Uspenskin katedraalin juhlaviikko 13.–19.8.

Ajankohtaista | 31.07.2018

150 vuotta täyttävässä katedraalissa on ohjelmaa viikon jokaiselle päivälle. 

Uspenskin kupoli sisältäpäin kuvattuna

Pohjois-Euroopan suurin ortodoksinen pyhäkkö, vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin rakennettu ja 25.10.1868 käyttöön vihitty Uspenskin katedraali täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuoden ohjelma huipentuu katedraalin praasniekkapäivän (15.8.) ympärille (13.–19. elokuuta) sijoittuvaan juhlaviikkoon.

Juhlaviikolla 13.–19.8. katedraalissa on ohjelmaa joka päivälle. Maanantaina 13.8. on luvassa luento katedraalin historiasta, tiistaina 14.8. vedenpyhitys ja juhlavigilia. Keskiviikkona 15.8. on vuorossa praasniekkaliturgia, jonka toimittavat Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leon johdolla kaikki Suomen ortodoksisen kirkon piispat. Torstaina 16.8. katedraalissa soi Einojuhani Rautavaaran teos Vigilia Helsingin kamarikuoron laulamana. Perjantaina 17.8. katedraalissa järjestetään yleisöopastus ja kryptassa Kesäillan musiikkia –konsertti. Juhlavuosi päättyy 18.–19.8. pyhälle pappismarttyyri Aleksandr Hotovitskille omistetun Uspenskin katedraalin kryptakappelin praasniekkapalveluksiin.

Lisätietoa tapahtumista löytyy Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivuilta osoitteesta www.hos.fi.

Uspenskin katedraalin nimi tulee Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen juhlan slaavinkielisestä nimestä, sanasta uspenie. Juhla sijoittuu kirkkovuodessa aina elokuun 15. päivään, jolloin katedraalissa vietetään temppelijuhlaa eli praasniekkaa. Juhlaa edeltää yksi kirkkovuoden neljästä pidemmästä paastoajasta, 1.8. alkava Jumalansynnyttäjän paasto.

Pinta-alaltaan lähes tuhannen neliömetrin kokoisen katedraalin on suunnitellut venäläinen kirkkoarkkitehti Aleksei M. Gornostajev. Arkkitehtuurissa on runsaasti vaikutteita Moskovan lähellä Kolomenskojessa sijaitsevasta, 1500-luvulla rakennetusta kivikirkosta.

Harvat tietävät, että katedraali on rakennettu suurelta osin kierrätysmateriaalista: sen rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka ovat peräisin Ahvenanmaalta purettavasta Bomarsundin linnoituksesta. 

Kirkon muoto kuvaa apostolien ylle ensimmäisenä helluntaina laskeutunutta Pyhän Hengen liekkiä. Kirkossa on 13 kullattua kupolia Kristuksen ja apostolien yhteenlasketun lukumäärän mukaan. Myös kellotornin päällä on kupoli. Kupolit on kullattu uudelleen kahdesti: 1960-luvulla ja 2000-luvulla.

Katedraalin valtavat pilarit on veistetty kukin yhdestä graniittilohkareesta. Kupolin katto nousee noin 33 metrin korkeuteen ja kupolin halkaisija on noin 10 metriä.

Kuva: Pekka Jylänki