Kirkollishallituksen päätöksiä 29.1.

Ajankohtaista | 29.01.2019

Helsingissä kokoontunut kirkollishallitus päätti mm. perustaa hallinnon ohjausryhmän ja taloustyöryhmän.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Elia, metropoliitta Arseni, kirkkoherra Markku Salminen, nunna Elisabet, Hannele Meskus, Matti Tolvanen

Vuoden 2018 kirkolliskokouksen päätöksiin liittyvät toimenpiteet

Asiat on esitelty ohessa kirkolliskokouksen pöytäkirjan mukaisessa järjestyksessä.

Asia 6. Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispan toimen täyttäminen

Kirkolliskokous valitsi Kuopion ja Karjalan metropoliitaksi Joensuun piispa Arsenin, joka asetetaan tehtäväänsä 17.2.2019 Kuopiossa.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

Asia 12. Kiinteistötyöryhmän jatkoaika-anomus

Kirkolliskokous on päättänyt työryhmän perustamisesta (§1 Vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätöksiin liittyvät toimenpiteet / asia 9. Lakityöryhmän raportin jatkovalmistelu, kohta 5) määrittelemään mitkä rakennukset tullaan jatkossa ylläpitämään kirkon rahoituksella seurakuntalaisten palvelussa. Tätä palveluverkkosuunnitelmaa toteuttamaan on kirkollishallitus nimennyt työryhmän 13.2.2018 pidetyssä istunnossa. Työryhmän alkuperäisen aikataulun mukaan esitys tuodaan kirkolliskokoukseen 2018 päätettäväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työryhmän raportti olisi pitänyt valmistua kesäkuun loppuun, kesän aikana olisi pitänyt kuulla seurakuntia esityksestä ja tuoda lopullinen raportti kirkollishallituksen lokakuun istuntoon.  

Kirkolliskokous päätti, että valmistelua jatketaan vuonna 2019 ja raportti tuodaan kirkolliskokouksen käsittelyyn vuoden 2019 kirkolliskokoukseen.

Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kiinteistötyöryhmä on aloittanut työnsä tekemällä perusteellisen analyysin tilanteesta ja asettanut korkeat laadulliset tavoitteet raportilleen. Rakennuskantaa koskevat päätökset ovat kirkon hallinnon ja kokonaistalouden kannalta erittäin vaikuttavia ja sen lisäksi ne tulevat herättämään myös seurakunnissa runsasta keskustelua. Siksi asian hyvä eteneminen edellyttää tutkittua tietoa sekä konkreettisia kriteereitä päätösten perustaksi. Lisäaika antaa mahdollisuuden työryhmälle tuottaa tavoitteena oleva laadukas raportti.  

Kirkolliskokous edellyttää, että raportti on valmiina ennen kirkolliskokousta 2019 edeltävää kirkolliskokousseminaaria, jotta seurakuntia ehditään kuulla ennen lopullista päätöksentekoa kirkolliskokouksessa 2019.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

Asia 8c. Aloite Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan seurakunnista

Kirkolliskokous päätti hylätä aloitteen. Perusteluissaan kirkolliskokous toteaa, että kirkkojärjestyksen 11 §:ssä määritellään hiippakunnat ja 12 §:ssä määritellään hiippakuntien alueellinen jako, jota voidaan kirkollishallituksen esityksestä muuttaa kirkolliskokouksen päätöksellä OrtL:n 20 § 2 momentin 6 kohdan mukaisesti.

OrtL:n 7 § 2 momentin mukaan kirkollishallitus päättää piispan esityksestä seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti, lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta. Kirkollishallitus kuulee seurakuntia muutoksesta kirkkojärjestyksen 103 §:n mukaisesti.

Lakivaliokunta totesi mietinnössään, että aloitteessa mainittu asia ei kuulu kirkolliskokouksen päätösvaltaan, eikä sillä ole toimivaltaa käsitellä asiaa ja sen vuoksi aloite tulee hylätä. Lakivaliokunta näin yhtyy piispainkokouksen 26.9.2018 antamaan lausuntoon sekä kirkollishallituksen 16.10.2018 tekemään esitykseen.

Lakivaliokunta totesi, että kirkolliskokous voi käsitellä asiaa ja ottaa siihen kantaa kohdassa 13 Selvitysmiehen selvitys.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

Asia 14. Kirkkojärjestyksen 12 §:n muuttaminen

Kirkolliskokous päätti muuttaa kirkkojärjestyksen 12 §:n seuraavaan muotoon:

Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Nurmes, Rautalampi, Saimaa ja Taipale.

Helsingin hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Hamina, Helsinki, Hämeenlinna, Kotka, Lahti, Lappeenranta ja Turku.

Oulun hiippakuntaan kuuluvat seuraavat seurakunnat: Kajaani, Lappi, Oulu, Tampere ja Vaasa.

Kirkolliskokous hyväksyi kirkollishallituksen esityksen laintarkastustoimikunnan tekemin seuraavin lisäyksin: ”Tämä päätös tulee voimaan (pvm). Kirkollishallitus voi jo ennen päätöksen voimaantuloa ryhtyä sen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että laintarkastustoimikunnan lausunnossa todetaan, että esitys on lakiteknisesti asianmukainen. Laintarkastustoimikunta esittää lisättäväksi siirtymäsäännöksen.

Esitys oli tehty sillä edellytyksellä, että kirkolliskokous päättää muuttaa hiippakuntajakoa asialistan kohdassa 7 esitetyllä tavalla.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi ja päätti, että kaikki muutokseen liittyvät säädösmuutokset saatetaan voimaan samanaikaisesti, lakityöryhmä hoitaa asiaa eteenpäin.

Asia 4. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2017 sekä vastuuvapaudesta päättäminen

Kirkolliskokous vahvisti vuoden 2017 tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

Asia 8a. Aloite saamelaistyön papin ja kanttorin tehtävistä aiheutuvien kulujen kattamiseksi

Kirkolliskokous yhtyi kirkollishallituksen päätösesitykseen ja sivistysvaliokunnan lausuntoon sekä viittasi perusteluissaan kirkollishallituksen päätösesityksen perusteluihin.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi. Samalla kiinnitettiin huomiota siihen, että päätös on osittain epäselvä, koska päätöksessä yhdytään sekä kirkollishallituksen päätösesitykseen ja sivistysvaliokunnan lausuntoon. Kirkollishallituksen esityksessä avustaminen on sidottu siihen, että valtionavustukselle saadaan lupa edelleen avustamiseen. Sivistysvaliokunnan lausunnossa puolestaan sanotaan, että ”Sivistysvaliokunta puoltaa aloitetta saamelaistyön papin ja kanttorin tehtävistä aiheutuvien kulujen kattamisesta vuodesta 2021 alkaen kirkon keskusrahastosta.” Lausunnon perusteluissa sivistysvaliokunta toteaa, että: ”Pidämme tärkeänä, että rahoitus sekä papin että kanttorin palkkaus- ja toimintakuluihin on turvattava riippumatta opetus- ja kulttuuriministeriön luvasta.” Valtionapua ei saa käyttää edelleen avustamiseen ilman ministeriön lupaa. Mikäli joudutaan tilanteeseen, että lupaa ei saada, tulee kirkolliskokouksen päättää asiasta talousarvion yhteydessä.

Samalla kirkollishallitus päätti merkitä tiedoksi, että Saamelaiskäräjien näkemys on pyydetty ja yhteisten erillisten neuvottelujen tarvetta hallinnon uudistukseen liittyen ei tässä vaiheessa tarvita mutta Saamelaiskäräjiä tiedotetaan asian etenemisestä.

Asia 8b. Aloite määrärahasta vuodelle 2019 kirkkomusiikin kehittämiseksi

Kirkolliskokous hyväksyi aloitteen hyväksymistä kirkollishallituksen esityksen mukaisesti ja varasi tähän tarkoitukseen talousarvioon 10 000 euron määrärahan (kustannuspaikalta 301 avustukset ja yhteistyösopimukset tilille 4826 kulttuuriperintö). Määrärahan myöntämisen ensisijainen tavoite on kirkon piirissä toimivien kuorojen (seurakuntakuorot sekä yhdistyspohjaiset kuorot) kehittämisprojektit (esim. koulutus, uusien sävellysten tilaaminen, konsertit, kuorojen yhteistyöprojektit) ja työskentelymahdollisuuksien turvaaminen. Avustus ei ole matka-apuraha. Määrärahaa myönnettäessä kirkollishallituksen tulee kuulla kirkkomusiikin asiantuntijatahoja.

Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous totesi, että aloite noudattaa kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaa 2016-2020 (kohta 1) ja määrärahaa myönnettäessä tulee arvioida kehittämistyön vaikuttavuus pidemmällä tähtäimellä. Kirkollishallituksen tulee arvioida määrärahan riittävyys ja jatkotarve sekä ottaa huomioon se talousarviosuunnittelussa.

Kirkollishallitus päätti merkitä tiedoksi, että avustus on haettavana ja kirkollishallitus päättää apurahasta istunnossaan 9.4.2019.

Asia 9. Lakityöryhmän perustaminen ja sen toimeksianto

Kirkolliskokous perusti lakityöryhmän valmistelemaan tarvittavia kirkon hallinnon uudistukseen liittyviä lainsäädännön muutoksia ja valitsi työryhmän jäseniksi suostumuksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Joni Hiitola, papiston edustajina kirkkoherra Timo Mäkirinta ja pastori ja Teo Merras, maallikkojen edustajana asianajaja Heikki Kukkonen sekä palvelukeskuksen asiantuntijana lakimies Jari Rantala. Lisäksi kirkollishallituksen tulee valita myöhemmin työryhmälle määräaikainen ja osa-aikainen lainvalmistelutyöhön perehtynyt sihteeri.

Lakityöryhmän tulee laatia kirkolliskokoukselle perustellut esitykset Ortodoksisesta kirkosta annetun lain ja Kirkkojärjestyksen muuttamiseksi alla luetelluin näkökohdin:

Kirkon hallinnon uudistuksessa on tarkoitus säilyttää nykyiset kolme hiippakuntaa, joiden alueellisten rajojen osalta saattaa tapahtua muutoksia.

Työryhmän tulee huomioida kirkollishallituksen myöhemmin tehtävä päätös uusista muodostettavista seurakunnista hiippakuntien alueille. Työryhmän tulee huomioida selvitysmiehen ja ohjausryhmän ehdotukset uusien muodostettavien seurakuntien nimistä ja hallinnon keskuspaikoista.

Hallinnon uudistusta toteutettaessa pyritään hallinnollista rakennetta keventämään ja yksinkertaistamaan kaikilla kirkon hallinnon tasoilla ja mahdollisuuksien mukaan siirtämään voimassa olevasta laista kirkkojärjestykseen sellaiset hallinnolliset säädökset, joita ei välttämättä tarvitse säädellä lain tasolla.

Työryhmän tulee arvioida voimassa olevaan lakiin sisältyvien kappeliseurakuntien säännösten toimivuutta ja tehdä asiaan liittyvät mahdolliset muutosehdotukset termien ja hallinnon osalta. Erityisesti ehdotuksissa tulee huomioida aikaisemmin kirjattu tavoite keventää kirkon hallinnollista rakennetta kaikilla hallinnon tasoilla.

Uudistuksen tavoitteena on tasoittaa hiippakuntien kokoeroja ja muodostaa taloudellisesti, toiminnallisesti ja jäsenmäärältään tarkoituksenmukaisia uusia seurakuntia. Tämän seurauksena kirkolliskokousedustajien vaalitapaa ja vaalimenettelyä tulee uudistaa vaaliuudistustyöryhmän raportissa esille tuotujen seikkojen pohjalta niin, että vaalia voidaan yksinkertaistaa ja valtuuston vaalissa voidaan siirtyä posti- tai internet-äänestykseen sekä kirkolliskokousedustajavaalissa seurakunnan valtuustojen suorittamaan valintaan.

Kirkon talouden hoidossa siirrytään kaikkien seurakuntien ja luostareiden osalta keskitettyyn taloushallintoon, joka toteutetaan palvelukeskuksen taloustoimiston toimesta. Työryhmän tulee valmistella ehdotus tarvittavista säädösmuutoksista muutoksen toteuttamiseksi. Ehdotuksessa tulee myös ottaa kantaa siihen, miten toteutettava muutos vaikuttaa keskusrahastomaksujen määräytymisperusteisiin.

Kirkon ja sen seurakuntien kiinteistöhallinnossa on tarkoitus siirtyä keskitettyyn hallintomalliin, jonka suunnitteluun on nimetty erillinen työryhmä ja valmistelutyö on keskeneräinen. Työryhmän tulee huomioida kiinteistötyöryhmän työn eteneminen ja sen mahdolliset vaikutukset säädöspohjan muuttamiseen.

Seurakuntien hallinnossa työryhmän tulee tehdä ehdotus seurakunnan hallinnon järjestämisestä, seurakunnanneuvoston ja seurakunnanvaltuuston vaalimenettelystä sekä seurakuntiin mahdollisesti perustettavista toiminta-alueista huomioiden vaaliuudistustyöryhmän raportin sisältö.

Kirkolliskokouksen päätökseen perustuen kirkollishallitus on asettanut piispanvaalityöryhmän valmistelemaan ehdotuksen piispan vaalin avoimuuden lisäämiseksi. Työryhmän tulee huomioida raportin pohjalta myöhemmin tehtävien kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen päätöksien vaikutukset voimassa olevien säädöksien muuttamiseen.

Kirkon yhteistä tiedottamista kehitetään siten, että kirkko julkaisee vain yhtä kirkollishallituksen alaisuudessa toimivaa julkaisua, joka on kaikkien seurakuntien ja luostareiden yhteinen tiedotuskanava. Työryhmän tulee huomioida tulevan tiedottamisen tarpeet säädösmuutoksissa.

Kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti myös muita asiantuntijapalveluita tulee keskittää ja työryhmän tulee arvioida, miten tämä tavoite tulisi huomioida säädösmuutoksissa. Tällaisia palveluita tulee jatkossa olemaan esimerkiksi kirkon ICT-palvelut.

Luostarien oikeudellista asemaa ja niiden rinnasteisuutta seurakuntiin tulee selkeyttää huomioiden se, että luostarit eivät ole veronsaajia, eikä oikeutettuja valtionapuun ja hoitavat taloudellisen toimeentulonsa seurakunnista poiketen. Seurakuntien varojen käyttöä koskevat rajoitukset eivät voi kaikilta osin rinnastua luostareihin. Lisäksi luostarien johtajan ja johtokunnan asemaa tulee tarkastella kanonisen oikeuden valossa.

Voimassa olevan lain ja kirkkojärjestyksen sisältämät viittaukset muuhun sovellettavaan hallinnolliseen lainsäädäntöön tulee päivittää ajan tasalle, erityisesti huomioiden tietosuojasäännökset ja julkiset hankinnat.

Työryhmän tulee ehdotuksessaan ottaa kanttaa voimassa olevien alistussäännösten riittävyyteen seurakuntien ja luostareiden päätöksenteossa, erityisesti huomioiden merkittävät ja laajakantoiset investointi- ja rakennushankkeet. Samoin työryhmän tulee arvioida kirkollishallituksen ja sen toimihenkilöiden toimivaltuuksien riittävyyttä seurakuntien ja luostareiden toiminnan valvontaan ja tarkastuksiin liittyen.

Kirkolliskokous on päättänyt kirkon omien opintojen sisällyttämisestä osaksi pappien ja kanttorien koulutusta. Tältä osin työryhmän tulee tehdä ehdotuksensa uudistuksen vaikutuksista kirkon toimihenkilöiden kelpoisuusehtoihin.

Voimassa olevan lain siirtymäsäännöksiin on sisältynyt erilaisia säännöksiä virkasuhteista toimiin siirtymiseen liittyen, joiden osalta työryhmän tulee tehdä ehdotus säännösten päivittämisestä nyt toteutettavaa uudistusta vastaavaksi, erityisesti huomioiden uudistuksesta johtuvien toimihenkilöiden työnkuvien muutoksiin liittyen.

Kirkko on solminut yhteistyösopimukset puolustusvoimien kanssa häiriö- ja poikkeusoloihin liittyen kaikkien hiippakuntien osalta ja tämä tulee työryhmän huomioida säädöspohjaa päivitettäessä.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi työryhmällä on mahdollisuus tehdä myös muita asian valmistelun aikana esille tulleita muutosehdotuksia voimassa oleviin säädöksiin, joihin työryhmä katsoo olevan aihetta.

Työryhmän tulee myös pohtia kirkollisen yli- ja alioikeuden mahdollista perustamista, tehtäviä ja asemaa.           

Kirkollishallitus päätti merkitä tiedoksi, että työryhmän ensimmäinen kokous pidetään Helsingissä 12.2.2019. Työryhmälle etsitään sihteeriä.

Asia 10. Vaaliuudistustyöryhmän raportti

Kirkolliskokous yhtyi Vaaliuudistustyöryhmän raporttiin ja sen perusteisiin ja esittää, että kirkolliskokous päättää antaa edellä asiakohdassa 9 perustetun lakityöryhmän tehtäväksi päivittää kirkolliskokouksen työjärjestystä ja laatia ehdotukset mahdollisista seurakunnan valtuustojen ja kirkolliskokouksen edustajien vaalitavan muutoksista.

Kirkolliskokousedustajien vaalitapaa ja vaalimenettelyä tulee uudistaa vaaliuudistustyöryhmän raportissa esille tuotujen seikkojen pohjalta niin, että vaalia voidaan yksinkertaistaa ja valtuuston vaalissa voidaan siirtyä posti- tai internet-äänestykseen sekä kirkolliskokousedustajavaalissa seurakunnan valtuustojen suorittamaan valintaan. Lakityöryhmän tulee laatia lain muutos, jolla mahdollistetaan varavaltuutettujen valinta seurakunnan valtuustoon.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

Asia 7. Hiippakuntarajojen arviointi Suomen ortodoksisessa kirkossa

Vuoden 2017 kirkolliskokous edellytti kirkollishallitukselta toimenpiteitä, joilla seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan sekä muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla 1.1.2020 alkaen.

Seurakuntarakenteiden uudistusprosessi on vireillä kaikissa hiippakunnissa. Seurakuntien rakenteiden uudistukseen kirkkomme edellyttäminä toimenpiteinä liittyy myös hiippakuntajärjestelyjen arviointi ja tältä osin piispainkokous on antanut pyydetyn lausunnon asiasta kirkollishallitukselle.

Piispainkokouksen lausunnon mukaisesti kirkollishallitus esittää, että kirkolliskokous jakaa hiippakuntarajat seuraavasti: Helsingin hiippakuntaan kuuluu 1.1.2020 alkaen Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Lahden, Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakunnat; Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan Jyväskylän, Saimaan, Taipaleen, Rautalammen, Nurmeksen, Joensuun, Ilomantsin, Iisalmen ja Kuopion seurakunnat; Oulun hiippakuntaan Tampereen, Vaasan, Kajaanin, Oulun ja Lapin seurakunnat.

Kirkollishallitus yhtyy piispainkokouksen lausunnon perusteluihin ja lähettää esityksen vuoden 2018 kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.

Kirkolliskokous yhtyi piispainkokouksen lausunnon mukaiseen esitykseen, että kirkolliskokous jakaa hiippakuntarajat seuraavasti: Helsingin hiippakuntaan kuuluu 1.1.2020 alkaen Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Lahden, Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakunnat; Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan Jyväskylän, Saimaan, Taipaleen, Rautalammen, Nurmeksen, Joensuun, Ilomantsin, Iisalmen ja Kuopion seurakunnat; Oulun hiippakuntaan Tampereen, Vaasan, Kajaanin, Oulun ja Lapin seurakunnat.

Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että piispainkokous on keskustellut hiippakuntarajojen uudistuksista huomioiden kirkkolain edellyttämät lähtökohdat kirkon hallinnollisesta jaosta (OrtL 2006/985, 2 luvun 6 §:n 1 ja 2 momentti; OrtL 2006/985, 2 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentti) ja laatinut yhteisen lausunnon uusista hiippakuntarajoista.

Piispainkokous on tarkastellut uusia hiippakuntarajoja nykyisten seurakuntarajojen puitteissa toiminnallisuuden, alueellisen kulttuuri-identiteetin ja väestöennusteen näkökulmista. Piispainkokous on lisäksi kiinnittänyt erityistä huomiota seurakuntien taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten turvaamiseen uudistettavissa hiippakunnissa.

Hiippakuntien hallinnollinen jakouudistus on piispainkokouksen toimivaltaan kuuluva kanoninen asia, olematta kuitenkaan ristiriidassa nykyisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädösten kanssa.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

Asia 11. Piispanvaalityöryhmän raportti

Kirkollishallitus asetti 13.2.2018 vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti työryhmän tekemään selvityksen ja valmistelemaan ehdotuksen piispanvaalikäytännön muuttamisesta. Työryhmään ovat kuuluneet Heikki Kukkonen puheenjohtajana ja Timo Tynkkynen sekä Elsi Takala jäseninä. Työryhmä on laatinut ehdotuksensa, joka ilmenee 7.8.2018 päivätystä raportista. Kirkollishallitus on pyytänyt raportista piispainkokouksen lausunnon. 

Kirkollishallitus yhtyy piispainkokouksen lausuntoon ja sen perusteluihin ja lähettää työryhmän raportin kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.

Työryhmä on toimittanut täydennetyn raportin 23.10.2018, jonka kirkollishallitus on käsitellyt 23.10.2018 pidetyssä istunnossa ja päättänyt lähettää täydennetyn työryhmän raportin kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.

Piispainkokous kokee tarpeelliseksi todeta, että Suomen ortodoksisen kirkon hallinto, kuten myös piispan valitseminen, on kompromissi kirkon ensimmäisen vuosituhannen aikana syntyneestä kanonisesta järjestyksestä ja länsimaisen hallintokäytännön periaatteista. Tämän vuoksi kirkossamme ei voida seurata kaikkien yksityiskohtien osalta kanonista perinnettä. Edellä todetun perusteella piispainkokous toteaakin, että nykyinen piispanvaalikäytäntö Suomen ortodoksisessa kirkossa on mahdollinen malli muiden joukossa.

Kirkolliskokous kiitti työryhmää paneutuvasta työstä ja se on perehtynyt sekä työryhmän raporttiin, että piispainkokouksen lausuntoon.

Kirkolliskokous päätti muuttaa voimassa olevaan kirkkojärjestykseen siten, että alkuperäisen aloitteen tavoite vaalin avoimuudesta ja ennustettavuudesta toteutuu, jos valinta noudattaa seuraavaa käytäntöä:

  • Kirkollishallitus käynnistää valintaprosessin 3 kk kuluessa hiippakuntapiispan tehtävän avautumisesta
  • Kirkollishallitus pyytää erikseen ilmoitetun aikataulun puitteissa kokousedustajia tekemään kirjallisesti ehdotuksia ehdokkaista kirkollishallitukselle, joka toimittaa ne piispainkokoukselle   ja tiedoksi kirkolliskokousedustajille
  • Piispainkokous tekee ehdokasasettelun kirkolliskokousedustajien ehdotusten pohjalta niin, että piispainkokouksen vahvistama ehdokasasettelu on julkinen vähintään 6 viikkoa ennen vaalia
  • Kirkolliskokousedustajien tekemä haastattelu ja vaali tapahtuvat kirkolliskokouksen yhteydessä.

Tarvittaessa järjestetään ylimääräinen kirkolliskokous.

Työryhmän ehdotus ulkopuolisten HR-asiantuntijoiden käytöstä ei kirkolliskokouksen mielestä sovellu ehdokkaiden arviointiin, sillä kirkon ulkopuolinen henkilö ei pysty luotettavasti arvioimaan hengelliseen johtajuuteen liittyviä vaatimuksia. Piispan tehtävään kutsutaan, joten hakumenettely ei ole tarkoituksenmukainen. Kirkolliskokous ei pidä tarkoituksenmukaisena ylläpitää listaa kanoniset ja muut ehdot täyttävistä ehdokkaista työryhmän esittämällä tavalla.

Kirkolliskokous päätti siirtää asian kirkolliskokouksen perustamalle lakityöryhmälle arvioitavaksi sen suhteen, mitä säädösmuutoksia prosessin muutos edellyttää.

Päätöksen toimeenpano edellyttää piispainkokouksen hyväksyntää.

Perusteluissaan kirkolliskokous toteaa, että tehdyn aloitteen tavoite oli lisätä avoimuutta ja ennustettavuutta piispan valintaan niin, että ehdokasasettelu on riittävän ajoissa kirkolliskokousedustajien tiedossa ja edustajat voivat muodostaa käsityksen valittavista hyvissä ajoin ennen vaalia. Esitetty muutos täyttää tämän tarpeen.

Kirkollishallitus päätti merkitä tiedoksi, että asian eteenpäin vieminen kuuluu lakityöryhmälle.

Asia 13. Selvitysmiehen selvitys

Kirkon hallinnon uudistukseen liittyen kirkollishallitus on 8.6.2018 pitämässään istunnossa valinnut selvitysmieheksi asianajaja Hannu Palsolan Kuopiosta laatimaan kirkolliskokoukselle selvityksen hiippakuntarajojen muuttamiseen ja uusien seurakuntien perustamiseen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä sekä piispojen tekemän esityksen sisällöstä. Selvitysmies on laatinut 18.10.2018 päivätyn selvityksen.

Kirkollishallitus yhtyy selvitysmies Hannu Palsolan selvitykseen ja sen perusteluihin. Kirkollishallitus lähettää selvityksen vuoden 2018 kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi. Hallintovaliokunta käsittelee selvitystä hiippakuntarajojen arvioinnin osalta.

Kirkolliskokous kiittää selvitysmiestä kattavasta selvityksestä. OrtL 20 §:n 2 momentin 6) kohdan mukaan hiippakuntarajoista päättäminen kuuluu kirkolliskokouksen toimivaltaan, joten kirkolliskokous teki päätöksen vain hiippakuntarajoja koskien.

Kirkolliskokous yhtyi selvityksen kohdan 5. mukaiseen hiippakuntarajojen muutosesitykseen, joka perustuu piispainkokouksen 15.6.2018 esitykseen, ja ehdotti hiippakuntarajojen uudistamista selvityksen mukaisesti.

Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous totesi, että suunnitellut seurakuntamuutokset edellyttävät hiippakuntarajojen muutosta Tampereen seurakunnan osalta niin, että se siirtyy Helsingin hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan. Muutoksella on piispainkokouksen tuki.

Kirkollishallitus päätti merkitä asian tiedoksi.

Selvityksen johdosta käyty muu keskustelu

Hallintovaliokunta esitti kirkolliskokouksessa toivomuksenaan kirkollishallitukselle, että käsitellessään selvityksessä ehdotettuja seurakuntarajojen muutoksia, kirkollishallitus ottaisi huomioon seuraavat seikat:

  • Yhdistymiset pyritään toteuttamaan ensisijaisesti neuvotteluiden kautta yhteisymmärryksessä osapuolten kesken
  • Varmistaa, että seurakunnat saavat riittävästi tietoa käytävien keskustelujen pohjaksi
  • Kirkollishallitus seuraa muutosprosessia ja jakaa siitä saatuja hyviä kokemuksia seurakuntien kanssa
  • Päättää muutoksen johtamisrakenteista

Uusien seurakuntien käynnistämistyön ajan kannustaa ja tukee:

  • Kappeliseurakuntien perustamista 
  • Yhdistettäviä seurakuntia laatimaan suunnitelman seurakuntakeskusten ulkopuolisten muiden toimintakeskusten pyhäköistä, papistosta ja muusta toiminnasta
  • Yhdistettäviä seurakuntia laatimaan suunnitelman eri seurakuntien omaisuuden käytöstä ja hallinnasta
  • Yhdistettäviä seurakuntia laatimaan suunnitelman, miten yhdistettävien seurakuntien sidottujen rahastojen ja testamentilla saatujen varojen käyttötarkoitusta turvataan

Kirkollishallitus toteaa, että seurakunnille lähetetyssä lausuntopyynnössä on korostettu vapaaehtoisuutta sopimiseen liittyen. Lausuntopyynnön liitteenä on talous- ja väestöanalyysit, lisämateriaalina tuotettiin liittymissopimusluonnos, selvitys kappeliseurakunnasta sekä siihen liittyvä ohjesääntöluonnos sekä listaukset kiinteistöistä ja henkilöstöstä. Ohjesääntö- ja sopimusluonnoksissa on huomioitu kysymys omaisuudesta ja lahjoituksista. Muutosprosessia varten esitetään perustettavaksi ohjausryhmä kirkollishallituksen kokouksessa 29.1.2019, missä yhteydessä on esillä myös muutosorganisaatio.

Asia 5. Keskusrahaston vuoden 2019 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2021

Kirkolliskokous hyväksyi keskusrahaston vuoden 2019 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2020-2021 seuraavin muutoksin:

Kirkolliskokouksen päätöksen 27.11.2018 mukaisesti lisätään talousarvioon 10 000 euron määräraha kirkkomusiikin kehittämiseksi kustannuspaikalle 301 (avustukset ja yhteistyösopimukset, tilille 4826 kulttuuriperintö).

Milloin kirkossa on apulaispiispa omassa toimessaan, määräraha voidaan lisätä ao. kohtaan kirkollishallituksen päätöksellä.

Keskusrahaston taseessa on nk. säännöttömiä erillisrahastoja (kehittämisrahasto, kiinteistörahasto, kirjarahasto). Näistä rahastoista kehittämisrahastoa ja kiinteistörahastoa esitetään purettavaksi hallinnonuudistuksesta johtuvien kulujen rahoittamiseksi. Tämä ei vähennä uudistuksen kuluja, mutta tasoittaa keskushallinnon tulosta. Taseen kiinteistörahastosta siirretään 100 000 euroa kustannuspaikalle hallinnonuudistus (235, tilille 6880 rahastojen vähennys) ensisijaisesti kiinteistötyöryhmän alaan liittyviin kuluihin (kiinteistöjen kartoitus- ja kehittämistyö).

Rahastojen purkaminen ja lisäykset talousarvioon muuttavat talousarvion lopputulosta niin, että talousarviovuoden 2019 alijäämä on 73 600 € ja suunnitelmavuosien 2020 alijäämä on 42 000 € ja 2021 alijäämä on 11 500 €.

Kirkolliskokous esittää, että kirkollishallitus perustaa taloustyöryhmän ja hallinnonuudistuksen ohjausryhmän. Taloustyöryhmä valmistelee ja suunnittelee palvelukeskuksen johtoryhmän kanssa kirkon talouden linjaukset; mm. mitä menoja katetaan keskusrahastomaksuilla ja valtionavustuksilla. Taloustyöryhmän tehtäviin kuuluu arvioida ja suunnitella talousvarojen keskittämisen ja hajauttamisen kriteerit ja niiden vaikuttavuus. Taloustyöryhmä yhteistyöllä palvelukeskuksen kanssa luo talouden ohjauksen linjaukset: mm. budjetointiprosessit, osallistavan budjetoinnin, talousraportoinnin sekä hankintatoimen kehittämisen. Taloustyöryhmä työskentelee yhteistyössä sekä laki- että kiinteistötyöryhmän kanssa.

Hallinnonuudistuksen ohjausryhmä toimii asiantuntijaryhmänä, jonka toimeksianto perustuu kirkollishallituksen päätöksiin hallinnonuudistuksesta.

Kirkollishallituksen esityksestä poiketen kirkolliskokous päätti, että ristisaattohankkeeseen ei palkata osa-aikaista projektityöntekijää, vaan se toteutetaan verkostoituneesti järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä. Esitetty määräraha käytetään projektin toteuttamiseen.

Yhteistyösopimuksen piirissä olevien tahojen ja muiden kirkon talousarviossa avustusta saavien tulee vuosittain raportoida kirkollishallitukselle saamansa avustuksen käytöstä, vaikuttavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Tämä tukee taloushallinnon ja toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman päälinjat on huomioitu talousarviossa oikeansuuntaisesti. Talousarvio on laadittu jatkuvuuden, olennaisuuden ja varovaisuuden sekä hyvän taloushallinnon periaatteiden mukaisesti. Seuraavien vuosien talousarvioiden valmisteluun tulisi lisätä graafisten esitysten määrää talousarvion selkeyttämiseksi.

Kirkolliskokouksen 27.11.2018 tekemä päätös lakityöryhmän perustamisesta sisältää talousohjaukseen liittyvät säädökset, mukaan lukien ehdotuksen tekeminen keskusrahastomaksun määräytymisperusteista, joka vaikuttaa olennaisesti sekä kirkon että seurakuntien talouteen.

Muutosprosessin onnistumiseksi kirkon on riittävästi ja oikein kohdentamalla osoitettava resursseja tulevaisuuden säästöjen saavuttamiseksi. Ylimenokauden aikana toimenpiteiden vaikuttavuus on arvioitava säännöllisesti. Kirkon vahvistuvan viestinnän tulee olla osa muutosjohtamista ja tukea sitä. Oikein kohdennetun, asiallisen ja oikea-aikaisen viestinnän taloudelliset vaikutukset hallinnonuudistuksen aikana ovat merkittävät.

Talousvaliokunta toteaa, että taloushallinnon keskittämispäätökset edellyttävät kahden taloussihteerin rekrytointia. Hallinnonuudistukseen liittyvät säädöspohjan muutokset edellyttävät resurssointia sihteerin tehtäviin. Talousarvioesitys sisältää viestinnän vahvistamisen kokoaikaisella, vakinaisella venäjänkielisellä tiedottajalla. Lisäys on yhteensä kolme henkilötyövuotta.

Muutosjohtamisen ja yhteisten palvelujen osana tulee seurata ja arvioida vapaaehtoistyön merkitystä ja taloudellisia vaikutuksia kirkon työkentällä. Arvioinnin avulla voidaan tuottaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan taloudellisesta vaikuttavuudesta.

Kirkollishallitus päätti merkitä tiedoksi, että kirkolliskokouksen päätöksen mukainen talousarvio on viety taloushallinnon järjestelmään. Kustannuspaikkakohtaiset raportit toimitetaan kustannuspaikkavastaaville kuukausittain. Talousarvion toteutumista seuraavat lisäksi talouspäällikkö ja palvelukeskuksen johtaja. 

Yhteistyösopimuksen piirissä olevien tahojen ja muiden kirkon talousarviossa avustusta saavien tulee vuosittain raportoida kirkollishallitukselle saamansa avustuksen käytöstä, vaikuttavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Kirkkopalvelujen koordinaattori ohjeistaa sopimuskumppaneita asiassa.

Seuraavien vuosien talousarvioiden valmisteluun lisätään graafisten esitysten määrää talousarvion selkeyttämiseksi. Materiaalia syntyy myös perustettavan taloustyöryhmän toimesta. Työryhmä voi työssään myös arvioida muutosprosessin vaikuttavuutta. Työryhmässä voidaan etsiä keinoja myös vapaaehtoistyön merkityksen ja taloudellisten vaikutusten arvioimiseen kirkon työkentällä. Arvioinnin avulla voidaan tuottaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan taloudellisesta vaikuttavuudesta.

Kirkon vahvistuvan viestinnän tulee olla osa muutosjohtamista ja tukea sitä. Oikein kohdennetun, asiallisen ja oikea-aikaisen viestinnän taloudelliset vaikutukset hallinnonuudistuksen aikana ovat merkittävät. Viestintätiimi tekee tiivistä yhteistyötä perustettavan hallintoryhmän kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.

Taloustoimistoon on valittu taloussihteeri ja toimistosihteeri. Venäjänkielinen tiedottaja on valittu kokoaikaisena ja Ouluun on valittu määräaikainen hiippakuntasihteeri.

Esitettyjen työryhmien perustamista käsitellään kirkollishallituksen istunnossa 29.1.2019.

Hallinnon ohjausryhmä

Kirkolliskokouksen evästykset
Vuoden 2018 kirkolliskokous päätti talousarvion yhteydessä, että kirkollishallitus perustaa hallinnonuudistuksen ohjausryhmän, joka toimii asiantuntijaryhmänä. Toimeksianto perustuu kirkollishallituksen päätöksiin hallinnonuudistuksesta.

Kirkolliskokouksen hallintovaliokunta kävi selvitysmiehen selvityksen johdosta keskustelua ja esitti toivomuksenaan kirkollishallitukselle, että käsitellessään selvityksessä ehdotettuja seurakuntarajojen muutoksia, kirkollishallitus ottaisi huomioon, että yhdistymiset pyritään toteuttamaan ensisijaisesti neuvotteluiden kautta yhteisymmärryksessä osapuolten kesken. Kirkollishallituksen tulisi varmistaa, että seurakunnat saavat riittävästi tietoa käytävien keskustelujen pohjaksi. Kirkollishallituksen tulisi seurata muutosprosessia ja jakaa siitä saatuja hyviä kokemuksia seurakuntien kanssa sekä päättää muutoksen johtamisrakenteista.

Lisäksi uusien seurakuntien käynnistämistyön ajan kirkollishallituksen tulee kannustaa ja tukea kappeliseurakuntien perustamista. Yhdistettäviä seurakuntia tulee kannustaa laatimaan suunnitelman seurakuntakeskusten ulkopuolisten muiden toimintakeskusten pyhäköistä, papistosta ja muusta toiminnasta. Yhdistettäviä seurakuntia tulee kannustaa laatimaan suunnitelman eri seurakuntien omaisuuden käytöstä ja hallinnasta. Yhdistettäviä seurakuntia tulee kannustaa laatimaan suunnitelman, miten yhdistettävien seurakuntien sidottujen rahastojen ja testamentilla saatujen varojen käyttötarkoitusta turvataan.

Muutoksen aikataulu ja tilanne
Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 28.11.2018 (110§) ortodoksisesta kirkosta annetun lain 7 §:n perusteella kirkollishallitus päättää jatkaa valmistelua seitsemän seurakunnan muodostamisesta. Kirkollishallitus päätti pyytää seurakunnanvaltuustojen ja luostareiden johtokuntien lausunnot ehdotuksesta. Lausuntopyyntöön päätettiin liittää tarvittavat talous- ja väestöanalyysit sekä ennusteet ehdotetun seurakuntajaon mukaisesti ja lausuntopyynnössä yksilöidään ne asiat, joihin erityisesti pyydetään lausunnoissa kiinnittämään huomiota.

Lausuntopyynnön liitteet on lisätty kirkon intraan ja pääsivustolle. Lisämateriaalina seurakunnille on lähetetty yhdistymissopimusluonnos, selvitys kappeliseurakunnasta sekä luonnos sen ohjesäännöstä ja listaukset kiinteistöistä sekä henkilöstöstä. Myös nämä löytyvät kirkon intrasta lausuntopyynnön yhteydestä.

Aikataulullisesti seurakuntarakenteen muutos etenee siten, että päätös asiassa tehdään lausuntokierroksen jälkeen kirkollishallituksen istunnossa 9.4.2019.

Muuta asiaan liittyvää
Kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmakausi päättyy vuonna 2020. Sovitun mukaisesti kolmannen kauden kysely toteutettiin keväällä 2018 ja tulokset olivat kirkolliskokouksen käsittelyssä kesäkuun kirkolliskokousseminaarissa.

Seuraavan tavoite- ja toimintasuunnitelmakauden suunnittelu on perusteltua käynnistää siten, että väliraportti on kirkolliskokouksen käsittelyssä vuoden 2019 kokouksessa ja varsinainen raportti päätettävänä vuoden 2020 kokouksessa.

Kirkon työhyvinvointikysely on lisäksi sovittu toteutettavaksi kolmen vuoden välein eli vuonna 2019.

Päätös
Kirkollishallitus päätti perustaa hallinnon ohjausryhmän ja laajentaa sen tehtävää koskemaan myös kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman valmistelua. Hallinnon kehittämisestä seurakuntarakanteen osalta kirkollishallitus tekee lopullisen päätöksen kokouksessaan 9.4.2019. 

Työryhmän tehtävänä on valmistella kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma sekä antaa työstään väliraportti vuoden 2019 kirkolliskokoukselle. Suunnitelma vahvistetaan vuoden 2020 kirkolliskokouksessa niin, että uusi kausi voi alkaa 1.1.2021. Työryhmä voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita työnsä tukena.

Työryhmän tehtävään kuuluu myös hallinnonuudistuksen koordinointi, arviointi ja ohjaus. Muutosta johtaa kussakin hiippakunnassa piispan johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluvat suunniteltujen uusien seurakuntien kirkkoherrat. Muutostukeen johtoryhmille, seurakuntien kirkkoherroille ja henkilöstölle kohdennetaan varoja keskusrahaston muutosmäärärahoista ohjausryhmän määrittelemällä tavalla.

Henkilöstön työhyvinvointia mitataan kyselyllä, joka toteutetaan ryhmän ohjauksessa vuonna 2019. Kysely antaa tietoa työhyvinvoinnin tilanteesta sekä kehittämistarpeesta. Seuraava kysely toteutetaan kolmen vuoden kuluttua vuonna 2022.

Piispainkokousta pyydetään nimeämään työryhmään yksi piispoista. Työryhmän operatiivinen vetovastuu annetaan hallintovaliokunnan puheenjohtajalle, Tuovi Haikalalle, joka on suostunut tehtävään. Työryhmän jäseniksi nimetään suostumuksensa mukaisesti Lapin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Jaakko Vainio ja ortodoksisen seminaarin johtaja Mikko Sidoroff. Ortodoksisen kirkon työntekijät ry:tä pyydetään lisäksi nimeämään edustaja työryhmään. Palvelukeskusta edustaa työryhmässä palvelukeskuksen johtaja. Työryhmää täydennetään etsimällä sen jäseneksi yksi nuorten edustaja.

Työryhmä huomioi työskentelyssään kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan toiveet hallinnon kehittämiseen liittyen.

Perustelut:
Hallinnon kehittäminen ja kirkon strategiatyö liittyvät kiinteästi yhteen ja siksi tehtäviä on tarkoituksenmukaista yhdistää. Ryhmä voi strategiatyön osalta hahmottaa, miten uudistettu hallintorakenne toimii ja mitä toiminnallisia mahdollisuuksia se tuo mukanaan. Työskentelyn tuloksena voidaan luoda visio siitä, miten kirkon hallinnolliset rakenteet muuttuvat toiminnaksi.

Esitys sisältää kirkolliskokouksen toiveen mukaisesti päätöksen muutosorganisaatiosta. Johtamisen tuki sekä muutosvalmennukset henkilöstölle ovat tärkeä osa muutosta ja sille on varattu rahaa keskusrahaston talousarviossa. Lähtötilannetta ja tuen tarvetta voidaan mitata työhyvinvointikyselyllä, joka muutoinkin tulisi toteuttaa vuonna 2019. 

Hallintovaliokunnan puheenjohtajalla on usean vuoden kokemus kirkon päättäjänä hallinnon kehittämisen tarpeista. Haikalla on pitkä kokemus konsulttina ja coachina organisaatioiden kehittämisestä ja erilaisten muutoshankkeiden toimeenpanosta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, muun muassa valtionhallinnossa. Johtamisesta ja esimiestyöstä hänellä on kokemusta 25 vuoden ajalta.

Rakenteen ja toiminnan kehittäminen on yhteydessä kirkon oman koulutuksen kehittämiseen ja kirkon tulevien osaamistarpeiden arvioimiseen. Tämän takia seminaarin johtajan osaaminen on tärkeää ryhmässä. Lapin kirkkoherra tuo työryhmään osaamisensa lisäksi myös alueellista tasapainoa. Kirkon työntekijöiden edustus on huomioitu työntekijäyhdistyksen kautta.

Taloustyöryhmän perustaminen

Kirkolliskokous on talousarvion hyväksymisen yhteydessä esittänyt, että kirkollishallitus perustaa taloustyöryhmän. Ryhmän tehtävänä on valmistella ja suunnitella palvelukeskuksen johtoryhmän kanssa kirkon talouden linjaukset ja muun muassa sen, mitä menoja katetaan keskusrahastomaksuilla ja valtionavustuksilla. Taloustyöryhmän tehtäviin kuuluu lisäksi arvioida ja suunnitella talousvarojen keskittämisen ja hajauttamisen kriteerit ja niiden vaikuttavuus. Taloustyöryhmä yhteistyöllä palvelukeskuksen kanssa luo talouden ohjauksen linjaukset, joita ovat muun muassa budjetointiprosessit, osallistavan budjetoinnin, talousraportoinnin sekä hankintatoimen kehittämisen. Taloustyöryhmä työskentelee yhteistyössä sekä laki- että kiinteistötyöryhmän kanssa.

Kirkollishallitus päätti perustaa taloustyöryhmän, joka toimii talouspäällikkö Henna Mynttisen johdolla. Työryhmään kuuluvat talousvaliokunnan puheenjohtaja, rovasti Markku Salminen ja talousvaliokunnan jäsen, kirkkoherra Ioannis Lampropoulos. Työryhmää varten tehtävästä asiantuntijatyöstä laaditaan sopimus Hansel oy:n kehityspäällikkö Mika Hännisen kanssa.

Jäsentietojärjestelmän hankinta

Taustaa
Suomen ortodoksisessa kirkossa on kirkollishallituksen alainen keskusrekisteri (KJ 110 §), jonka tehtävänä on hoitaa seurakuntien, luostareiden ja keskusarkiston kirkonkirjojenpitoa. Keskusrekisteri ylläpitää kirkon sähköistä jäsentietojärjestelmää ja keskusrekisterin arkistoa sekä tarjoaa virkatodistus- ja sukuselvityspalveluja.

Keskusrekisteri toimii läheisessä yhteistyössä väestökirjahallinnon, Kansallisarkiston ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Kirkon jäsentietojärjestelmän pito perustuu uskontokuntien jäsenrekistereistä annetun lain 614/1998 säädöksiin. Kirkonkirjojen pitämisestä säädetään OrtL:n 73 §:ssä. Keskusrekisterissä työskentelee rekisterinhoitaja ja kolme rekisterisihteeriä.

Ortodoksisen kirkon nykyisin käytössä oleva jäsentietojärjestelmä, Status Papinkirja otettiin käyttöön ortodoksisissa seurakunnissa ja kirkollishallituksessa vuonna 2000. Sitä ennen, 1990-luvun alusta seurakunnilla oli käytössään niille kehitetty atk-pohjainen jäsentietojärjestelmä.

Statuksen käyttöympäristönä on ollut 2000-luvun alkupuolelta lähtien evankelis-luterilaisen kirkon kiinteä KIRKKO-verkko (tai Citrix), jonka käyttöä arvioidaan vuoden 2019 aikana.

Status-tuoteperhe oli vuosituhannen vaihteessa käytössä laajalti evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa ja ortodoksinen kirkko otti sen käyttöön tässä evankelis-luterilaiselle kirkolle rakennetussa muodossa. Tämän vuoksi järjestelmässä on runsaasti meille tarpeettomia toimintoja.

Ortodoksinen kirkko haki jäsentietojärjestelmän uudistamisessa yhteistyötä evankelis-luterilaisen kirkon kanssa vuodesta 2006 alkaen. Kirkollishallitus teki 16.6.2006 § 20 päätöksen lähteä etsimään uutta ratkaisua yhdessä kirkkohallituksen kanssa. Perusteluna tähän oli, että pysyminen silloisen (ja nykyisen) ohjelmantoimittajan ainoana kirkollisena ja jäsenmäärältään pienenä asiakkaana ei ollut tarkoituksenmukaista.

Selvitettäväksi jäi ortodoksisen kirkon rooli yhteistyössä, esimerkiksi se, olisiko se uuden järjestelmän osaomistaja evankelisluterilaisen kirkon rinnalla vai järjestelmän ”vuokralainen”. Status Papinkirja arvioitiin tietoturvan suhteen haavoittuvaksi, eikä kirkon kannattanut sijoittaa sen kehittämiseen enää varoja. Ennakoitiin, että yhteishankkeessa kustannukset säilyisivät kohtuullisina. Tuolloin päätettiin, että kirkollishallitus kannattaa ajatusta saada olla mukana evankelis-luterilaisen jäsentietojärjestelmän kehittämishankkeessa ja toivoi, että sen edustajat voisivat osallistua sopivaksi katsottavassa määrin jatkotyöskentelyyn.

Evankelis-luterilaisen kirkon järjestelmähankkeeseen liittymiseen valmistauduttiin valitsemalla 23.10.2007 §18 ortodoksisen kirkon kirkonkirjojen digitointiratkaisuksi evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen valitsema toimittaja ja ohjelma (Affecto, KK-Arkisto).

Kirkonkirjojen digikuvaus käynnistyi Ortodoksisessa kirkossa vuosina 2008 - 2009, kun alettiin toteuttaa kirkollishallituksen 21.8.2007 §6 päätöstä keskusrekisteripalvelujen keskittämisestä Ortodoksiseen keskusrekisteriin.

25.1.2011 § 39 kirkollishallitus käsitteli esitystä esiselvityksen laatimiseksi Suomen ortodoksisen kirkon siirtymisestä evankelis-luterilaisen kirkon Kirjuri-jäsentietojärjestelmän käyttäjäksi ja päätti lähestyä pyynnöllä kirkkohallitusta. Tuolloin todettiin jo, että Papinkirjan tietoturvan taso oli riittämätön suhteessa VRK:n tietoluvan vaatimuksiin ja ohjelman kehittäminen olisi vaatinut paljon rahaa.

Esiselvityksen kustannusten tultua tietoon ortodoksinen kirkko päätti luopua hankkeesta. Tämän hetkisellä tietämyksellä arvioiden päätös oli hyvä, sillä Kirjuri-kokonaisuus olisi ollut liian massiivinen, raskasliikkeinen ja kallis Ortodoksisen kirkon käyttöön.

Kirjurista ja tämänhetkisestä tilanteestamme
Evankelisluterilainen kirkko siirtyi vaiheittain, alkaen vuodesta 2012 käyttämään tätä uutta Kirjuri-tietojärjestelmäkokonaisuutta (sisältää mm. reaaliaikaisen data-osion, digikuva-osion, arkisto-osion, tilastointi-osion, rajapinnan väestötietojärjestelmään, asiakasliittymät liity kirkkoon -toiminnolle ja digitaaliselle avioliiton esteiden tutkintapyynnölle). Tällöin evankelis-luterilaiset seurakunnat luopuivat lopullisesti Status Papinkirjasta ja Ortodoksinen keskusrekisteri ja ortodoksiset seurakunnat jäivät Statuksen ainoaksi seurakuntakäyttäjäksi. Status Papinkirjan osalta kirkon keskusrekisterin riskiä lisää se, että kirkon taloustoimisto on luopumassa Statuksen taloushallinnon ohjelmasta ja siirtänyt toimintonsa uuteen taloushallinnon ohjelmaan.

Status Papinkirjaa on päivitetty vain pakollisilta osiltaan (esimerkiksi avioliittolain muutos 2016, EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiset päivitykset 2018).

Status Papinkirja on ohjelmana vanhentunut eikä vastaa enää kirkon käyttötarpeita (esimerkiksi tietopalvelun tai tilastoinnin osalta, tietojen päivittyminen väestötietojärjestelmästä on hitaampaa kuin evankelis-luterilaisella kirkolla) tai nopeasti muuttuvan lainsäädäntökentän tuomia muutostarpeita ajatellen (esimerkiksi tiedonhallintalain vaatimukset viranomaisten välisten rajapintojen rakentamisesta, lakimuutosten siirtäminen järjestelmään uusina lomakkeina tai tietokenttinä). Kirkolle olisi tärkeää, että pystyisimme rakentamaan myös sähköisiä käyttöliittymiä seurakuntalaisia varten ja valmistautumaan valtionhallinnon digitalisointiin (esimerkiksi digitaaliset Lapsen tietojen ilmoittaminen -lomakkeet, digitaaliset hautaustiedot, kirkkoon liittymislinkki tai avioliiton esteiden tutkintapyyntö).

Papinkirja-ohjelman osat ovat teknisesti vanhentuneita. Viime vuoden lopulla jouduttiin vaihtamaan yksi osio, joka kuuluu tietojensiirtoketjuun Status Papinkirjasta väestötietojärjestelmään. Vuonna 2019 pitäisi uusia Papinkirjan pohjalla oleva tietokantaohjelma, koska edellisen version käyttö loppuu vuoden 2019 lopussa. Arvio on, että Solid on kallis osa Papinkirjaa. KIRKKO-verkon muutos voi tarkoittaa selainpohjaiseen käyttöliittymään siirtymistä (Rauhalan alustava tarjous asiasta on olemassa).

Hankittavasta järjestelmästä
Uuden järjestelmän tulee olla kevyt, helppokäyttöinen, ketterä ja moderni, ympäröivän yhteiskunnan muutosten ja kirkon tarpeiden mukana muuttuva. Tarjousten perusteella voidaan olettaa, että järjestelmän perusosat saadaan käyttövalmiiksi vuoden 2019 aikana. Peruspohjan lisäkehitykseen on varattava rahaa vielä vuodelle 2020 (mahdolliset tilastoinnin, asiakasliittymien rakentamistarpeet kirkkoon liittyjille ja avioliittoon aikojille, sähköiset L-lomakkeet) sekä järjestelmän jalkauttamiseen seurakuntiin.

Keskusrekisterin jäsentietojen rekisteröimistä ja ylläpitoa varten on hankittava erillinen järjestelmä, näitä toimintoja ei voi integroida suoraan muihin kirkon järjestelmiin, esimerkiksi ajanhallintaratkaisuihin (Katrina), sillä järjestelmän ylläpidon pohjalla on laki uskontokuntien jäsenrekistereistä 614/1998, jonka mukaisesti Suomen ortodoksisella kirkolla on oikeus pitää jäsenistään rekisteriä, johon kerätään ja talletetaan uskontokunnan toiminnan ja hallinnon kannalta tarpeelliset tiedot (§1). Osa tiedoista saadaan suoraan väestötietojärjestelmästä (VTJ) Väestörekisterikeskuksen myöntämän tietoluvan mukaisesti ja vastavuoroisesti kirkon jäsenyyteen ja toimituksiin liittyviä tietoja siirretään tietoajona kirkon jäsentietojärjestelmästä VTJ:hin. ICT-asiantuntija Tomi Tikkasen mukaan VTJ:n tietoja ei ole tietoturvallista yhdistää muiden järjestelmien tietoihin.  Tämän vuoksi väestötietojärjestelmästä lakisääteisesti saatavien tietojen käsittely on tehtävä omassa suojatussa järjestelmässään. Uudistukseen liittyy myös suoran rajapinnan luominen Ortodoksisen kirkon jäsentietojärjestelmän ja VTJ:n välille (reaaliaikainen tietojen rekisteröinti).

Hankinnan ajoittaminen vuoteen 2019 olisi kirkolle edullista, sillä vanhaan järjestelmään ei tarvitsisi enää ottaa Solid-tietokantapäivitystä eikä muuttaa Status Papinkirjan rakennetta seurakuntauudistuksen mukaiseksi. Lisäksi tietojärjestelmien hinnat ovat laskeneet 2000-luvun alusta, jolloin Kirjuri-järjestelmä rakennettiin ja järjestelmät ovat keventyneet, niissä voidaan käyttää tehokkaammin myös halvempia tietokantaratkaisuja (open access -ohjelmia).

Jäsentietojärjestelmän hankinta vuonna 2019 ei sulje pois mahdollisuutta käynnistää neuvotteluja ulkopuolisen toimijan kanssa jäsenrekisteritietojen hallinnan siirtämisestä pois kirkolta, mikäli tavoite- ja toimintasuunnitelmaan näin päätetään linjata. Hankinta antaa kuitenkin tässä vaiheessa aikaa rauhassa ja hallitusti harkita kirkolle parasta vaihtoehtoa. Uuden jäsentietojärjestelmän avulla kirkko pystyy paremmin hallitsemaan muutosta, siitä on mahdollista saada paremmin esimerkiksi tilastotietoja seurakuntien ja kirkon hallinnon käyttöön. Digitaaliset asiakasliittymät saattavat tuoda kirkolle myös uusia jäseniä. Kirkon on myös pystyttävä tarjoamaan jäsenilleen mahdollisimman helppokäyttöisiä, ajantasaisia ja helposti saavutettavia palveluita. Näitä uusi järjestelmä pystyy tarjoamaan.

HankintaKeskusrahaston talousarvioon 2019 on varattu kustannuspaikalle 201 keskusrekisteri 50 000 euroa tavoitteena etsiä sopivaa ohjelmiston toimittajaa, joka pystyisi toimittamaan seurakuntien ja kirkon tarpeisiin sopivan jäsentieto- ja raportointijärjestelmän. 

Järjestelmän hankintailmoitus on jätetty HILMAan 7.11.2018 ja tarjouksia saatiin määräaikaan 14.12.2018 mennessä yhteensä kuusi. Tarjouksen jättivät Innofactor Business Solutions Oy, CGI Suomi Oy, Visma Consulting Oy, DiCode Oy, Netum Oy ja M&V Software Oy.

Kirkollishallitus päätti, että ohjelmistokehitysprojekti (määrittely ja toteutus) ja tietojen konvertointi hankitaan CGI Suomi Oy:ltä. Hankinnan perusteluna on edullisin hinta.

Kiinteistötyöryhmän täydentäminen

Katariina Husso on ilmoittanut 10.12.2018 jättävänsä paikkansa kirkollishallituksen 13.2.2018 asettamassa kiinteistötyöryhmässä.

Kirkollishallitus päätti, että paikkansa jättävän Katariina Husson tilalle ei valita uutta jäsentä. Hussolta pyydetään lausunto asiassa tai esitystä siitä, kuka lausunnon voisi antaa ja toimia työryhmän työssä kulttuurihistorian asiantuntijana.

Keskustalon tilat Kuopiossa

Kirkollishallitus keskusteli kirkon palvelukeskuksen tilojen käytöstä ja muista arkkipiispan istuimen Helsinkiin siirtymiseen liittyvistä käytännön asioista.

Työryhmän nimeäminen

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on lähettänyt kirkollishallituksen jäsenille 9.1.2019 päivätyn kirjeen koskien kirkon palvelukseen rekrytoitavien henkilöiden valintakriteerejä.

Kirkollishallituksen asiantuntijajäsenet ovat vastanneet arkkipiispan lähettämään kirjeeseen ja ehdottavat suppean työryhmän perustamista valmistelemaan henkilöstön rekrytoinnin periaatteita.

Kirkollishallitus päätti nimetä työryhmän, johon kuuluvat Matti Tolvanen, nunna Elisabet ja Jelisei Heikkilä valmistelemaan kirkollishallituksen kesäkuussa pidettävään istuntoon kirkon henkilöstöpolitiikassa noudatettavat rekrytointiperiaatteet.

Perusteluissaan kirkollishallitus toteaa, että kirkollishallituksen tehtävänä on OrtL:n 33 §:n mukaisesti ohjata kirkon ja seurakuntien työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa sekä hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Kirkon toiminnassa noudatettavien periaatteiden luominen kuuluu kirkollishallitukselle ja valmistelu asiassa on tarkoituksenmukaista tehdä pienemmässä työryhmässä.

Selvitysmiehen tehtävän jatkaminen

Kirkollishallitus on 8.6.2018 päättänyt valita asianajaja Hannu Palsolan selvitysmiehenä valmistelemaan yhteistyössä kirkollishallituksen ja seurakuntien kanssa kirkossa toteutettavaa hiippakuntien ja seurakuntien hallinnon uudistusta. Vuoden 2018 kirkolliskokous on käsitellyt selvitysmiehen selvityksen ja päättänyt jatkaa hallinnon uudistuksen toteuttamista.

Kirkollishallitus päätti jatkaa selvitysmies, asianajaja Hannu Palsolan toimikautta vuoden 2019 loppuun saakka. Hiippakuntien ja seurakuntien hallinnon uudistus on kesken ja kirkollishallituksen tulee laatia esitys uudeksi hiippakuntien ja seurakuntien hallintomalliksi vuoden 2019 kirkolliskokoukselle. Uudistus toteutetaan yhdessä kirkollishallituksen ja seurakuntien kanssa selvitysmiehen johdolla ja tämän vuoksi aikaisemmin valitun selvitysmiehen toimikautta jatketaan kuluvan vuoden loppuun.

Iisalmen ortodoksisen seurakunnan anomus

Iisalmen ortodoksinen seurakunta on pyytänyt 27.12.2018 tekemällään seurakunnanneuvoston päätöksellä kirkollishallitusta muuttamaan seurakunnalle 28.11.2018 myönnetyn 25.000 euron määräisen lainan avustukseksi. Seurakunta on anonut vuodelle 2018 toiminta-avustusta 25.000 euroa. Kirkollishallitus on avustuksen sijasta myöntänyt seurakunnalle saman suuruisen korottoman lainan kymmeneksi vuodeksi.

Kirkollishallitus päätti jättää seurakunnan anomuksen tutkimatta. Seurakunnanneuvosto on hyväksynyt lainan ja velkakirja on allekirjoitettu. Kirkollishallituksen aikaisemmin tekemä päätös asiasta on lainvoimainen ja tämän vuoksi anomus jätetään tutkimatta.

Lintulan luostarin johtokunnan päätöksen vahvistaminen

Lintulan luostarin johtokunta on 13.7.2018 § 2 päättänyt hyväksyä kiinteistökaupan, jolla luostarin testamentilla saama kiinteistö, jonka kiinteistötunnus on 771-427-1-34, Sundin kunnan Tranvikin kylässä, myydään 6.000,00 euron kauppahinnalla ja muutoin kauppakirjasta ilmenevin ehdoin Henrik Gustafssonille.

Kaupan kohde on ollut julkisessa myynnissä ja kauppahinta kauppakirjan ehtojen mukaisesti on 6.000,00 euroa. Kaupan kohde sijaitsee Ahvenanmaalla.

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Lintulan luostarin johtokunnan 13.7.2018 § 2 tekemän päätöksen myydä luostarin testamentilla saama kiinteistö, jonka kiinteistötunnus on 771-427-1-34, Sundin kunnan Tranvikin kylässä 6.000,00 euron kauppahinnalla ja muutoin kauppakirjasta ilmenevin ehdoin Henrik Gustafssonille.

Huomionosoitukset

Siunauskirja (Kuopion ja Karjalan hiippakunta):

04.01.2019 Sulo Suuntala
03.12.2018 Kalervo ja Tarja Konttinen (yhteinen)
03.12.2018 Andrei ja Maria Verikov (yhteinen)
20.11.2018 Kaija Hassinen
20.11.2018 Aino Lampio
20.11.2018 Meeri Liinamo
20.11.2018 Kirsi Lievonen
20.11.2018 Raili Mäkinen
20.11.2018 Seija Rouvali