Munkki Damaskinos vihitty diakoniksi

Ajankohtaista | 12.03.2018

Piispa Arseni vihki 11.3. munkki Damaskinos Ksenofontoslaisen diakoniksi Ksenofontoksen luostarissa.

Kreikan Athos-vuorella Ksenofontoksen luostarissa kilvoitteleva munkki Damaskinos Ksenofontoslainen vihittiin sunnuntaina 11.3. diakoniksi kotiluostarissaan. Vihkimisen toimitti Joensuun piispa Arseni.

Isä Damaskinos työskentelee osan vuodesta Joensuussa, Itä-Suomen yliopistossa, jossa hän toimii systemaattisen teologian yliopisto-opettajana. Akateemiselta oppiarvoltaan hän on teologian tohtori.

Kuvassa Ksenofontoksen luostarin igumeni, arkkimandriitta Aleksios, Joensuun piispa Arseni ja isä Damaskinos, joka pitää sylissään lahjaksi saamansa ikonia. Ikonin on maalannut  vihkimykseen osallistunut suomalainen pappismunkki Josif pyhän Andreaan skiitasta Athos-vuorelta.

Arkkimandriitta Aleksios piti vihkimisen jälkeen luostarin trapesassa seuraavan kiitospuheen piispa Arsenille:

Korkeasti siunattu isä esipaimen,
Kaikkivaltiaan kunniallisen luostarin pyhä igumeni,
rakkaat isät ja veljet!

Täytyttyämme hartaudella tämän päivän, mitä puhtaimman pyhän ja suuren paaston puolivälin, ihmeellisistä ja ylimaallisista tapahtumista julistamme hurskaasti psalmirunoilijan kanssa: ”Kuka on suuri niin kuin meidän Jumalamme?” (Ps. 77:14).

Kaikki tapahtumat Herran kunnian temppelissä: meidän kaikkien kokoöinen seisomisemme rukouksessa; Kunniallisen ja Eläväksitekevän Ristin asettaminen kirkon keskelle pyhitykseksi ja uskovien kumarrettavaksi; pyhien veisaajien pyhät sävelmät; Teidän puhdas ylipapillinen palveluksen johtamisenne yhdessä rukoukseen osallistuneiden pappien ja diakonien kanssa; veretön uhripalvelus, joka yhdisti maan päällä olevat taivaallisten kanssa; sekä Pyhän ja toimitukset johtavan Jumalallisen Hengen alaslaskeutuminen, joka osoitti, oi korkeasti siunattu isä, Teidän kunniallisten kättenne kautta veljemme, munkki Damaskinoksen, Kirkon munkkidiakoniksi – koko tämä pyhä mystagogia kohotti meidät ja teki meidät ”jumalallisesta luonnosta osallisiksi” (2. Piet. 1:4).

Siksi riemuissamme laulamme: ”Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani” (Ps. 34:2). Tämä on kiitollisuudenosoitusta Jumalalle, joka laskeutuu lastensa luokse ja lahjoittaa meille maallisia ja ylimaallisia hyvyyksiään.

Hetki sitten saimme osallistua kuolemattomasta ravinnosta. Jaoitte meille ”Kristuksen ruumiin ja veren syntien anteeksi antamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi”. Mitä kunnioitettavin isä esipaimen, minkä arvokkaamman lahjan voisittekaan tarjota pyhälle kokoontumisellemme?

Teidän ylipapilliset rukouksenne vahvistavat meitä luostarikilvoituksessamme ja kansaa kamppailussa, jota heidän tulee käydä nykymaailmassa.

Teidän siunauksenne saavuttivat huipentumansa valitun veljemme ja Suomen maan kasvatin, munkkidiakoni Damaskinoksen, vihkimyksessä. Luovutitte hänet meille rukoillen pyhästi, että hän osoittautuisi Herran täydelliseksi palvelijaksi ja saisi pyhän protomarttyyri ja ylidiakoni Stefanoksen armon sekä vakaan uskon voidakseen antaa hyvän todistuksen kansalle, joka ei tunne evankeliumin totuutta ja joka ajelehtii tämän maailman petollisten väitteiden aallokossa.

Istutitte hänet Kirkon peltoon: rukoilkaa myös, että hän osoittautuisi runsashedelmäiseksi öljypuuksi, joka ravitsee jumalallisten hyveiden tekemisen ja niistä puhumisen pyhillä hedelmillä nälkäistä Jumalan kansaa.

Kunnioitettavin isä esipaimen, Teidän siunauksellanne ja meidän veljestömme rukousten voimalla munkkidiakoni Damaskinos säilyttää sielunsa pyhityksessä jumalallisten salaisuuksien kautta ja palvelee Suomen pyhintä ortodoksista kirkkoa suurella rakkaudella ja omistautumisella uskollemme ja aidon athosvuorelaisen hengen perinteille, jotka hän Jumalan armosta on saanut, koska on monien vuosien ajan asunut kanssamme ja kilvoitellut kanssamme kuuliaisuudessa ja itsekieltäymyksessä.

Hän on Teidän lapsenne ja meidän veljemme sekä minun hengellinen poikani. Me molemmat saamme iloita hänestä: hän on Teidän lähellänne, mutta kuuluu myös Ksenofontoksen luostarin veljestöön, joka on hänen katumuspaikkansa.

Saatte hyödyntää häntä, niin kuin kirkkonne parhaaksi näkee, myös omalla siunauksellamme, mutta hänen athosvuorelainen identiteettinsä on järkähtämätön ja hän itsessään on Jumalansynnyttäjän athosvuorelainen siunaus ortodoksien yhteisölle Suomenmaassanne, joka on meillekin rakas.

Rukoilemme, että veljemme Damaskinos menestyisi elämässään, uskossa ja hengellisessä ymmärryksessä. Valaiskoon häntä Pyhä Henki, joka tänään hänet varjosi, ja johdattakoon hänet ”kaikkeen totuuteen” hänen toimissaan ja opetuksessaan.

Korkeasti siunattu isä esipaimen, me kiitämme sydämestämme Jumalan jälkeen Teitä niistä monista, taivaallisista hyvistä teoista, joita olette meille runsaina suoneet.

Rukoilemme hengellisinä poikinanne Teille monia, terveyden täyttämiä ja hedelmällisiä vuosia pyhässä kirkon viinitarhassanne maailman pelastukseksi ja Kristuksen kirkon ylistykseksi. Hyvää pääsiäistä!

Kuva: Antti Narmala