Seurakuntien lausunnoissa paljon arvokasta asiantuntijatyötä

Ajankohtaista | 14.03.2019

Hiippakuntien piispat tekevät esityksensä uudesta seurakuntajaosta 9.4. kokoontuvalle kirkollishallitukselle.

Arkkipiispa Leo, metropoliitta Arseni ja metropoliitta Elia kokoontuivat keskiviikkona 13.3. Kuopioon keskustelemaan kirkon seurakuntarakenteen uusimisesta. Mukana oli myös kirkon hallinnonuudistushankkeen selvitysmies Hannu Palsola, kirkon lakimies Jari Rantala ja palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala.

Keskustelun pohjana olivat seurakunnilta saadut lausunnot piispojen seurakuntajakoa koskevista esityksistä.

Seurakunnanvaltuustojen laatimissa lausunnoissa nostetaan esiin monia uudistukseen liittyviä huolenaiheita.§

– Esimerkiksi uudistuksen aikataulu – uusien seurakuntien perustaminen 1.1.2020 alkaen – näyttäytyy epärealistisena myös monien uudistukseen muuten myönteisesti suhtautuvien seurakuntien mielestä. Ratkaisuksi ehdotetaan sekä aikataulun uudelleenarviointia että uudistuksen toteuttamista vaiheittain, kertoo Sirpa Koriala.

Toinen keskeinen huoli liittyy seurakuntien vaikuttamismahdollisuuksiin.

– Kappeliseurakunnan olemus ja asema vaikuttaa nyt selkiytyneen osalle seurakunnista. Osa seurakunnista toivoo silti säädösmuutoksia vahvemman aseman turvaamiseksi ja suurempien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi. 

Paljon on jo saavutettu

Nyt vireillä oleva uudistus perustuu kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaan vuosille 2016-2020, jossa on kirjattu tavoitteeksi palveluiden turvaaminen koko maassa. Siinä hallinnon kehittämiselle on annettu seuraavat tavoitteet:

  • Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja kestävä talous. Seurakuntien resursseja tulee käyttää pikemminkin toimintaan kuin rakennuksiin
  • Kaikilla toiminnan tasoilla eli keskushallinnossa, hiippakunnissa ja seurakunnissa sekä kirkon järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken jaetaan osaamista sekä voimavaroja. Päällekkäisiä toimintoja karsitaan ja haetaan yhteistyömuotoja

Kirkolliskokous on lisäksi vuonna 2017 linjannut kehittämistyötä: ”Tavoitteena ovat suuremmat hallinnolliset yksiköt ja lakisääteisen hallinnollisen toiminnan keskittäminen ja resurssien ja huomion suuntaaminen hengelliseen perustyöhön. Vastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta on paikallistasolla, esimerkiksi kappeliseurakunnilla.

Kaiken taustalla vaikuttavat muutokset, joihin kirkko ei voi vaikuttaa, vaan ainoastaan reagoida. Kasvukeskusten ulkopuolella haasteena on erityisesti väestön ikääntyminen ja väheneminen, kasvukeskusten tuntumassa taas kirkon heikkenevä asema ihmisten elämässä.

– Vaikka kirkosta eroaminen ei ole juuri yleistynyt viimeisten vuosien aikana, niin yhdessä vähäisen syntyvyyden ja korkean kuolleisuuden kanssa luvut näyttävät hälyttäviltä. Kahden viime vuoden aikana kirkon jäsenmäärä on kääntynyt historiallisen jyrkkään laskuun, mikä herättää huolta ainakin meillä keskushallinnossa. Siksi haluaisimme viimeistään nyt löytää sellaiset hallinnolliset rakenteet, jotka auttavat meitä toteuttamaan entistä paremmin kirkon ydintoimintaa: jumalanpalveluksia, opettamista ja diakoniaa, toteaa Koriala.

Nyt meneillään olevassa prosessissa on otettu jo monta merkittävää askelta eteenpäin. Seurakunnat ovat nyt joutuneet kenties ensi kertaa toden teolla miettimään oman olemassaolonsa edellytyksiä ja toiminnan ylläpitämisen mahdollisuuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

– Monet seurakunnat ovat perehtyneet asioihin kiitettävästi ja nähneet paljon vaivaa lausunnon valmistelussa. Tämä on yhteisen tulevaisuutemme kannalta todella arvokasta työtä. Sitä voi pitää yhtenä prosessin tärkeimmistä saavutuksista. Tällainen paneutuminen tarjoaa hyvät lähtökohdat toiminnan kehittämiselle ja uudistamiselle. Lähes kaikki seurakunnat ovat huolehtineet myös siitä, että lausunto on nettisivuilla seurakuntalaisten tutustuttavana.

Seurakuntauudistuksen valmistelu etenee keskushallinnossa nyt niin, että hiippakuntien piispat tekevät omat esityksensä hiippakuntiensa uudesta seurakuntajaosta. Kirkollishallitus käsittelee piispojen esityksiä 9.4. pidettävässä istunnossa.