Kirkollishallituksen päätöksiä 8.6.2018

Ajankohtaista | 08.06.2018

Oulun seurakunnan tiloissa järjestetyssä istunnossa käsiteltiin ensi kertaa erilaisia mahdollisia hiippakuntajakomalleja.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Elia, piispa Arseni, kirkkoherra Markku Salminen, nunna ElisabetHannele MeskusMatti Tolvanen.

Hiippakuntarajojen muuttaminen

Vuoden 2017 kirkolliskokous edellytti kirkollishallitukselta toimenpiteitä, joilla seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan sekä muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla 1.1.2020 alkaen. Karjalan ja Kuopion hiippakunnan seurakuntarakenteiden uudistusprosessi on osaltaan siirretty Helsingin ja Oulun hiippakuntiin. Seurakuntien rakenteiden uudistukseen kirkkomme edellyttäminä toimenpiteinä liittyy myös hiippakuntajärjestelyjen arviointi.

Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 13.2.2018 (1§) pyytää piispainkokoukselta huhtikuun loppuun mennessä lausunnon siitä, mikä on piispainkokouksen näkemys seurakunta- ja hiippakuntarakenteesta. Lisäksi kirkollishallitus pyysi piispainkokoukselta huhtikuun loppuun mennessä lausunnon siitä, miten piispainkokous näkee seurakuntatason selvitysten etenevän annetussa aikataulussa kussakin hiippakunnassa.

Piispainkokous päätti kokouksessaan 14.2.2018 keskustella hiippakuntarajojen uudistuksista huomioiden kirkkolain edellyttämät lähtökohdat kirkon hallinnollisesta jaosta (OrtL 2006/985, 2 luvun 6 §:n 1 ja 2 momentti; OrtL 2006/985, 2 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentti) ja laatia yhteisen ehdotuksensa uusista hiippakuntarajoista kirkollishallitukselle, joka tuo sen loppuvuodesta kirkolliskokoukselle esitettäväksi.

Piispainkokous päätti tarkastella uusia hiippakuntarajoja nykyisten seurakuntarajojen puitteissa toiminnallisuuden, alueellisen kulttuuri-identiteetin ja väestöennusteen näkökulmista. Piispainkokous kiinnitti lisäksi erityistä huomiota seurakuntien taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten turvaamiseen uudistettavissa hiippakunnissa.

Pohdittuaan asiaa useasta eri näkökulmasta piispainkokous päätti jakaa hiippakuntarajat seuraavasti: Helsingin hiippakuntaan kuuluu 1.1.2020 alkaen Helsingin, Turun, Lahden ja Hämeenlinnan seurakunnat, Oulun hiippakuntaan Jyväskylän, Tampereen, Vaasan, Kajaanin, Oulun ja Lapin seurakunnat; Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan Haminan, Kotkan, Lappeenrannan, Saimaan, Taipaleen, Rautalammen, Nurmeksen, Joensuun, Ilomantsin, Iisalmen ja Kuopion seurakunnat. Piispainkokous totesi hiippakuntien hallinnollisen jakouudistuksen olevan toimivaltaansa kuuluva kanoninen asia olematta kuitenkaan ristiriidassa nykyisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädösten kanssa.

Kirkollishallitus merkitsi piispainkokouksen lausunnon tiedoksi pyydettynä lausuntona kirkollishallituksen jatkovalmistelua varten.

Uusien seurakuntien perustaminen

Ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on useaan otteeseen käsittelyt seurakuntien hallinnon muutostarpeita. Tavoite on ollut suunnata seurakuntien olemassa olevat resurssit seurakunnan toimintaan ja sen kehittämiseen hallinnon hoitamiseen sijaan. On todettu, että jumalanpalveluselämä, opetus ja diakonia ovat ne kolme seurakunnan osa-aluetta, joihin pitäisi käyttää enemmän aikaa.

Talous- ja väestöanalyysien pohjalta on selvää, että nykyinen toimintamalli on taloudellisesti ja toiminnallisesti kestämätön. Suurempien seurakuntien muodostaminen tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, kun toimintoja voidaan suunnitella, toteuttaa ja kehittää keskitetymmin.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 7 §:n mukaan seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta päättää hiippakunnan piispan esityksestä kirkollishallitus. Lain 9 §:n mukaan seurakunnasta voidaan erottaa alue kappeliseurakunnaksi. Kappeliseurakunnan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä kappeliseurakunnan alueen muuttamisesta päättää hiippakunnan piispan esityksestä kirkollishallitus.

Kirkollishallitus päätti jatkaa seurakuntarakenteen muutoksen valmistelua kaikkien hiippakuntien osalta. Valmistelutyötä luotsaa selvitysmies yhdessä myöhemmin perustettavan ohjausryhmän kanssa.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan osalta valmistelu jatkuu kahden seurakunnan mallilla. Itäiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Ilomantsin, Joensuun, Nurmeksen sekä Taipaleen seurakunnat ja läntiseen Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Rautalammin ja Saimaan seurakunnat. Seurakunnat muodostettaisiin 1.1.2020 siten, että muut seurakunnat sulautuvat Joensuun ja Kuopion seurakuntaan ja niiden alueella tulevaisuudessa toimii riittävä määrä kappeliseurakuntia.

Helsingin hiippakunnan osalta valmistelun lähtökohta on kolmen seurakunnan malli. Itäiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakunnat ja läntiseen Turun, Hämeenlinnan ja Lahden seurakunnat. Hiippakunnan kolmas seurakunta olisi nykyinen Helsingin seurakunta. Helsingin hiippakunnan nykyisestä alueesta Tampereen ortodoksinen seurakunta saatetaan liittää Oulun hiippakuntaan. Seurakunnat muodostettaisiin 1.1.2020 siten, että muut seurakunnat sulautuvat Lappeenrannan ja Turun seurakuntaan ja Helsingin seurakunta jäisi ennalleen. Näiden seurakuntien alueella toimii tulevaisuudessa riittävä määrä kappeliseurakuntia.

Oulun hiippakunnan osalta valmistelu jatkuu kahden seurakunnan mallilla. Eteläiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan seurakunnat ja pohjoiseen seurakuntaan nykyiset Oulun, Kajaanin ja Lapin seurakunnat, sekä mahdollisesti nykyisen Iisalmen seurakunnan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluva alue. Eteläisen seurakunnan keskuspaikka olisi Tampere, pohjoisen puolestaan Oulu.

Kuten huomataan, mallit ovat vielä toistaiseksi yhteensopimattomia, sillä työ on kesken. Esimerkiksi Jyväskylän seurakunta on sijoitettu yhdessä mallissa osaksi Oulun hiippakuntaa ja toisessa osaksi Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa.

Hiippakuntarajoista päättää vuoden 2018 kirkolliskokous. Selvitysmies tutkii tässä istunnossa olleet esitykset uusista seurakunnista. Päätöksen uusista seurakunnista tekee kirkollishallitus sen jälkeen, kun kirkolliskokous on päättänyt hiippakuntarajoista.

Selvitysmiehen valitseminen

Kirkollishallitus päätti 8.6.2018 pidetyssä istunnossa jatkaa valmistelua uusien seurakuntien perustamisesta Helsingin, Kuopion ja Karjalan sekä Oulun hiippakuntiin sekä tehdä esityksen kirkolliskokoukselle hiippakuntarajojen muuttamisesta uutta seurakuntajakoa vastaavaksi. Muutoksen oikeudellisten ja hallinnollisten vaikutusten selvittämiseksi ja arvioimiseksi sekä seurakuntien kuulemiseksi kirkollishallitus valitsee selvitysmiehen ja asettaa myöhemmin selvitysmiehen avuksi ohjausryhmän laatimaan toimeksiantoehdotuksen vuoden 2018 kirkolliskokouksessa perustettavalle lakityöryhmälle.

Lakityöryhmän tehtävänä on laatia vuoden 2019 kirkolliskokoukselle tarvittavat esitykset ortodoksisesta kirkosta annetun lain ja kirkkojärjestyksen muuttamiseksi hallinnon uudistamisen vaatimilta osin.

Kirkollishallitus päätti valita selvitysmieheksi asianajaja Hannu Palsolan Kuopiosta. Hannu Palsolalla on hyvä tuntemus Suomen ortodoksisen kirkon hallinnollisesta rakenteesta. Hänellä on noin 35 vuoden kokemus asianajajana ja hänellä on riittävästi aikaa perehtyä ja hoitaa toimeksiantoa yhdessä palvelukeskuksen toimenhaltijoiden kanssa.

Apurahoja teologisiin opintoihin

Kirkollishallitus on varannut teologisiin jatko-opintoihin käytettäväksi apurahaksi 20 000 euroa. Kirkollishallituksen päätöksen (22.11.2015) mukaan keskusrahaston apurahalla tuetaan viime vaiheessa olevia väitöstutkimuksia niiden loppuun saattamiseksi.

Johannes Mureen rahastosta jaetaan 4 500 euroa. Rahaston tarkoituksena on tukea kirkon toimeen opiskelevia lahjakkaita opiskelijoita (2§, säännöt 9.8.1993). Lisäksi rahaston varoista voidaan myöntää avustuksia myös Suomen Asutusmuseon toimintaan ja asutustoimintaa koskevaan tutkimukseen (kirkollishallituksen sääntöihin tekemä lisäys 24.11.2014).

Kirkollishallitukseen toimitettiin yhteensä kolme apurahahakemusta. Kirkollishallitus päätti jakaa apurahat seuraavasti:

Kirkon keskusrahastosta

  • TM Teo Merras 4 200 euroa The Doctor of Ministry Program koulutusohjelmassa Pyhän Vladimirin ortodoksisessa teologisessa seminaarissa suoritettavien opintojen jatkamista varten.

Johannes Mureen rahastosta

  • TK Peter Schiel 3 000 euroa Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen pro-gradu -tutkielman loppuun saattamiseksi.
  • Asutusmuseo 1 500 euroa ulkovuorauksen korjaukseen ja museonhoitajan palkkaukseen.

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätöksen vahvistaminen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston 22.4.2018 pöytäkirjan §:n 4 kohdalla tekemän päätöksen myydä seurakunnan Ilomantsin kunnassa omistama Pappila-niminen tila (osoitteessa Mantsintie 7), jonka kiinteistötunnus on 146-406-3-83, kaikkine rakennuksineen 120 000 euron kauppahinnalla ja muutoin kauppakirjasta ilmenevin ehdoin Attendo Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun. Kauppakirja on allekirjoitettu ja kauppa vahvistettu 20.4.2018.

Omistusjärjestely on osa seurakunnan hyväksymää talouden tervehdyttämisohjelmaa, jolla seurakunta pyrkii luopumaan vähäisessä käytössä olevista kiinteistöistä, jotka aiheuttavat seurakunnalle varsin kalliita käyttökustannuksia. Päätöstä kiinteistön myymisestä ei ole pidettävä epätarkoituksenmukaisena, eikä päätöksen vahvistamiselle ole muutakaan estettä. Kauppakirjassa määriteltyä kauppahintaa on pidettävä paikkakunnan hintataso ja kiinteistön kunto huomioon ottaen hyväksyttävänä.

Jari Rantala ei osallistunut asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Turun ortodoksisen seurakunnan oikaisuvaatimus kirkollishallituksen päätöksestä 13.2.2018

Kirkollishallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen. Jari Rantala ja Sirpa Koriala eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Valamon luostarin 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja talouden seuranta

Valamon luostari on toimittanut Kirkollishallitukselle vuoden 2017 tilinpäätöksen. Kirkollishallitus on ollut pitkään erittäin huolissaan Valamon luostarin talouden tilanteesta ja sen kehityksestä. Valamon johdon kanssa on vuoden aikana järjestetty neuvotteluja, joissa heitä on pyydetty kertomaan taloutta tasapainottavista toimenpiteistä. Valamon luostari on toimittanut kuukausittain talouden raportit hiippakunnan piispalle sekä talouspäällikölle seurantaa varten. Yhteisissä neuvotteluissa on ollut esillä erilaisia toimenpiteitä taloustilanteen korjaamiseksi mutta toistaiseksi talouden suunta ei ole kääntynyt parempaan.

Valamon tulevaisuuden tuottoihin vaikuttaa verottajan linjaukset yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksesta ja lakimuutokset, jotka estävät kirkkoviinin myynnin suoraan Valamosta sekä Valamon opiston yhdistyminen Valamon luostarin suoraan alaisuuteen. 

Valamon luostarin tilinpäätös vuodelta 2017 on alijäämäinen -365 511,41 euroa (2016 1 076 279,99). Edellisen tilikauden (2016) tulokseen vaikuttaa oleellisesti 1 258 698 euron testamenttilahjoitus.

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Valamon luostarin tilinpäätöksen vuodelta 2017, mutta edellyttää Valamolta kirjallista ennustelaskelmaa kuluvan ja seuraavan tilikauden tuloksesta ja toimenpideohjelmaa talouden tervehdyttämiseksi vuosille 2018–2019. Kirjalliset laskelmat on toimitettava kirkollishallituksen marraskuun 2018 istuntoon mennessä.

Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinnon, seurakuntien ja luostareiden tietosuojapolitiikka

EU:n tietosuoja-asetus astui voimaan 25.5.2018. Asetus velvoittaa myös Suomen ortodoksista kirkkoa ja sen seurakuntia sekä luostareita huolehtimaan henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä.

Tietosuojapolitiikka on ylin tietosuojaa ohjaava asiakirja organisaatiossa. Henkilötietojen käsittelyn tulee olla sekä lainsäädännön, että tietosuojapolitiikan mukaista.

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Suomen ortodoksisen kirkon keskushallinnon, seurakuntien ja luostareiden tietosuojapolitiikan.

Rautalammin ortodoksisen seurakunnan toiminta-avustus hakemus vuodelle 2018

Rautalammin ortodoksinen seurakunta on lähettänyt 30.5.2018 kirkollishallitukselle toiminta-avustusanomuksen vuodelle 2018. Seurakunta anoo 55 000 euroa vuodelle 2018.

Rautalammin ortodoksinen seurakunta on saanut kirkon keskusrahastolta toiminta-avustusta vuodesta 2008 lähtien vuosittain. Seurakunnat ovat voineet hakea toiminta-avustuksia vuosille 2017–2019 15.5.2016 mennessä.  Kirkollishallitus on käsitellyt tulleet hakemukset istunnossaan 14.6.2016. Rautalammin ortodoksinen seurakunta haki toiminta-avustusta vuosille 2017–2019 45 000 euroa kullekin vuodelle. Seurakunnalle myönnettiin 45 000 euroa vuodelle 2017 liitosselvitystä ja sen toimenpiteitä varten. Perusteluissaan kirkollishallitus toteaa: ”Seurakuntien on tulevaisuudessa sopeutettava toimintansa ja kulunsa tulorakennetta vastaavaksi ja tällä perusteella kirkollishallituksen myöntämät toiminta-avustukset alenevat portaittain taloussuunnitelmakauden aikana”.

Rautalammin ortodoksinen seurakunta on valmistellut seurakunnan lakkauttamista vuonna 2017 ja esittänyt kirkollishallitukselle, että seurakunta lakkautetaan vuonna 2018 tai vuoden 2019 alusta. Kirkollishallitus on käsitellyt asiaa istunnossaan 8.9.2017 ja päättänyt, että Rautalammin ortodoksisen seurakunnan esitys on osa Karjalan hiippakunnan (nyk. Kuopion ja Karjalan hiippakunta) muutosta, jonka tavoitteena on kahden seurakunnan muodostuminen hiippakuntaan.

Vuodelle 2018 Rautalammin seurakunta on hakenut peruskorjausavustusta 40 000 euroa virkatalon peruskorjaukseen. Kirkollishallitus on päättänyt istunnossaan 13.2.2018, että peruskorjausavustuksia kohdennetaan ensisijaisesti kirkkojen ja muiden kirkollisten rakennusten peruskorjaamiseen. Tämän vuoksi avustusta ei myönnetty Rautalammin ortodoksiselle seurakunnalle. Kirkollishallitus katsoi, että Rautalammin ortodoksisella seurakunnalla on käytössään metsäkiinteistöjen myynnistä saatuja tuottoja ja niitä tulee ensisijaisesti käyttää kirkon ja seurakuntatalon lämmitysjärjestelmän uudistamiseen.

Kirkollishallitus päätti, että toiminta-avustusta ei myönnetä Rautalammin ortodoksiselle seurakunnalle. Perusteluissaan kirkollishallitus toteaa, että kirkon keskusrahastolla ei ole jakamattomia toiminta-avustuksia vuodelle 2018.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan uusien tunnusten hyväksyminen

Martti Markoff on suunnitellut Kuopion ja Karjalan hiippakunnan käyttöön uudet hiippakunnan tunnukset. Kirkollishallitus päätti hyväksyä uudet tunnukset käyttöön.

Yhteistyösopimus Valamon opiston kanssa vuosille 2018–2019

Valamon opiston rehtori on tehnyt esityksen yhteistyösopimuksesta. Sopimuksen periaatteista on käyty keskustelu palvelukeskuksen johtajan kanssa. Kirkollishallitus päätti hyväksyä yhteistyösopimuksen Valamon opiston kanssa vuosille 2018–2019.