihen maisemaan niin lujasti, että heidän muualla kasvaneet jälkeläisensä vielä toisessa ja kolmannessa sukupolvessa tuntevat sen omakseen.

– Tämmöisiä tuntemuksia minulla oli, kun ensimmäisen kerran kävin vanhempieni kotipaikoilla. Tunsin, että tämä on se paikka, josta minä olen lähtöisin, sanoo toukokuun 17. päivänä 70 vuotta täyttävä isä esipaimen.

Hän on iloinen siitä, että pyhiinvaeltajia liikkuu Suomen ja Venäjän rajan yli molempiin suuntiin huolimatta viime syksynä puhjenneesta Ekumeenisen patriarkaatin ja Moskovan patriarkaatin välisestä jurisdiktioriidasta.

– Sain jo Valamon luostarin igumenina kokea sen ilon, että luostariin alkoi tulla vierailijoita silloisesta Neuvostoliitosta. Yhtä siunauksellista on, että karjalaisten ortodoksisukujen jälkeläiset jo pitkään ovat voineet käydä rajan takana.

Metropoliitta Panteleimon syntyi Vieremällä Ylä-Savossa, joka sekin on hänelle tärkeää seutua. Eläkkeellä olevan piispan koti on nykyään Kuopiossa, mutta vapaa-ajan asunto Vieremällä.

Rakkaudesta kotiseutuun kertoo sekin, että hän haluaa ohjata mahdolliset syntymäpäivämuistamiset Vieremällä sijaitsevan Pyhän Nikolaoksen tsasounan hyväksi.

Rajan takaisen Karjalan ja Ylä-Savon isä esipaimen on onnistunut yhdistämään dekkareissaan. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat yläsavolaiseen maisemaan ja osa kirjojen henkilöistä on karjalaisia evakkoja.

– Monissa muiden kirjoittamissa dekkareissa uskonto luokitellaan toisarvoiseksi asiaksi alusta lähtien. Mielestäni se on väärin. Pitäisi olla laajempi näkemys ihmisten elämästä. Maailmassa on paljon ateisteja, paljon epäilijöitä, mutta myös niitä, jotka ovat uskossaan varmempia, hän erittelee.

– Omissa kirjoissani olen halunnut tuoda esille myös uskontoa. En tyrkyttäen, vaan luontevalla tavalla. Haaste se kyllä on, Panteleimon myöntää.

Nykyisessä kotikaupungissaan Kuopiossa metropoliitta Panteleimon asuu nyt kolmatta kertaa. Vuonna 1969 hän tuli opiskelemaan silloin Kuopiossa toimineeseen pappisseminaariin. Toinen muutto Kuopioon oli vuorossa vuonna 1997, jolloin hänet valittiin apulaispiispaksi Valamon luostarin johtajan tehtävästä.

Huhtikuussa vuonna 2002 Panteleimon valittiin Oulun hiippakunnan piispaksi ja hän sai arvonimen metropoliitta.

Panteleimon kertoo viihtyneensä Oulussa hyvin. Kun hän vuonna 2013 jäi eläkkeelle, uusi koti löytyi jälleen Kuopiosta ja vieläpä samasta talosta, jossa hän asui apulaispiispana. Kyse on kuopiolaisille ja monille muuallakin asuville ortodokseille tutusta Piispantalosta Suokadun ja Ajurinkadun kulmassa.

– Talon Ajurinkadun puoleiseen siipeen rakennettiin vastikään hissi. Jos hyvin käy, tämä saattaa olla minun viimeinen kotini, hän sanoo.

Korkeasti pyhitetty metropoliitta Panteleimon täyttää 70 vuotta toukokuun 17. päivänä. Hän toimittaa juhlaliturgian Pyhän Nikolaoksen katedraalissa Kuopiossa sunnuntaina 19. toukokuuta kello 10, jonka jälkeen on kirkkokahvit seurakuntatalossa. Mahdolliset muistamiset Iisalmen seurakunnan tilille FI95 5157 8520 0198 71, viite Salahmin tsasouna.

Teksti: Mauri Liukkonen
Kuva: Harri Peiponen