Piispainkokouksen päätöksiä 26.9.

Ajankohtaista | 04.10.2018

Piispainkokouksen istunto järjestettiin Kuopiossa.

Piispat koolla Kuopion istuntosalissa

Läsnä: Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Oulun metropoliitta Elia ja Joensuun piispa Arseni.

Piispainkokouksen lausunto Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan seurakuntien kirkolliskokousaloitteesta

Taustaa:
Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan ortodoksiset seurakunnat ovat tehneet kirkolliskokoukselle aloitteen, jossa ne esittävät, että kirkon hallinnon uudistuksen yhteydessä seurakuntia ei saa yhdistää ilman kyseisten seurakuntien suostumusta.

Perustelu:
Piispainkokous totesi, että aloite voidaan tutkia OrtL:n 22 §:n ja kirkkojärjestyksen 37 §:n perusteella, koska sen ovat tehneet seurakunnat määräajassa. Kirkkojärjestyksen 11 §:ssä on määritelty hiippakunnat ja 12 §:ssä on määritelty hiippakuntien alueellinen jako, jota voidaan kirkollishallituksen esityksestä muuttaa kirkolliskokouksen päätöksellä OrtL:n 20 §2 momentin 6) kohdan mukaisesti.

Hiippakunnat ovat kirkon toiminnan ja elämän perusyksiköitä. Siitä käsin arvioidaan myös hiippakunnan ja sen seurakuntien keskinäistä suhdetta. Tämän periaatteen sekä OrtL:n 7 § 2 momentin mukaan kirkollishallitus päättää piispan esityksestä seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti, lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta. Kirkollishallitus kuulee seurakuntia muutoksesta kirkkojärjestyksen 103 §:n mukaisesti.

Päätös:
Piispainkokous totesi, että aloitteessa mainittu asia ei kuulu kirkolliskokoukselle, eikä sillä ole toimivaltaa käsitellä asiaa ja sen vuoksi aloite tulee hylätä.

Piispainkokouksen lausunto piispanvaalityöryhmän esityksestä

Taustaa:
Vuoden 2017 kirkolliskokous päätti, että kirkollishallitus asettaa ensimmäisessä kokouksessaan vuonna 2018 työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksen piispanvaalikäytännön muuttamisesta. Kirkollishallitus perusti työryhmän 13.2.2018 pidetyssä kokouksessa. Sen jäseniksi valittiin Heikki Kukkonen, Timo Tynkkynen ja Elsi Takala. Työryhmä on laatinut esityksensä avoimemmasta ja ennakoitavammasta piispanvaalikäytännöstä perustellen tätä sillä, että valitsijat voisivat perehtyä syvällisesti ehdokasasetteluun perusteluineen ja arvioida piispaehdokkaiden edellytyksiä hoitaa piispan tehtävää menestyksellisesti. Työryhmä jakaa raportissaan piispanvaalin vaiheisiin ja arvioi kutakin vaihetta erikseen hyvän ja avoimen hallintokäytännön näkökulmasta.

 

Perustelu:
Työryhmän esityksessä käsitellään kriteerejä piispakandidaateille, luettelon pitämistä mahdollisista piispaehdokkaista, toimen täyttämisen ehtoja, toimeen hakua, ehdokasasettelua ja ehdokkaiden haastattelua. Piispainkokous totesi, että monet piispan valintaan ja vihkimiseen liittyvät kanonit edellyttävät ja pitävät itsestään selvänä asiana sitä, että piispa valitaan ja vihitään tiettyä vastuualuetta varten: jotakin seurakuntaa (hiippakuntaa), jotakin kansaa, jotakin kirkkoa, jotakin kaupunkia varten. Hiippakuntakohtaiset pätevyysvaatimukset eivät voi olla ensisijaisia vaatimuksia taikka ehtoja piispan valinnalle paikalliskirkossamme. Niiden toteutuminen piispaehdokkaan kohdalla on lisä – ei edellytys – joka on sidoksissa inhimilliseen puoleen, ehdokkaan persoonaan.

Piispainkokous totesi, että listan pitäminen kanoniset ja muodolliset ehdot täyttävistä kandidaateista on mahdollista, mutta aloitteen listalle lisättävistä kuin myös listalta poistettavista tulee säilyä yksinomaan piispainkokouksella. Listan ei myöskään yksityissuojan puitteissa tule olla julkinen, eikä sen tarkoituksena ole kutsua seurakuntalaisia ottamaan osaa piispanvaaliin ehdottamalla omia kandidaattejaan. Piispainkokous luottaa vahvasti harkintakykyynsä listan pitämisestä. Lista tullaan tarvittaessa tarkistamaan piispainkokouksessa vähintään kerran vuodessa. Piispan valinnan suorittaa kirkolliskokous.

Piispan vihkimyksen tulee kanonien mukaan tapahtua kolmen kuukauden kuluessa piispan valinnasta. Vapaana oleva tehtävä tulisi myös täyttää vuoden sisällä. Edellä todetun perusteella piispainkokous yhtyy työryhmän raportissaan esittämään toteamukseen, jonka mukaan ”toimen täyttämiseen sijaisella pitemmäksi aikaa kuin seuraavaan vuotuiseen kirkolliskokoukseen tulee olla erityisesti, julkisesti kerrottavat perusteet”. Mitä tulee piispaehdokkaiden kelpoisuusehtoihin, piispainkokous viittaa siihen, mitä kirkkojärjestyksen 132 §:ssä on säädetty papiston kelpoisuusehdoista, sekä mitä piispainkokous on asiasta 23.4.2018 päättänyt.

Piispainkokous totesi, että piispan tehtävää täytettäessä piispainkokous kysyy kanonisten ja muodollisten kriteerien täyttävien ehdokkaiden suostumusta piispan tehtävään. Kirkon perinne ei tunne käytäntöä, jossa piispan tehtävään haetaan. Piispan tehtävään kutsutaan. Ortodoksisen kirkon perinne piispan asemasta kirkon ja hiippakunnan johdossa perustuu sekä teologisiin että kanonisiin argumentteihin. Piispa on kirkon alkuajoista lähtien ollut sekä eukaristisen yhteisön johtaja, että kirkon hallinnon ylin valvoja. Molemmissa rooleissa piispa on operatiivinen toimija, ei toimintojen ulkopuolinen tarkkailija tai pelkästään ”hallinnollinen johtaja”. Hallinto, opetus, pastoraalinen huolenpito, diakonia ja eukaristian johtaminen on palvelutehtävä, johon luonnollisesti valitaan yhteisön ansioitunein ja hyvämaineisin henkilö tämän yhteisön toimintaa varten.

Kirkon kanonisessa perinteessä ja sen historiassa piispakandidaatit on pääsääntöisesti valittu piispojen päätöksellä 300-luvulta lähtien. Esimiespiispa ja lähialueen piispat ovat yhdessä haastatelleet (koetelleet sekä uskon sanassa että nuhteettomassa elämässä) piispaehdokkaita. Pienessä kirkkokunnassamme potentiaaliset ehdokkaat ja heidän ansionsa ovat toimessa olevien piispojen tiedossa. Piispainkokous toteaakin, että se kutsuu enintään kolme suostumuksensa antanutta ehdokasta ottamaan osaa piispan vaaliin. Ehdokkaat voidaan julkistaa kahta kuukautta ennen toimitettavaa vaalia työryhmän esityksen mukaisesti.

Piispainkokous suhtautuu kielteisesti ehdokkaiden haastattelun ja vaalin valmistelun siirtämisen kirkolliskokouksen ulkopuolisille henkilöstöhallinnon ammattilaisille, samoin kuin ehdokkaiden vaalityöhön ja vaalivaikuttamiseen.

Piispainkokous lopuksi tähdensi, että piispan vaalin kanonien mukainen vahvistaminen kuuluu arkkipiispalle ja arkkipiispan vaalin vahvistaminen ekumeenisel­le patriarkalle (174/2006, 65 §). Tällainen Tomoksen mukainen vahvistamismenettely edellyttää, että asianomaiset myös tutkivat vaalin kanonisuuden.

Päätös:
Piispainkokous esittää kiitoksensa piispanvaalityöryhmälle, mutta päätti lähettää työryhmän esityksen takaisin jatkokäsittelyä varten. Piispainkokous edellyttää, että sen yllä esitetyt havainnot otetaan huomioon työryhmän seuraavassa esityksessä.

Muut asiat

Piispainkokous keskusteli Ukrainan kirkollisesta tilanteesta, josta päätettiin antaa yhteinen, kirkon sivuilla julkaistava julkilausuma.

Piispainkokous keskusteli papiston täydennyskoulutustilaisuuden järjestämisestä. Koulutuksen aiheena tulevat olemaan Kreetan Pyhän Synodin päätökset. Tilaisuuden sisältö ja aikataulu ilmoitetaan tuonnempana.