Kirkollishallituksen päätöksiä 16.10.2018

Ajankohtaista | 16.10.2018

Kuopiossa kokoontunut kirkollishallitus mm. vahvisti vuoden 2018 kirkolliskokouksen asialistan.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Elia, piispa Arseni, kirkkoherra Markku Salminen, nunna Elisabet, Hannele Meskus, Heikki Piiroinen.

Este: Matti Tolvanen

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispan valitseminen

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispan toimi tuli avoimeksi 1.1.2018 lukien kun arkkipiispa Leo siirtyi hoitamaan Helsingin ja koko Suomen arkkipiispan tointa Helsinkiin. Piispainkokous on määrännyt Joensuun piispa Arsenin hoitamaan hiippakunnan piispan tehtäviä toistaiseksi. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 42 §:n mukaan kirkolliskokous päättää hiippakunnan piispan valinnasta vaalilla kirkollishallituksen esityksestä ja piispainkokouksen vahvistaman ehdokaslistan perusteella.

Kirkollishallitus päätti esittää vuoden 2018 kirkolliskokoukselle, että se valitsee vaalilla Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispan.

Venäjänkielisen tiedottajan kokoaikainen tehtävä

Kirkollishallitus päätti varata keskusrahaston talousarvioon määrärahaa kokoaikaiselle tiedottajalle, jonka erityisvastuualue on venäjänkielinen viestintä ja sen kehittäminen. Tiedottaja toimii vastaavan tiedottajan työparina ja sijaisena sekä vastaa ohjelmien tekemisestä ja kehittämisestä Radio Mariassa. Kokoaikaisen venäjänkielisen tiedottajan toimi avataan haettavaksi lokakuussa ehdollisena siten, että tehtävä täytetään, mikäli kirkolliskokous osoittaa siihen talousarviota käsitellessään määrärahan.

Venäjää puhuu äidinkielenään noin 15 prosenttia kirkon jäsenistöstä. Lisäksi Suomessa asuu suuri määrä venäjää äidinkielenään puhuvia potentiaalisia kirkon jäseniä. Vaikka kirkon jäsenistöstä löytyy monia muitakin kielivähemmistöjä, venäjänkielisen viestinnän kehittäminen edelleen on kirkon tulevaisuutta ajatellen keskeinen investointi

Ristisaatto 2020

Kirkossamme elää perinne pyhiinvaelluksesta, jossa reittien verkosto ylittää uudet ja vanhat rajat samalla kun ortodoksisinen identiteetti vahvistuu. Kirkon järjestöt ovatkin esittäneet, että Suomen ortodoksisessa kirkossa vietetään 2020 valtakunnallista ristisaattojen vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on kunnioittaa paikallisia tapahtumia ja antaa niille valtakunnallista näkyvyyttä. Lisäksi tavoitteena on yhdistää ristisaatot vähemmistöidentiteettiä tukevaksi vahvaksi verkostoksi Suomessa.

Patriarkka Bartolomeos on johdonmukaisesti pitänyt esillä yksilön ja yhteisöjen vastuuta luomakunnasta. Alkaneen kirkkovuoden johdosta laatimassa paimenkirjeessään hän toteaa muun muassa, että ”on äärimmäisen tärkeää, että korostatte tekojen merkitystä paikallisella tasolla. Seurakunta muodostaa kirkon elämän solun ja se on paikka henkilökohtaiselle läsnäololle ja todistukselle, vuorovaikutukselle ja yhteistyölle – onhan seurakunta jumalanpalveluksen ja ihmisten palvelemisen elävä yhteisö.”

Ristisaattovuoden punaisena lankana on käytännön ympäristötekojen esiin nostaminen. Tarkoitus on osoittaa, miten jokainen voi vaikutta oman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ristisaattovuosi alleviivaa Jumalan luomakunnan sopusointuisen tilan ylläpitämisen keskeistä merkitystä elämän jatkumiselle.

Kirkollishallitus päätti varata määrärahaa osa-aikaisen määräaikaisen työntekijän palkkaamiseksi ajalle 09/2019-01/2021. Lisäksi kirkollishallitus päätti, että henkilön toimenkuva tuodaan kirkollishallitukselle tiedoksi. Järjestöt osallistuvat hankkeen toteuttamiseen siten, että ne vastaavat omien työntekijöidensä palkka- ja muista kuluista hankkeen aikana. Hankkeen toteuttamista ohjaa yhdessä työntekijän kanssa ohjausryhmä, joka muodostuu Filantropia ry:n ja Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta ry:n edustajista.

Kiinteistötoimen yhteistyösopimus Helsingin ortodoksisen seurakunnan kanssa

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kiinteistöpäällikön siirtyessä muihin tehtäviin on seurakunnassa tehty päätös siitä, että kiinteistöpäällikön tehtävää ei täytetä, vaan koeluonteisesti tehtävää hoitaa oman toimensa ohella kirkon kiinteistöpäällikkö. Yhteistoiminta näiltä osin on alkanut joulukuusta 2017. Asiasta on sovittu seurakunnan ja palvelukeskuksen kesken niin, että maksimissaan 30 prosenttia työajasta kohdentuu Helsingin seurakuntaan ja työtä tehdään pääasiassa etänä Kuopiosta.

Kirkollishallitus päätti, että yhteistyösopimusta kiinteistöpäällikön työn jakamisesta palvelukeskuksen ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan välillä jatketaan vuoden 2019 loppuun saakka entisin ehdoin.

Rautalammin ortodoksisen seurakunnan anomus

Seurakunta on anonut kirkollishallitukselta toiminta-avustusta vuodelle 2018 41 000 euroa ja 63 000 euroa vuodelle 2019, yhteensä 104 000 euroa. Lähtökohtana hakemuksessa on se, että seurakunnan talousarvio ei olisi tappiollinen vuonna 2019 ja kuluvan vuoden osalta selvitään tulossa olevista velvoitteista.

Kirkollishallitus päätti, että seurakunnassa käynnistetään hiippakunnan piispan johdolla toimenkuvien arviointi yhteistyössä kirkkoherran ja kanttorin sekä neuvoston kanssa. Lisäksi kirkollishallitus päätti myöntää seurakunnalle 10 000 euron toiminta-avustuksen.

Kirkkojärjestyksen 63 §:n kohdan 8 mukaan ”hiippakunnan piispan tulee edistää seurakuntien talouden, hallinnon ja yhteistyön tarkoituksenmukaista hoitamista”. Seurakunnan taloudellinen tilanne on heikko ja jäsenmäärä pieni. Seurakunnassa tulee arvioitavaksi se, onko kokoaikaisia työsuhteita mahdollista ylläpitää tällaisessa tilanteessa. Kirkossa on meneillään seurakuntien rakennemuutokseen tähtäävä selvitys, jonka lähtökohtana on uusien seurakuntien perustamien vuoden 2020 alusta. Rautalammin seurakunnan tilanne tulee tarkasteluun joka tapauksessa osana tätä mahdollista muutosta.

Keskusrahaston vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2020 – 2021 taloussuunnitelman linjaukset

Kirkollishallitus käsitteli talousarvion linjauksia kokouksessaan 12.9.2018. Talousarvioesitystä on tarkennettu istunnon jälkeen esiin tulleiden asioiden osalta.

– Hallinnon uudistusta varten on keskushallinnon kirjanpitoon perustettu oma kustannuspaikka (235). Talousarviossa esitetään kustannuspaikalle varattavaksi 250 000 euroa vuodelle 2019. Varoja tarvitaan lainvalmistelutyöhön, kiinteistöjenhallintaan, henkilöstön muutoskoulutuksiin, toimenkuvien kartoitus- ja kehittämistyöhön, asiakirja- ja tietohallinnosta sekä arkistotyöstä huolehtimiseen muuttuneessa organisaatiossa. Keskusrahaston taseessa on erillisrahastoja, joilla ei ole asianmukaisia sääntöjä. Säännöttömistä rahastoista kehittämisrahastoa suunnitellaan purettavaksi hallinnon uudistuksesta johtuvia kuluja vastaan. Tämä ei vähennä uudistuksen kuluja mutta tasoittaa keskushallinnon tulosta.

– Järjestelmiin ja sekä atk-laitteisiin panostetaan vuoden 2019 aikana. Keskusrekisterin jäsentietojärjestelmälle etsitään korvaajaa. Tavoitteena on löytää ohjelmistontoimittaja, joka pystyy rakentamaan kirkon tarpeita vastaavan jäsentieto- ja raportointijärjestelmän. Tietokoneet tullaan jatkossa hankkimaan leasingsopimuksen kautta. Näin varmistetaan, että laitteet pysyvät kehityksen mukana ja ovat tietoturvallisia.

– Henkilöstökuluihin arvioidaan kuluvan vuonna 2019 noin 156 000 euroa enemmän kuin, mitä vuodelle 2018 on budjetoitu. Henkilöstökuluja kasvattaa hallinnon uudistukseen liittyvä lainvalmistelu, kiinteistöjen kartoitustyö, palvelujen keskittäminen taloustoimistoon sekä venäjänkieliseen viestintään panostaminen.

– Annettuja avustuksia on suunniteltu vuodelle 2019 1 480 000 euroa. Peruskorjaus ja kehittämisavustukset ovat edellisiä vuosia pienempiä. Varoja on kohdennettu hallinnonuudistuksen käytännön toteuttamiseen niin, että toimenpiteitä voidaan tehdä yhteisin varoin, eivätkä ne kohdistuisi seurakunnille kuluiksi. Kiinteistökartoituksen valmistuttua peruskorjausavustuksia pystytään kohdentamaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisiin kohteisiin.

– Investointeihin arvioidaan kuluvan 30 000 euroa vuonna 2019. Keskustalon hiippakunnan siiven ilmastointi remontoidaan toimistotiloihin paremmin sopivaksi vuoden 2019 aikana.

– Toimintatuottoja arvioidaan vuodelle 2019 2 947 300 euroa. Toimintatuottoihin ei arvioida tulevan merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna.  Valtionapu arvioidaan säilyvän samansuuruisena kuin vuonna 2017. Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna toimintakulujen arvioidaan olevan noin 130 000 euroa suuremmat. Vuoden 2019 talousarvio on alijäämäinen 63 600 euroa, suunnitelmavuosien 2020–2021 aikana tilikauden tuloksen arvioidaan hieman parantuvan (vuonna 2020 -32 000 euroa ja vuonna 2021 -1 500 euroa).

Kirkollishallitus päätti lähettää Keskusrahaston vuoden 2019 talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2020 – 2021 kirkolliskokoukselle.

Kirkollishallitus esittää kirkolliskokoukselle, että talousarvion sitovuustaso on taloussäännön mukaisesti kustannuspaikka. Kustannuspaikkavastaavalla on harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin ja kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 20 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin.

Skiitta osakeyhtiön talousarvio 2019 ja suunnitelmavuodet 2020–2021

Skiitta Oy:n talousarvio vuodelle 2019 on ylijäämäinen 9 120 euroa. Vuokratulojen arvioidaan olevan noin 60 000 euroa. Suurimmat kuluerät ovat vastikkeet (16 500 euroa) ja Suomen ortodoksiselta kirkolta saadun lainan korko (14 500 euroa).

Kirkollishallitus päätti hyväksyä talousarvion ja –suunnitelman ja lähettää sen kirkolliskokoukselle tiedoksi.

Vaaliuudistustyöryhmän raportti

Kirkolliskokous on 29.11.2016 päättänyt, että kirkollishallitus nimeää työryhmän selvittämään seurakunnanvaltuuston vaalitavan muuttamista postin tai internetin välityksellä suoritettavaksi vaaliksi. Samalla työryhmän tulee selvittää mahdollisuudet kirkolliskokousedustajien vaalin uudistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Kirkolliskokous päätti 28.11.2016, että kirkollishallitus nimeää työryhmän valmistelemaan kirkolliskokouksen työjärjestyksen päivittämistä siten, että täysistunto- ja valiokuntatyöskentelyn käytäntöjä uudistetaan joustavammaksi ja yhteistä keskustelua paremmin tukevaksi.

Kirkolliskokous päätti 27.11.2017, että kirkollishallituksen tulee selvittää mahdollisuus muuttaa ortodoksisesta kirkosta annettua lakia ja kirkkojärjestystä siten, että seurakunnanvaltuuston varsinaisten jäsenten lisäksi olisi mahdollisuus tulevaisuudessa valita seurakunnanvaltuustoon myös varajäseniä. Selvityksen laatiminen päätettiin liittää aikaisemmin kirkollishallituksen nimeämän työryhmän toimeksiantoon.

Kirkollishallitus on 14.2.2018 päättänyt liittää työryhmän aikaisempaan toimeksiantoon edellä mainitun lisätoimeksiannon. Päätöksen mukaan työryhmän tulee tehdä kokonaisesitys asiasta vuoden 2018 kirkolliskokoukselle.

Työryhmään ovat kuuluneet käräjätuomari Heikki Piiroinen puheenjohtajana, kirkkoherra Marko Patronen ja va. rehtori Soili Penttonen jäseninä sekä palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala sihteerinä.

Työryhmä on laatinut toimeksiantoon liittyvän raportin.

Kirkollishallitus päätti yhtyä työryhmän raporttiin ja sen perusteisiin ja lähettää raportin kirkolliskokouksen lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Piispanvaalityöryhmän raportti

Kirkollishallitus asetti 13.2.2018 vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti työryhmän tekemään selvityksen ja valmistelemaan ehdotuksen piispanvaalikäytännön muuttamisesta. Työryhmään ovat kuuluneet Heikki Kukkonen puheenjohtajana ja Timo Tynkkynen sekä Elsi Takala jäseninä. Työryhmä on laatinut ehdotuksensa, joka ilmenee 7.8.2018 päivätystä raportista. Kirkollishallitus on pyytänyt raportista piispainkokouksen lausunnon.

Kirkollishallitus päätti yhtyä piispainkokouksen lausuntoon ja sen perusteluihin ja lähettää raportin kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.

Lakityöryhmän perustaminen

Kirkollishallitus tekee vuoden 2018 kirkolliskokoukselle esityksen lakityöryhmän perustamisesta valmistelemaan tarvittavia lain ja kirkkojärjestyksen muutoksia vuoden 2019 kirkolliskokoukselle liittyen kirkon hallinnon uudistukseen työryhmälle annettavan erillisen toimeksiannon pohjalta.

Kirkollishallitus päätti esittää, että työryhmään nimetään suostumuksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Joni Hiitola, papiston edustajina kirkkoherra Timo Mäkirinta ja pastori Teo Merras, maallikkojen edustajana asianajaja Heikki Kukkonen sekä palvelukeskuksen asiantuntijana lakimies Jari Rantala. Lisäksi kirkollishallitus valitsee myöhemmin työryhmälle määräaikaisen ja osa-aikaisen lainvalmistelutyöhön perehtyneen sihteerin.

Perustelut:
Kirkon hallinnon uudistuksesta päätetään kirkollishallituksessa ja vuoden 2018 kirkolliskokouksessa. Uudistuksen täytäntöönpano edellyttää muutoksia ortodoksisesta kirkosta annettuun lakiin sekä kirkkojärjestykseen, joiden muutosten valmisteluun kirkolliskokous valitsee työryhmän ja päättää työryhmän toimeksiannon sisällöstä.

Kirkolla on voimassa olevan lainsäädännön osalta ainoastaan aloiteoikeus lain tai kirkkojärjestyksen muutoksiin ja niiden valmistelu hallituksen esitykseksi tapahtuu opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Tämän vuoksi työryhmään on nimettävä asiantuntija ministeriöstä ja hallitusneuvos Joni Hiitola on ollut myös aikaisemman vuonna 2002 opetusministeriön asettaman nykyistä lainsäädäntöä valmistelleen toimikunnan jäsen.

Työryhmän tehokkaan toiminnan turvaamiseksi sen kokoonpano ei voi olla kovin laaja, mutta kuitenkin sen on oltava kirkon sisäistä asiantuntemusta riittävässä määrin sisältävä. Tämän vuoksi työryhmään ehdotetaan juridisen asiantuntemuksen osalta asianajajaa ja Oulun ortodoksisen seurakunnan luottamusmiestä Heikki Kukkosta sekä palvelukeskuksesta lakimies Jari Rantalaa. Papiston osalta asiantuntijoiksi ehdotetaan pitkän ammatillisen uran tehnyttä kirkkoherra Timo Mäkirintaa ja kirkon suurimman Helsingin ortodoksisen seurakunnan palveluksessa pitkään toiminutta pastori Teo Merrasta.

Lainsäädännön osittaisesta uudistamisesta on tarkoitus päättää vuoden 2019 kirkolliskokouksessa ja työryhmällä on vuosi aikaa valmistella lakiin ja kirkkojärjestykseen tarvittavat muutokset ja laatia työryhmän raportti lainvalmisteluteknisesti niin valmiiksi, että se voidaan käsitellä ja viedä opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä maan hallitukselle hyvin pikaisesti kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen. Tämän vuoksi työryhmän apuna on oltava lainvalmistelutyön asiantuntija.

Työryhmän työskentelystä aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2019 talousarviota.

Helsingin seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätöksen vahvistaminen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston 26.9.2018 § 8 tekemän päätöksen myydä seurakunnan omistama kiinteistö, jonka kiinteistötunnus on 433-405-12-128 Lopen kunnan Läyliäisten kylässä 155.000,00 euron kauppahinnalla ja muutoin kauppakirjasta ilmenevin ehdoin NB-Seinä Oy-nimiselle yhtiölle.

Seurakunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia pitää omistuksessaan tilaa, jonka rakennukset ovat huonokuntoiset ja vaativat peruskorjausta. Kaupan kohteesta on arviokirja ja kohde on ollut julkisessa myynnissä ja siitä on saatu kolme tarjousta. Kauppa on tehty korkeimman tarjouksen tehneen ostajan kanssa.

Kirkolliskokousaloite Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan seurakunnista

Seurakunnat ovat tehneet kirkolliskokoukselle aloitteen, että vireillä olevaan hiippakuntien ja seurakuntien hallinnon uudistukseen liittyen seurakuntia ei sulauteta yhteen vastoin seurakuntien suostumusta. Kirkollishallitus on pyytänyt aloitteesta piispainkokouksen lausunnon.

Kirkollishallitus päätti yhtyä piispainkokouksen lausuntoon ja sen perusteisiin ja esittää kirkolliskokoukselle, että aloite hylätään ja lähettää asian kirkolliskokouksen lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Kirkollishallituksen varajäsen Heikki Piiroinen jättää asiasta eriävän mielipiteen.

Uskonnonopetusavustukset vuodelle 2018

Uskonnonopetuksen avustamiseen on varattu 58 000 euroa. Avustuksia on haettu seuraavasti:

  • Helsingin seurakunta 30 000 euroa
  • Iisalmen seurakunta 2 000 euroa
  • Jyväskylän seurakunta 12 000 euroa
  • Lapin seurakunta 11 000 euroa
  • Oulun seurakunta 2 550 euroa
  • Rautalammin seurakunta 11 000 euroa
  • Saimaan seurakunta 16 000 euroa
  • Vaasan seurakunta 15 000 euroa

Hakemukset yhteensä 92 515 euroa

 

Kirkollishallitus päätti jakaa avustukset seuraavasti:

  • Helsingin seurakunta 8 000 euroa
  • Iisalmen seurakunta 1 000 euroa
  • Jyväskylän seurakunta 8 000 euroa
  • Lapin seurakunta 9 000 euroa
  • Oulun seurakunta 2 000 euroa
  • Rautalammin seurakunta 9 000 euroa
  • Saimaan seurakunta 9 000 euroa
  • Vaasan seurakunta 12 000 euroa

Myönnetyt avustukset yhteensä 58 000 euroa.

Kirkollishallitus pitää tärkeänä, että uskonnonopetus kouluissa turvataan. Avustusten myöntämisperusteina ovat uskonnonopetusmenot, seurakunnan maksuvalmius, aikaisemmat avustukset ja uskonnonopetusjärjestelyt seurakunnan alueella. Koska Helsingin ortodoksinen seurakunta ei ole tähän saakka maksanut matkakorvauksia opettajille, tulee perustelut matkakulujen maksamiselle määritellä.

Kirkollishallitus kiinnittää huomiota siihen, että seurakuntien ei pidä maksaa kuitenkaan kunnille kuuluvia velvoitteita. Uskonnonopetusjärjestelyjä pitää tarkastella seurakunnan alueella kokonaisuutena ja pyrkiä koordinoimaan opetus niin, ettei turhia matkakuluja synny.

Edellä esitetyt summat ovat enimmäismääriä, maksatus tapahtuu toteutuneiden kulujen mukaan.

Kirkolliskokouksen toimihenkilöiden valitseminen sekä menojen kattaminen ja palkkioista päättäminen

Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että kirkolliskokouksen puheenjohtajana toimii arkkipiispa Leo, 1. varapuheenjohtajana metropoliitta Elia, 2. varapuheenjohtajana piispa Arseni sekä 3. varapuheenjohtajana on pappisjäsen ja 4. varapuheenjohtajana on maallikkojäsen.

Lisäksi esitetään, että sihteereinä toimivat palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala ja hallinnon assistentti Annaleea Kemppainen.

Edelleen kirkollishallitus päätti esittää, että mahdollisten tervehdysten lähettämisestä ja muista käytännön järjestelyistä huolehtii sihteeristö puheenjohtajiston johdolla.

Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että kirkolliskokouksen menot katetaan keskusrahaston varoista ja että edustajille, sihteereille ja avustajille suoritetaan palkkiot ja korvaukset seuraavasti:

1. Matkakorvaukset, päivärahat ja mahdollinen ylityö maksetaan toimihenkilöille kirkon työehtosopimuksen mukaan.

2. Edustajien ja avustajien majoitus sekä matkakorvaukset kokouspäivinä maksetaan suoraan kirkon varoista. Edustajat vastaavat mahdollisista puhelinkuluistaan itse. Palkkioina suoritetaan kokouspäiviltä puhemiehistölle 50 euroa ja muille kokousedustajille 40 euroa. Palkkion lisäksi kokousedustajille korvataan kokouksesta aiheutuneet todelliset ansionmenetykset.

3. Valiokuntien puheenjohtajille ja sihteereille maksetaan palkkiona 50 euroa kokouspäivältä.

4. Edustajille ei makseta kokouspäiviltä erillistä päivärahaa.

5. Edustajien tulee hakea korvauksia kahden kuukauden kuluessa kirkolliskokouksen päättymisestä.

Kirkolliskokouksen 2018 asialuettelon vahvistaminen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa kirkolliskokouksen 2018 asialuettelon.

Vuoden 2018 kirkolliskokouksen asialuettelo:

Kokouksen järjestäytyminen

1. Puheenjohtajiston ja sihteeristön toteaminen sekä varapuheenjohtajien valitseminen
2. Kirkolliskokouksen asialuettelon vahvistaminen ja asioiden käsittely valiokunnissa
3. Kirkolliskokouksen menojen kattaminen, päättäminen edustajien ja avustajien palkkioista

Kirkollishallituksen esitykset

4. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2017 sekä vastuuvapaudesta päättäminen
5. Keskusrahaston vuoden 2019 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2019–2021
6. Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispan toimen täyttäminen
7. Hiippakuntarajojen arviointi Suomen ortodoksisessa kirkossa
8. Kirkollishallitukselle saapuneet aloitteet
a) Aloite saamelaistyön papin ja kanttorin tehtävistä aiheutuvien kulujen kattamisesta
b) Aloite määrärahasta vuodelle 2019 kirkkomusiikin kehittämiseksi
c) Aloite Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan seurakunnista
9. Lakityöryhmän perustaminen
10. Vaaliuudistustyöryhmän raportti
11. Piispanvaalityöryhmän raportti
12. Kiinteistötyöryhmän jatkoaika-anomus

Tiedoksi merkittävät asiat

13. Vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätökset ja jatkotoimet
14. Keskusrahaston ja seurakuntien yhteiset tulos- ja taselaskelmat sekä Valamon luostarin ja Lintulan luostarin tilinpäätökset vuodelta 2017.
15. Yhdistelmälaskelma, joka käsittää kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen, Skiitta Oy:n tilinpäätöksen sekä Konevitsan ja Petsamon luostarien tilinpäätökset vuodelta 2017.
16. Skiitta Oy:n talousarvio vuodelle 2019
17. Lehtikyselyn tulokset
18. Yhteenveto seurakuntien kuulemisista selvitysmiehen työhön liittyen

Kirkollishallitus päätti lisäksi esittää, että asiat käsitellään valiokunnissa seuraavasti:

Hallintovaliokunta, asiat: 6, 7, 11, 12
Lakivaliokunta, asiat: 8c, 9, 10
Sivistysvaliokunta, asiat: -
Talousvaliokunta, asiat: 4, 5, 8a, 8b

Muut asiat

a) Ruotsin suomalaisen ortodoksisen seurakunnan avustushakemus

Ruotsin suomalainen seurakunta on anonut toiminta-avustuksen korotusta vuodelle 2019. Kirkollishallitus päätti, että avustusanomukseen palataan ensi vuoden alussa, kun tilanne on selkiytynyt ja kohonneista vuokrakuluista on tarkempaa tietoa.

b) Vuoden 2019 kirkollishallituksen istuntojen aikataulut

11.1. puhelinkokous, vaalin aikataulut ym. vaalirutiinit
29.1. istunto, kirkolliskokouksen päätökset
28.3. Skype-istunto, jossa esillä vain vaalin tuloksen vahvistaminen
9.4. istunto
14.6. istunto, 14.–15.6. kirkolliskokousseminaari, vuorossa Helsingin hiippakunta
27.8. istunto, budjetti, kirkolliskokousaloitteet
8.10. istunto, kirkolliskokousasiat
24.11. istunto Valamo, kirkolliskokous 25.–27.11.

Huomionosoitukset

Kotkan seurakunta:
PKR 1 lk mitali, 28.9.2018, Vera Borodulin

Turun seurakunta, 10.9.2018:
PKR 1. luokan mitali: Aulikki Pauliina Larjama ja Kari Henrik Kotkavaara
1. Luokan ritarimerkki: Mari Mattila ja Mikael Miikkola
Ritarimerkki: Barbro Doepel ja Svetlana Ruotsi
Mitali: Maria Elisabeth Hokkinen

Ulkomaat:
PKR Komentajamerkki, 6.9.18, Rovasti Bogdan Soiko

Muut:
PKR Komentajamerkki, 10.9.18, Pekka Iivonen

Oulun seurakunta:
Siunauskirja, 7.9.18, Raakel Rautio

Piispa Arsenin myöntämiä siunauskirjoja:

Anja Jääskeläinen 5.6.2018
Tuula Koivunen 5.6.2018
Irina Haidar 5.6.2018
Marjatta Kellman 5.6.2018
Matias Ari Tapio Nuutinen 27.6.2018
Heikki Rutonen 2.8.2018

TIEDOKSI:

Kirkollishallitus kokoontuu 23.10. kello 13 käsittelemään selvitysmiehen raporttia, lakityöryhmän toimeksiantoa sekä arkkipiispan esitystä hiippakuntarajoista.