Arkkimandriitta Sofroni Saharovin opetusta suomeksi

Ajankohtaista | 03.05.2019

Arkkimandriitta Sofronin teos Hengellisiä keskusteluja I on ilmestynyt Lintulan luostarin kustantamana.

Sofroni Saharov

Arkkimandriitta Sofroni (1896‒1993) oli yksi 1900-luvun suurista ortodoksisista teologeista ja ohjaajavanhuksista, joka vielä odottaa kanonisointiaan. Hänet tunnetaan erityisesti pyhittäjä Siluan Athosvuorelaisen hengellisenä oppilaana ja elämäkerran kirjoittajana sekä Englannissa Essexissä sijaitsevan Pyhän Johannes Kastajan luostarin perustajana.

Kirja Hengellisiä keskusteluja I sisältää 30 vanhus Sofronin puhetta, jotka hän piti luostarinsa veljestölle ja sisaristolle viimeisinä elinvuosinaan. Niissä heijastuu hänen valtava hengellinen kokemuksensa, jonka hän pyrki välittämään nuorelle kilvoittelijapolvelle.

Vanhus Sofronin pääteokset, joihin hän toistuvasti viittaa puheissaan ovat jo mainittu Pyhittäjä Siluan Athosvuorelaisen elämäkerta (ilmestynyt suomeksi Valamon luostarin julkaisemana vuonna 2005) sekä teologinen henkilökohtainen kirja Me saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on (Видеть Бога как Он есть), jota ei toistaiseksi ole suomennettu. Suomeksi on julkaistu teokset Rukouksesta (2007), Hänen elämänsä on minun elämäni (2006) ja mietelmäkatkelmista koostettu Hengestä ja elämästä (2017). Kaikki kolme ovat Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestön julkaisuja.

Vanhus Sofronin kirjoitukset ovat tunnetusti vaativaa luettavaa, erityisesti hänen viimeiseksi jäänyt kirjansa Me saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on. Kuitenkin hän toistuvasti kehottaa luostarinsa veljestöä ja sisaristoa lukemaan sitä: ”Lukekaa kirja vanhuksesta (Siluanista) ja hänen kirjoituksiaan! Lukekaa sekin, mitä olen kirjoittanut toisessa kirjassani (Me saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on)! Se on ikävää, koska se ylittää oman ymmärryksemme, aivan kuin lukisi korkeampaa matematiikkaa osaamatta edes keskivertoa. Mutta lukekaa kuitenkin! Silloin elämämme periaatteita koskevat ilmaisut painuvat vähitellen tajuntaanne niin kuin äidinkieli painuu lapsen tajuntaan, ja siitä tulee hänen oma kielensä.

Vanhus Sofronin Hengelliset keskustelut perustuvat hänen äänitettyihin puheisiinsa ovat siksi helpompaa ja kevyempää luettavaa. Hän kohdistaa sanansa ennen kaikkea luostarin nuorille veljille ja sisarille ja käsittelee myös luostarin yhteiselämästä nousevia käytännöllisiä kysymyksiä. Mutta ennen kaikkea hän haluaa avata kuulijoilleen hengellisen maailman äärettömyyden. Puheista voi aistia, miten hän vanhuuden heikkoudessaankin innostuu puhuessaan ikuisuudesta, Jumalan tuntemisesta, hengellisen elämän äärettömästä valtamerestä.

Lukija saa myös kokea vanhus Sofronin puheiden vaikutuksen. Jos oma elämä tuntuu maallisten huolten ja arkipäiväisyyden täyttämältä, jo muutaman sivun lukeminen irrottaa mielen arjesta ja kohottaa sen korkeampiin ajatuksiin.

Kerran Essexissä Pyhän Johannes Kastajan luostarissa kysyin eräältä sisarelta, minkä verran hän aikoinaan ymmärsi vanhus Sofronin vaikeahkoista venäjänkielisistä puheista. Sisar vastasi, että hän ymmärsi aina juuri sen, mitä hän sillä hetkellä tarvitsi. Tämä ajatus on hyvää pitää mielessä mitä tahansa vanhus Sofronin kirjoja luettaessa. Ei pidä takertua vaikeisiin kohtiin, vaan noukkia tekstistä ne kultaiset jyvät, joita itse sillä hetkellä tarvitsee. Samalla on hyvä muistaa vanhus Sofronin oma neuvo: Tärkeintä on lukea, jotta vähitellen totumme hengelliseen ajattelutapaan ja siitä tulee meidän oma tapamme ajatella.

Kirjan esipuheessa Pyhän Johannes Kastajan luostarin pappismunkki Nikolai Saharov kuvailee arkkimandriitta Sofronin keskustelutilaisuuksia ja vanhus Sofronia hengellisenä ohjaajana. Suomalaisen laitoksen alkusanat on kirjoittanut Essexin luostarin suomalainen pappismunkki isä Melkisedek, jolla myös on henkilökohtaisia muistoja vanhus Sofronista. Teoksen on kääntänyt nunna Ksenia.

Teksti ja kuva: Nunna Ksenia / Lintulan luostari