Facebook Twitter instagram YouTube

Kirkollishallituksen päätöksiä 12.9.

Ajankohtaista | 12.09.2018

Kirkollishallitus keskusteli mm. vuoden 2019 talousarvion linjauksista.

Istunto koolla

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Elia, piispa Arseni, kirkkoherra Markku Salminen, nunna ElisabetUlla Saarinen ja Matti Tolvanen.

Valamon konservointilaitoksen tulevaisuus

Kirkollishallituksen kollegio päätti 13.2.2018 pitämässään kokouksessa antaa Kuopion ja Karjalan metropoliitan tehtävien hoitajalle Joensuun piispalle Arsenille tehtäväksi laatia Valamon konservointilaitoksen tulevaisuutta koskevan toimenpide-esityksen viimeistään lokakuun 2018 kirkollishallitukselle istuntoon.

Piispa Arseni on kuullut 11.4.2018 asiasta Valamon luostarin taloudenhoitajaa pappismunkki Mikaelia ja toimistopäällikköä Harri Kosusta sekä johtavaa konservaattori Antti Narmalaa, konservaattori Anna von Numersia ja tutkimusvalokuvaaja Petter Martiskaista.

Piispa Arseni kutsui asian tiimoilta Kuopiossa 25.5.2018 järjestettyyn neuvotteluun Valamon luostarin taloudenhoitaja pappismunkki Mikaelin, toimistopäällikkö Harri Kosusen, Suomen ortodoksisen kirkkomuseon johtaja Teresa Töntsin, kirkkomuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Leo Houtsosen ja kirkon palvelukeskuksen johtaja Sirpa Korialan.

Valamon konservointilaitos vihittiin käyttöön syyskuussa 1984. Ennen rakennuksen valmistumista konservaattori työskenteli Kuopiossa kirkkomuseon tiloissa, joka tuolloin valtionavulla toimivana yksikkönä miellettiin osaksi keskushallintoa. Valtion tuella rakennettu konservointilaitos toimi vuoteen 2011 saakka kirkollishallituksen ja siitä eteenpäin Valamon luostarin alaisuudessa. Vuonna 2011 aloittanut kirkkomuseosäätiö on käynyt kaksi kertaa yhteistyöneuvotteluja luostarin kanssa konservointilaitoksen tulevaisuudesta. Museosäätiön ehtona yhteistyölle on ollut, että heidän lisäkseen yhteistyössä on mukana myös kirkollishallitus ja keskushallinnon budjettirahoitus. Tällä hetkellä konservointilaitoksessa työskentelee kolme työntekijää, joista kaksi täysaikaisena ja yksi osa-aikaisena. Sekä konservointilaitoksella että kirkkomuseolla on tulossa henkilöstömuutoksia mahdollisten eläköitymisien myötä.

Koko konservointilaitoksen olemassaolon ajan toimintaa on hankaloittanut konservointitilausten ennakoimattomuus. Tämän lisäksi toimintaa ovat nyttemmin vaikeuttaneet alalle tulleet uudet kilpailijat. Konservointilaitos on saanut vuosittain keskushallinnon budjettitukea 90 000 euroa (2017 ja 2018). Sen lisäksi konservointilaitokselle päätyy suurin osa kirkollishallituksen seurakunnille vuosittain myöntämästä 20 000 euron konservointiavustuksista. Valamon luostarin johtokunta teki 25.1.2018 kirkollishallitukselle esityksen, jonka mukaan luostarille taloudellista tappiota aiheuttava konservointilaitos siirretään keskushallinnon tai kirkkomuseosäätiön alaisuuteen. Valamon johtokunnan mukaan konservointilaitos voi säilyä luostarin yhteydessä sillä edellytyksellä, että sen saamaa vuotuista keskushallinnon budjettiavustusta korotetaan 50 000 eurolla. Konservointilaitoksen luostarille tehtyjä töitä ei ole huomioitu tilinpäätöksessä. Konservointilaitoksen kiinteistö- ja poistokulut ovat luostarille vuosittain noin 35 000 euron menoerä.

Valamon luostarin ja kirkkomuseosäätiön edustajat ovat yksimielisiä, että kirkkomuseon ja konservointilaitoksen yhteistyötä tarvitaan sekä taloudellisista että logistisista syistä. Yhteistyöllä on myös kirkon keskushallinnon kannalta tärkeä merkitys. Siihen kuuluu kirkkojen sakraalin irtaimiston arviointi, luettelointi ja konservointi, johon seurakunnissa ei ole ammattitaitoa. Myös konservoinnin ammattitaidon markkinointi toteutuu parhaiten alan ortodoksisten toimijoiden yhteistyöllä.

Kirkollishallitus päätti siirtää asian käsittelyä tammikuussa 2019 pidettävään kirkollishallituksen istuntoon, johon mennessä Valamon luostarin tarkastus on suoritettu ja tarkastusraportti on toimitettu hiippakunnan piispalle. Yhtenä osa-alueena tarkastuksessa kiinnitetään huomiota konservointilaitoksen toimintaan luostarin yhteydessä ja sen talouteen sekä luostarin sisäiseen laskentaan. Tältä pohjalta hiippakunnan piispa tekee oman ehdotuksensa konservointilaitoksen jatkosta. Konservointilaitoksen toiminta-avustus otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2019 budjettia.

Vuoden 2019 talousarvion linjaukset

Talouden BKT:n kasvu on valtionvarainministeriön arvion mukaan noin 1,8 prosenttia vuodelle 2019.  Kirkon työehtosopimus on voimassa 31.1.2020 saakka. Palkkoja korotetaan 1.4.2019 alkavan palkanmaksukauden alusta 0,9 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. 

Alustava talousarvio laaditaan edellisten vuosien toteutuneiden lukujen, kustannuspaikoista vastaavien toimihenkilöiden arvioiden perusteella sekä tehdyt päätökset huomioon ottaen. Arvion pohjana on myös käytetty vuoden 2018 toteutuman tietoja.

Hallituksen vuoden 2019 tulo- ja menoarvioesitys julkistetaan 17.9.2019.  Ortodoksiselle kirkolle arvioidun valtionavustuksen määrä on 2 543 000 euroa, valtion tekemän indeksileikkauksen takia summa on sama kuin vuonna 2017 ja 2018. Vuodelle 2019 on arvioitu toimintatuottoja 2 928 300 euroa ja kulujen ja investointien osalta yksityiskohdat tarkentuvat seuraavaan istuntoon mennessä. Talousarvion sitovuustaso on kustannuspaikka.

Talousarviosta päätetään lokakuun istunnossa. Valmistelua varten kirkollishallitus keskusteli talousarvion periaatteista ja kiinnitti tässä valmisteluvaiheessa erityistä huomiota seuraaviin asioihin:  

– Kirkon ja seurakuntien hallintoa uudistetaan ja siihen varaudutaan vuoden 2019 talousarviossa. Hallinnon uudistukselle perustetaan kirkon kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Kustannuspaikalle kirjataan selvitysmiehen kustannukset, lainvalmistelutyön kustannukset (100 000 euroa), kiinteistöselvityksen kustannukset (200 000 euroa) sekä organisaatio muutoksesta johtuvat kustannukset (100 000 euroa). Kehityshankeavustukset ja osa peruskorjausavustuksista kohdennetaan hallinnon uudistuksen kustannuspaikalle. Vuodelle 2019 kustannuspaikalle esitetään yhteensä noin 400 000 euroa. Peruskorjausavustusten pienentäminen perustuu siihen, että kirkon kiinteistökartoitus on kesken. Kiinteistökartoitusta tarvitaan myös avustusten suunnitelmalliseen kohdentamiseen.

– Vuoden 2017 kirkolliskokouksessa talousvaliokunta asetti tehtäväksi selvittää keskusrahaston yhteydessä hoidettavien erillisrahastojen säännöt. Keskusrahaston taseeseen on muodostunut rahastoja, joiden sääntöjä ei ole laadittu tai niitä ei ole pystytty löytämään. Kehittämisrahasto, kiinteistörahasto ja kirjarahasto ovat rahastoja, joissa ei ole sääntöjä. Säännöttömien rahastojen osalta käydään syyskuussa tilintarkastajien kanssa keskustelu vaihtoehdoista rahastojen käsittelemiseksi. Lokakuun istunnossa esitellään vaihtoehtoja rahastojen käsittelystä. Tavoitteena on selvittää, onko kirjanpidollisesti mahdollista purkaa säännöttömiä rahastoja ja näin tasoittaa keskushallinnon tulosta, kun edellä esitetystä muutosprojektista aiheutuu vastaavasti lisäkustannuksia.

– Tuohusten myynti on tähän saakka ollut osa kirkon keskushallinnon toimintaa. Lintulan luostari on valmistanut ja lähettänyt tuohukset asiakkaille. Kirkko on ostanut tarvikkeet tuohuksia varten ja hoitanut myyntilaskutuksen. Kirkko on maksanut Lintulalle valmistuksesta korvauksen. Verottajan nykyisen linjauksen mukaan tuohusten myynti on arvonlisäverollista liiketoimintaa. Verotuskäytännön muutoksen myötä on myös järkevää pohtia uutta mallia tuohusmyynnin järjestämiseksi. Luostareiden kanssa keskustellaan asiasta yhteistyöpalaverissa syyskuussa. 

– Avustusten yhteenlaskettu summa tulee olemaan n. 1,5 miljoonaa euroa. Kustannuspaikan tilirakenne seuraa kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmaa. Kirkollishallitus päätti 14.6.2016 toiminta-avustuksista vuosille 2017 – 2019. Toiminta-avustukset alenevat portaittain taloussuunnitelmakauden aikana. Myönnettyjä toiminta-avustuksia seurakunnille on vuodelle 2019 35 000 euroa.

– Lapin ortodoksisen seurakunnan kanssa on voimassa oleva sopimus (31.12.2020 asti) pappi-kanttori työparin avustamisesta. Vastaavat sopimukset Vaasan ortodoksisen ja Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanssa päättyvät vuoden 2018 loppuun. Kuopion ortodoksista seurakuntaa avustetaan vuoden 2016 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti venäjänkielisen papin kustannuksissa. Vuodelle 2018 kirkko sai luvan käyttää valtionapua edelleen avustamiseen kolttia ja syrjäseutuja palvelevaan seurakuntien hengelliseen toimintaan. Työparien avustamista esitetään jatkettavaksi siirtymäajan ennen mahdollista organisaatiomuutosta vuosi kerrallaan, mikäli edelleen avustaminen valtionapupäätöksessä sallitaan.

– Hiippakuntakanslioissa on ollut kuluneen vuoden aikana henkilöstömuutoksia ja tiedossa on eläköityminen. Hiippakuntakanslioiden tehtävät ja työnjako tulee arvioida sekä pyrkiä uusien rekrytointien sijaan päällekkäisten rutiinitehtävien hoitamiseen keskitetymmin.

– Talousarviossa esitetään, että venäjänkieliseen viestintään rekrytoidaan kokoaikainen tiedottaja. Pääsiäisen ajan palvelusten striimaukseen varaudutaan myös vuoden 2019 talousarviossa. Lisäksi hallinnonuudistuksen yhteydessä valmistellaan uuden valtakunnallisen lehden perustamista.

– Vuonna 2018 keskushallinnossa on tehty tietojärjestelmäkartoitus. Kartoitus liittyy vuoden 2017 kirkolliskokouksen linjaukseen keskittää eri toimintoja, jollaiseksi mainittiin myös it-palvelut. Kartoituksen perusteella vuodelle 2019 kohdentuu tietojärjestelmien investointeja, myös laitehankintojen prosessi uudistetaan. Raportti sisältää toimenpide-esityksiä, joista osalla (esim. oma ICT-budjetti) on merkittäviä talousvaikutuksia, joita tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida täsmällisesti. Raportti lähetetään talousarvion liitteenä kirkolliskokoukselle ja talousvaliokunnalle päätöksenteon tueksi.

– Julkaisutoiminnan menoihin vuodelle 2019 budjetoidaan piispa Arsenilta saadun suunnitelman mukaan, Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia, Elokuun Synaksarion, Suuri Euhologion sekä kirkkokalenteri. 

– Kiinteistöjen kunnossapidon osalta kiinteistöpäällikkö esittelee vuodelle 2019 tulevat korjaukset ja hankkeet.  Yhteensä näihin arvioidaan kuluvan noin 50 000 euroa.

– Sijoitus ja rahoitustoiminnan tuotot arvioidaan varovaisuuden periaatetta käyttäen. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut muodostuvat sijoitusasuntojen aiheuttamista kuluista, rahoituslainojen koroista sekä muista rahoituskuluista. Korkotuottoihin antolainauksesta on kirjattu Skiitta Oy:lle annetun lainan korko. Korkokulujen arvioidaan pysyvän alhaisella tasolla.

Kirkolliskokousaloite saamelaistyön papin ja kanttorin tehtävistä aiheutuvien kulujen kattamisesta

Lapin ortodoksinen seurakunta esittää kirkolliskokoukselle, että Lapin seurakunnan Inarin kunnan Ivalon toimipaikkaan sijoitettujen papin ja kanttorin palkkauksesta ja toimien hoitamisesta aiheutuvat kulut katetaan vuodesta 2021 alkaen kirkon keskusrahastosta. Samalla Ivalon toimipaikkaan sijoitettujen papin ja kanttorin tehtävien erityisvastuualueeksi määritellään saamelaistyö.

Suomen ortodoksisessa kirkossa on aiemmin ollut matkapapistopiiri sijoitettuna saamelaisalueelle toimipaikkanaan Ivalo. Vuoden 2016 alussa matkapapistopiirin työntekijät siirtyivät Lapin ortodoksisen seurakunnan työntekijöiksi. Työparista aiheutuvat kulut on Lapin seurakunnan ja kirkon välisellä sopimuksella sovittu katettavaksi kirkon keskusrahastosta seurakunnalle annettavalla avustuksella vuoden 2020 loppuun saakka.

Aloitteen perusteluissa seurakunta toteaa esimerkiksi, että kielilain vaatimusten täyttämiseksi on välttämätöntä, että kirkko osoittaa keskusrahastosta varat saamelaistyötä tekevän papin ja kanttorin työhön. Seurakunta toteaa, että kolttasaamelaiset ovat Suomen saamelaisten keskuudessa pieni kansa. Kolttasaamelaiset ovat Suomessa vähemmistöasemassa niin kulttuurin, kielen kuin myös uskonnon osalta. 

Aloitteessaan seurakunta toteaa myös, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahastosta katetaan kuuden saamelaisalueen seurakunnissa ja hiippakunnassa toimivan työntekijän palkkauksesta aiheutuvat kulut. Lisäksi kirkkohallitus tukee vuosittain saamelaista rippikoulua ja luterilaisessa kirkossa toimii myös erityinen saamelaistyön neuvottelukunta. Lisäksi saamelaiskäräjät valitsee edustajistaan neljän vuoden välein yhden edustajan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon.

Kirkollishallitus päätti esittää aloitteen hyväksymistä ja yhtyy aloitteessa esitettyihin perusteluihin. Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että saamelaisalueen työparin määräraha huomioidaan keskusrahaston talousarviossa avustuksena vuodesta 2021 alkaen sillä edellytyksellä, että valtionavustuksen edelleen avustamiseen saadaan opetus- ja kulttuuriministeriön lupa. Esimerkiksi vuoden 2018 osalta tämä lupa on saatu. Saamelaiskäräjiltä kysytään näkemystä yhteisen neuvottelun tarpeesta asiassa.

Aloite määrärahasta vuodelle 2019 kirkkomusiikin kehittämiseksi

Kirkolliskokousedustajat Risto Nordell, Maria Lampinen ja Varvara Merras-Häyrynen ovat esittäneet, että kirkolliskokous hyväksyy vuodelle 2019 10 000 euron määrärahan kirkkomusiikin kehittämiseksi Suomen ortodoksisessa kirkossa. Määräraha käytettäisiin kirkkomme piirissa toimivien kuorojen hakemusten perusteella kuorojen toiminta- ja työskentelymahdollisuuksien turvaamiseksi ja uuden ortodoksisen kirkkomusiikin tilaamiseksi.

Perusteluissaan aloitteen tekijät toteavat, että kirkkokunnassamme toimii useita korkeatasoisia kuoroja, joiden työskentely on näivettymässä varojen puutteeseen. Aloitteen mukaan kuorot ovat aktiivisesti tilanneet viime vuosina uutta suomalaista ortodoksista kirkkomusiikkia niin liturgiseen kuin konserttikäyttöönkin. Koska kirkon ulkopuolisilta säätiöiltä ja rahastoilta saatava tuki niukkenee vuosi vuodelta, aloitteen tekijät katsovat, että Suomen ortodoksisen kirkon tulee ottaa entistäkin aktiivisempi rooli oman aineettoman kulttuuriperintönsä – kuten musiikin – säilyttämisessä ja edelleen kehittämisessä. Aloitteen tekijät toteavat, että yksi pienen kirkkomme identiteettiä vahvistava tekijä on omaehtoisen ja luovan ortodoksisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Tässä kirkkomusiikilla on keskeinen rooli. Aloitteessa korostetaan myös, että kirkkolaulu – musiikin muotoon puettuna rukouksena – on kaiken kirkon toiminnan ytimessä.

Kirkollishallitus päätti esittää, että kirkolliskokous päättää kuorojen avustamisesta talousarvion yhteydessä sekä määrittelee avustuksen myöntämiselle kriteerit.

Ohjausryhmän valitseminen

Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 8.6.2018, että kokouksessa valitun selvitysmiehen avuksi valitaan myöhemmin ohjausryhmä laatimaan toimeksiantoehdotus vuoden 2018 kirkolliskokouksessa perustettavalle lakityöryhmälle. Hiippakuntien piispoilta on pyydetty ehdotukset kahdesta ohjausryhmän jäsenestä, joista toisen toivotaan olevan kirkkoherra. Esitykset perusteluineen pohjautuvat piispojen tekemiin esityksiin ja ehdotetuilta henkilöiltä on suostumus tehtävään.

Helsingin hiippakunnasta kirkollishallitus päätti valita ohjausryhmään Lahden ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Jonas Bergenstadin ja kehitysjohtaja Marjo Törösen Lappeenrannan ortodoksisesta seurakunnasta.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnasta kirkollishallitus päätti valita ohjausryhmään Saimaan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran Bogdan Grosun ja käräjätuomari Heikki Piiroisen Taipaleen ortodoksisesta seurakunnasta.

Oulun hiippakunnasta kirkollishallitus päätti valita ohjausryhmään Lapin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Jaakko Vainion ja varatuomari Heikki Kukkosen Oulun ortodoksisesta seurakunnasta.

Ohjausryhmässä tulee huomioiduksi alueellinen tasapaino, siinä on seurakuntatyön tuntemusta, lainopillista asiantuntemusta sekä muutosjohtamisen osaamista.

Kirkollisissa toimielimissä lukuun ottamatta kirkolliskokousta, kirkollishallitusta, hiippakuntaneuvostoa, piispainkokousta ja seurakunnanvaltuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu (OrtL 113§). Tähän ohjausryhmään on perusteltua valita jokaisesta hiippakunnasta kirkkoherra, jolloin eri hiippakuntien seurakunnallisen käytännön työn ja johtamisen tuntemus on edustettuna. Tämä tarkoittaa, että ryhmässä on automaattisesti 50 prosentin edustus miehiä. Tasa-arvon näkökulma tulee huomioon otettavaksi kolmen muun edustajan osalta, jolloin vähintään yksi edustaja tulisi olla nainen.

Kamarikuoro Krysostomoksen avustusanomus

Kamarikuoro Krysostomos hakee 10 000 euron apurahaa vuodelle 2019.

Kirkollishallitus ei voi myöntää apurahaa ennakoiden vuoden 2019 osalta ja vuoden 2018 talousarviossa ei ole määrärahaa kuorojen avustuksille.

Vuoden 2019 budjetista päättää vuoden 2018 kirkolliskokous, jonka käsittelyssä on myös aloite kirkkomusiikin kehittämisestä. Mikäli kirkkomusiikille varataan vuoden 2019 talousarvioon erillinen määräraha, tulee sen yhdenvertaisuuden takia olla kaikkien kirkon piirissä toimivien kuorojen haettavissa.

Erik Sjöbergin oikaisuvaatimus

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 102 § 1 momentin mukaisesti oikaisuvaatimuksen saa tehdä seurakunnan jäsen ja tämän vuoksi kirkollishallitus tutki tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Seurakunnanvaltuusto on lainvoimaisella päätöksellä päättänyt, että ehdotus tsasounan siirrosta raukeaa ja tsasouna korjataan kiinteistölautakunnan ja kirkon isännöitsijän toimesta. Tämän päätöksen jälkeen oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole enää oikeudellista intressiä asiassa. Tämän vuoksi kirkollishallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen.

Marja Hurskaisen oikaisuvaatimus Iisalmen ortodoksisen seurakunnan neuvoston 2.5.2018 tekemän päätöksen (§31) kumoamisesta

Kirkollishallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen.

Kirkolliskokousaloite Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan seurakunnista

Nurmeksen, Taipaleen ja Saimaan seurakunnat ovat tehneet kirkolliskokoukselle aloitteen, että vireillä olevaan hiippakuntien ja seurakuntien hallinnon uudistukseen liittyen seurakuntia ei sulauteta yhteen vastoin seurakuntien suostumusta.

Kirkollishallitus totesi, että tehty kirkolliskokousaloite liittyy olennaisesti kirkollishallituksen esitykseen hiippakuntarajojen muuttamisesta. Kirkollishallitus keskusteli asiasta ja päätti pyytää piispainkokouksen lausunnon.
 

Piispanvaalityöryhmän raportti

Kirkollishallitus asetti 13.2.2018 vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti työryhmän tekemään selvityksen ja valmistelemaan ehdotuksen piispanvaalikäytännön muuttamisesta. Työryhmään ovat kuuluneet Heikki Kukkonen puheenjohtajana ja Timo Tynkkynen sekä Elsi Takala jäseninä. Työryhmä on laatinut ehdotuksensa, joka ilmenee 7.8.2018 päivätystä raportista.

Kirkollishallitus keskusteli asiasta ja päätti pyytää raportista piispainkokouksen lausunnon.

Kiinteistötyöryhmän raportti

Kirkolliskokous on päättänyt työryhmän perustamisesta (§1 Vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätöksiin liittyvät toimenpiteet / asia 9. Lakityöryhmän raportin jatkovalmistelu, kohta 5) määrittelemään mitkä rakennukset tullaan jatkossa ylläpitämään kirkon rahoituksella seurakuntalaisten palvelussa. Tätä palveluverkkosuunnitelmaa toteuttamaan on kirkollishallitus nimennyt työryhmän 13.2.2018 pidetyssä istunnossa. Työryhmän alkuperäisen aikataulun mukaan esitys tuodaan kirkolliskokoukseen 2018 päätettäväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työryhmän raportti olisi pitänyt valmistua kesäkuun loppuun, kesän aikana olisi pitänyt kuulla seurakuntia esityksestä ja tuoda lopullinen raportti kirkollishallituksen lokakuun istuntoon. 

Kirkollishallitus päätti esittää kirkolliskokoukselle, että kirkollishallituksen päätöksellä valmistelua jatketaan vuonna 2019 ja raportti tuodaan kirkolliskokouksen käsittelyyn vuoden 2019 kirkolliskokoukseen.
 

Filantropia ry:n ja Suomen ortodoksisen kirkon välinen yhteistyösopimus vuosille 2019–2021

Filantropia on Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälinen diakonian ja lähetystyön toimija. Nyt esiteltävä yhteistyösopimus on kolmas ja sen kesto on 1.1.2019–31.12.2021. Yhteistyösopimuksen sisältö on linjassa kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman kanssa (2016–2020).

Filantropian talous perustuu kolmeen kivijalkaan: ortodoksisen kirkon ja seurakuntien avustuksiin, julkiseen rahoitukseen ja yksityishenkilöiden lahjoituksiin. Kirkon tuen merkitys on kasvanut Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten vuoksi.

Kirkon tuella rahoitetaan niitä toimintoja, jotka jäävät muiden rahoituskanavien ulkopuolelle. Esimerkiksi lähetystyöhön ei voi hakea tukea kirkon ulkopuolelta.

Filantropia sitoutuu toteuttamaan seuraavat tavoitteet Suomen ortodoksisen kirkon tuella:

1.   Itä-Afrikassa tuetaan ortodoksisten kirkkojen omavaraisuutta ja pitkäjänteistä suunnittelua yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

2.   Globaalin ja paikallisen lähimmäis- ja luomakuntavastuun kantamista sekä ihmisoikeuskysymysten käsittelyä edistetään ortodoksisen kirkon piirissä Suomessa ja Filantropian kumppanien kanssa.

3.   Suomen ortodoksisen kirkon ja seurakuntien piirissä toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten osaaminen ja asiantuntijuus kirkon diakonia- ja lähetystyössä kasvaa.

Kirkollishallitus keskusteli kaikkien kirkon yhteistyöjärjestöjen raportoinnin kehittämisestä. Kirkollishallitus päätti hyväksyä Filantropia ry:n kanssa tehtävän yhteistyösopimuksen kolmivuotiskaudelle 2019˗2021 ja esittää talousarvioon tueksi 120 000 euroa per vuosi, mikä on kaksi euroa per kirkon jäsen.
 

Ylimääräinen apurahan haku teologisiin opintoihin

Kirkollishallitus on varannut teologisiin jatko-opintoihin käytettäväksi apurahaksi 20 000 euroa. Kirkollishallituksen päätöksen (22.11.2015) mukaan keskusrahaston apurahalla tuetaan viimevaiheessa olevia väitöstutkimuksia niiden loppuun saattamiseksi.

Keskusrahaston apurahojen rajaaminen vain väitöstutkimuksien loppuvaiheeseen on vähentänyt niiden käyttöä. Keskusrahaston apurahoista on jäänyt jakamatta 20 000 euroa vuodelta 2016, 7 500 euroa vuodelta 2017 ja 15 800 euroa vuodelta 2018.
Kirkollishallitus päätti, että loppuvuodesta laitetaan haettavaksi ylimääräinen apuraha 10 000 euroa teologiseen tutkimukseen (vähintään pro gradu taso). Jatkossa, mikäli loppuvaiheen väitöstutkimuksen tekijöitä ei ole, keskusrahaston apurahasta (20 000 euroa) voidaan jakaa 10 000 euroa teologiseen tutkimukseen (vähintään pro gradu taso).

Muut asiat: Kirkon yhteinen tiedottaminen 

Kirkollishallitus keskusteli kirkon yhteiseen lehteen siirtymisestä. Tältä osin keskitettyyn tiedottamiseen siirtyminen edellyttää säädöspohjan tarkistamista. Tämä otetaan huomioon vuoden 2018 kirkolliskokouksessa perustettavan lakityöryhmän toimeksiannossa. Kirkollishallitus totesi, että yhteisen lehden tulee olla kirkon äänenkannattaja ja sen toiminta on kirkollishallituksen alaista.  Lisäksi lehdellä tulee olla kirkon sisältä laaja-alainen toimitusneuvosto.

Huomionosoitukset
 

  • Marjatta Ruotsalainen, PKR ritarimerkki 2.lk                                      17.5.2018
  • Pentti Johannes Potkonen, PKR 1.lk                                                   17.5.2018
  • Meeri Karhatsu, PKR 1.lk                                                                   20.5.2018
  • Kaija Saromaa, PKR 1.lk ritarimerkki                                                 20.5.2018
  • Ksenja Kaiponen PKR 1.lk mitali                                                        20.5.2018
  • Anna-Liisa Koslonen, PKR 1.lk mitali                                                 24.5.2018
  • Ulla Vaajakallio, PKR 1.lk ritarimerkki                                               18.6.2018
  • Marketta Piiroinen, PKR 1.lk mitali                                                     18.6.2018
  • Pekka Särkiö PKR Komentajamerkki                                                  29.6.2018
  • Jaakko Kaukanen PKR Komentajamerkki                                           29.6.2018
  • Ari Rajamo PKR 1.lk mitali                                                               31.7.2018

Siunauskirjat

  • Lea Aarnio                                                                    18.6.2018
  • Tarja Hyyryläinen                                                          18.6.2018
  • Timo Hyytiäinen                                                            18.6.2018
  • Hautausmaan työyhteisö (Helsingin srk)                          18.6.2018

Kuva: Maria Hattunen