Kirkollishallituksen päätöksiä 13.2.2018

Ajankohtaista | 13.02.2018

Kirkollishallituksen kollegio kokoontui Kuopiossa.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Elia, piispa Arseni, kirkkoherra Markku Salminen, nunna Elisabet, Ulla Saarinen, Matti Tolvanen ja esittelijät.

Este: Hannele Meskus.

Vuoden 2017 kirkolliskokouksen päätöksiin liittyvät toimenpiteet pöytäkirjan järjestyksen mukaan

Asia 5. Arkkipiispan istuimen siirto Helsinkiin

Kirkollishallitus merkitsi tiedoksi, että ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 11 §:n muutos on julkaistu numerolla 1160/2017. Julkaisupäivä on 30.12.2017.

Lisäksi merkittiin tiedoksi, että piispainkokous on kokouksessaan 15.12.2017 päättänyt, että Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliitan tehtäviä hoitaa 1.1.2018 alkaen KS Joensuun piispa Arseni siihen saakka, kunnes kirkolliskokous on valinnut uuden metropoliitan. Lisäksi piispainkokous päätti, että koska Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo on käynnistänyt Karjalan hiippakunnassa seurakuntien yhteisen kehitysprosessin ja Iisalmen ortodoksisen seurakunnan taloudellisten epäselvyyksien selvittämistyön, jäävät nämä tehtävät piispan tointa hoitavan sijaisen vastuualueen ulkopuolelle. Näitä vireillä olevia asioita hoitaa edelleen arkkipiispa Leo. Hiippakunnan kanslian toimihenkilöinä toimivat 1.1.2018 alkaen Karjalan hiippakunnan toimihenkilöt.

Merkittiin edelleen tiedoksi, että arkkipiispan kanslian väliaikaiset tilat on sijoitettu Liisankadulla sijaitsevien kokous- ja edustustilojen yhteyteen. Helsingin seurakunnan kanssa on neuvoteltu lisätiloista, jotka saadaan käyttöön kesään mennessä. Arvio remonttikustannuksista on noin 50 000 euroa, lisäksi tulevat tarvittavat kalusteet. Arkkipiispan kanslian toimihenkilöinä toimivat 1.1.2018 alkaen Helsingin hiippakuntakanslian toimihenkilöt.

Asia 10. Kirkollishallituksen asiantuntijajäsenen varajäsenen valitseminen

Merkittiin tiedoksi, että toimituskirja on lähetetty Risto Ikäheimolle ja Heikki Piiroiselle 4.12.2017.

Asia 8a.  Aloite seurakunnanvaltuuston varajäsenten valitsemiseksi

Kirkollishallitus antoi seurakunnanvaltuustovaalin suoritustavan muuttamista valmistelevan työryhmän tehtäväksi selvittää mahdollisuus muuttaa lakia Ortodoksisesta kirkosta (10.11.2006/985) ja Suomen ortodoksisen kirkon kirkkojärjestystä (12.12.2006/174) siten, että seurakunnanvaltuuston varsinaisten jäsenten lisäksi olisi mahdollisuus tulevaisuudessa valita seurakunnanvaltuustoon myös varajäseniä. Kyseisen työryhmän jäseninä toimivat kirkollishallituksen 14.2.2017 päätöksen mukaisesti käräjätuomari Heikki Piiroinen, Soili Penttonen ja kirkkoherra Marko Patronen. Työryhmän sihteerinä toimii palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala. Työryhmä tekee kokonaisesityksen asiassa vuoden 2018 kirkolliskokoukselle.  

Asia 6. Kirkkojärjestyksen 11 §:n muuttaminen

Merkittiin tiedoksi, että ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen 11 §:n muutos on julkaistu numerolla 1160/2017. Julkaisupäivä on 30.12.2017

Asia 4. Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2016 sekä vastuuvapaudesta päättäminen

Asiat merkittiin tiedoksi. Sisäistä laskentaa kehitetään ja on kehitetty annettujen tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Esimerkkinä tästä on raportti keskushallinnon kustannusten jakautumisesta valtionavulla ja keskusrahastomaksuilla katettavaksi.

Asia 8b. Aloite piispanvaalin suoritustavan muuttamisesta

Kirkolliskokous päätti kirkollishallituksen esityksen mukaisesti perustaa työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotus piispanvaalikäytännön muuttamisesta kirkolliskokousedustaja Soili Penttosen aloitteen mukaisesti. Aloitteen tavoitteena on saada avoin ja ennakoitava käytäntö niin, että valitsijat voivat perehtyä syvällisesti ehdokasasetteluun perusteluineen ja arvioida ehdokkaiden edellytyksiä hoitaa tehtävää menestyksellisesti. Tätä varten piispainkokouksen lopullinen ehdokasasettelu on annettava tiedoksi valitsijoille vähintään kuukautta ennen vaalia. Kirkolliskokous päätti, että kirkollishallitus asettaa työryhmän ensimmäisessä kokouksessaan 2018.

Työryhmän on selvitettävä myös mahdolliset kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen tarvittavat muutokset esimerkiksi valmistelevan istunnon ajallinen irrottaminen varsinaisesta kirkolliskokouksesta.

Päätöksen perusteluissa kirkolliskokous toteaa, että nykyisen käytännön mukaan valinta on tehty hyvin lyhyen valinta-ajan pohjalta ilman tosiasiallista mahdollisuutta tutustua ehdokkaisiin. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti valitsijoilla on valintaa varten oltava riittävä tieto vaihtoehdoista. Uuden käytännön on myös tuettava mahdollisuutta käydä laajempaa keskustelua valinnasta etukäteen.

Samalla merkittiin tiedoksi, että vuoden 2018 kirkolliskokouksen piispan vaalia varten kirkon sivuille laaditaan haastattelusarja mahdollisista kandidaateista. 

Asia 9. Lakityöryhmän raportin jatkovalmistelu

Kirkolliskokous päätti, että:

1. Seurakuntien tulee olla toiminnallisesti ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia ja taloudellisesti omavaraisia.

Seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteena ovat suuremmat hallinnolliset yksiköt ja lakisääteisen hallinnollisen toiminnan keskittäminen ja resurssien ja huomion suuntaaminen hengelliseen perustyöhön. Vastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta on paikallistasolla, esimerkiksi kappeliseurakunnilla.

2. Arvioidaan hiippakuntarajat vuoteen 2020 mennessä. Arvioinnin kriteerinä on hiippakunnan toimivuus ja alueellinen yhtenäisyys. Hiippakuntakanslioissa tehtävä työ ja työmäärät sekä resurssit arvioidaan ja päällekkäinen työ yhdistetään vuoteen 2020 mennessä.

Toimenpiteet liittyen kohtiin 1-2:

Karjalan hiippakunnassa meneillään olevaa selvitystä jatketaan arkkipiispan johdolla. Kirkollishallitus pyytää piispainkokoukselta huhtikuun loppuun mennessä lausunnon siitä, mikä on piispainkokouksen näkemys sekä tavoitteet seurakunta- ja hiippakuntarakenteesta. Lisäksi kirkollishallitus pyytää piispainkokoukselta huhtikuun loppuun mennessä lausunnon siitä, miten piispainkokous näkee seurakuntatason selvitysten etenevän annetussa aikataulussa kussakin hiippakunnassa.

Seurakuntatason ja hiippakuntatason muutosta työstetään siten, että uudet seurakunnat ja hiippakunnat voivat aloittaa toimintansa 1.1.2020 alkaen.

Hiippakuntakanslioiden työtä kehitetään siten, että tavoitteena on päällekkäisen työn yhdistäminen sekä vastuiden jakaminen vuoteen 2020 mennessä.

Kirkolliskokous päätti myös seuraavaa:

3. Päätetään, että erityisosaamista vaativat hallinnon asiantuntijapalvelut kuten talous -, laki-, sihteeri- ja assistenttipalvelut, keskusrekisteripalvelut, kiinteistöpalvelut sekä tietohallinto- ja viestintäpalvelut keskitetään arkkipiispan istuimen siirron vaikutuksia arvioivan raportin (4.9.2017) mukaisesti.

Vapaaehtoistyön palvelujen sekä kasvatus- ja koulutuspalvelujen keskittämisestä ja tuottamisesta tarvitaan tarkempaa näkemystä ja toimintamalleja.

Toimenpiteet:

Merkitään tiedoksi, että valmistelua jatketaan siten, että lakimies, talouspäällikkö, kiinteistöpäällikkö, kirkkopalvelujen koordinaattori ja vastaava tiedottaja valmistelevat esitykset omista toimialueistaan huhtikuun istuntoon.

Kirkolliskokous päätti näin:

4. Perustetaan lakityöryhmä vuoden 2018 kirkolliskokouksessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella tarvittavat kirkollishallituksen osoittamat kirkon organisaation muutokseen ja edellä esitettyjen asiantuntijapalvelujen keskittämiseen liittyvät säädösmuutokset. Työryhmä tekee esityksen asiassa vuoden 2019 kirkolliskokoukselle, muutosten voimaantulon tavoitteena on 1.1.2020. Perusteluna aikataulutukselle on se, että tehtäväanto työryhmälle on mahdollista muodostaa selkeämmäksi kirkolliskokouksen 2017 päätösten jälkeen.

Toimenpiteet:

Kirkollishallitus valmistelee asian vuoden 2018 kirkolliskokoukselle. Valmistelun päävastuu on palvelukeskuksen lakimiehellä. Esityksen tarkastaa laintarkastustoimikunta ennen kuin kirkollishallitus tekee asiassa esityksen kirkolliskokoukselle. 

Kirkolliskokouksen päätös:

5. Kirkollishallitus jatkaa koko ortodoksista kirkkoa koskevan yhteisen kiinteistösuunnitelman laatimista niistä (nyt noin 270) rakennuksista, joita tullaan jatkossa ylläpitämään kirkon rahoituksella seurakuntalaisten palvelussa. Kirkolliskokous asettaa tavoitteeksi, että kiinteistöjen määrän tulee olla nykyistä määrää merkittävästi pienempi. Käyttöön jääville kiinteistöille tehdään tarvittavat pitkän aikavälin hoito- ja korjaussuunnitelmat, joihin sisältyvät niitä koskevat rahoitussuunnitelmat. Kiinteistöjen hoitoa ja ylläpitoa varten kaikissa seurakunnissa otetaan käyttöön yhteinen kiinteistönhoitojärjestelmä. Suunnitelman tulee sisältää myös radikaali esitys toimista, joilla kiinteistövastuut muiden kiinteistöjen osalta poistuvat kirkolta ja seurakunnilta. Tätä suunnitelmatyötä varten kirkollishallitus perustaa työryhmän, johon otetaan jäseniä kiinteistöammattilaisten lisäksi myös papistosta ja kirkon hallinnosta sekä kulttuurihistoriallista asiantuntemusta. Työryhmä tekee esityksen asiasta kirkollishallitukselle vuoden 2018 aikana. Esitys tulee kirkolliskokoukselle osana talouteen liittyviä päätöksiä. Kirkon keskusrahastosta ei ohjata varoja muihin kiinteistökohteisiin kuin niihin, joista on tehty ylläpitopäätös ja hyväksyttävät hoito- ja korjaussuunnitelmat.

Edellä esitettyä yhteistä, koko kirkon tasolla tapahtuvaa kiinteistöjen suunnittelua ja kehittämistä varten kirkolliskokous varaa talousarvioon tarvittavan määrärahan kiinteistöpäällikön toistaiseksi voimassa olevaa tointa varten.

Kirkolliskokous toteaa päätöksen perusteluissaan, että päätös tukeutuu Erkki Böösin johtaman työryhmän raporttiin 4.9.2017. Kirkollishallituksen esityksessä on myös kuvattu laajasti asioiden taustaa ja nykytilanteen ongelmia. Taloudelliset haasteet ja toimintaympäristön muutokset luovat painetta nykyisten toimintamallien uudistamiselle, toisaalta uudet työtavat ja sähköiset välineet luovat mahdollisuuksia siihen. Näillä päätöksillä pyritään varmistamaan toimenpiteiden käynnistyminen ja eteneminen.

Toimenpiteet: 

Kirkollishallitus perustaa kiinteistösuunnitelmatyöryhmän.

Lisäksi kirkollishallitus päätti, että keskittämisen mallinnus valmistellaan kiinteistöpäällikön johdolla huhtikuun istuntoon.

Asia 7. Keskusrahaston vuoden 2018 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018–2020

Kirkolliskokous hyväksyi keskusrahaston vuoden 2018 talousarvion esitetyssä muodossa. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2020 hyväksyttiin siten, että suunnitelmavuosilta 2019-2020 kirkkomuseon avustusta alennetaan 10 prosenttia vuositasolla. Säästyvä määräraha siirretään seurakunnille kohdistettaviin peruskorjausavustuksiin. Talousarvion loppusumma on 6 918 600 euroa.

Talousarvion sitovuustaso on taloussäännön mukaisesti kustannuspaikka. Kustannuspaikkavastaavalla on harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin ja kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 20 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin.

Kirkolliskokous teki periaatepäätöksen siitä, että palvelukeskus hoitaa vuoden 2019 alusta alkaen kaikkien seurakuntien ja keskusrahaston taloushallintopalvelut, huomioiden seurakuntien voimassaolevat sopimukset.

Kirkolliskokous esitti, että kirkollishallituksen tulee valmistella kirkkojärjestyksen muutos taloushallinnon keskitetystä hoitamisesta, joka huomioi myös yhteistyötoimijat. Asiaa koskeva kirkkojärjestyksen muutosesitys tulee tuoda päätettäväksi vuoden 2018 kirkolliskokoukseen. Valmistelussa tulee huomioida mahdolliset jääviyskysymykset sekä ohjaukseen, neuvontaan ja valvontaan liittyvät toimivaltarajat.

Kirkolliskokous esitti, että vuoden 2018 kirkolliskokoukselle tehdään selvitys valtionavustuksen ja keskusrahastomaksujen kohdentamisen periaatteista ja käyttötarkoituksista.

Perusteluissaan kirkolliskokous totesi, että valtionavustuksella oikaistu toimintakate on 13 500 euroa ylijäämäinen. Talousarvio on laadittu jatkuvuuden, olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Palvelukeskus taloushallinnon tehtävien hoitajana antaa seurakunnille välineet talouden suunnitteluun, seurantaan ja valvontaan. Taloushallinnon tehtävien keskittäminen yhdenmukaistaa ja tukee kirkkoherrojen raportointivelvollisuutta luottamuselimille. Tämä selkeyttää ja vahvistaa seurakuntien päätöksentekoa ja riskienhallintaa.

Linjaukset valtionavustuksen ja keskusrahastomaksun käyttötarkoituksista tukevat päätöksentekoa, valvontaa ja seurantaa sekä lisäävät talouskehityksen ennustettavuutta. Kirkon tulee lyhyellä ja pitkällä aikavälillä priorisoida käytettävissä olevien avustusten suuntaaminen kirkon perustehtäviin:
jumalanpalveluselämä, diakonia, kasvatus ja lähetys.

Seurakunnilta kerätyistä keskusrahastomaksuista palautuu eri toimijoille avustuksina n. 78 prosenttia. Avustusten saajat on lueteltu talousarvion perusteluosassa.

Yhteistyösopimuksia päivitettäessä tulee huomioida kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma. Talousvaliokunta pitää tärkeänä avustusriippuvuuden vähentämistä kirkon yhteistyökumppaneiden osalta.

Kirkkomuseon osalta kirkolliskokous edellyttää sen selvittämistä, voidaanko sille myönnettävät määrärahat sisällyttää valtionavustukseen. Kirkolliskokous linjasi, että kirkkomuseon avustus pienenee vuositasolla 10 prosenttia vuosina 2019-2020. Linjaus perustuu prioriteetteihin eri avustuskohteiden välillä. Kulttuuriperintöä vaalitaan Suomen ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöstrategian (2015-2020) mukaisesti, mikä tapahtuu osaltaan kirkkomuseon, konservointilaitoksen, Valamon kirjaston sekä seurakuntien kiinteistöjen peruskorjausten avustuksin, joilla ylläpidetään kirkon elävää kulttuuriperintöä.

Kehityshankkeisiin myönnettävien avustusten painopiste tulee olla jatkossa digitalisaation kehittäminen kirkossa. Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen ja digitalisaatio tukee seurakuntien palvelujen tavoitettavuutta ja saavutettavuutta sekä tiedon saantia.

Talousarviossa on varattu määrärahat toistaiseksi voimassaolevaan kiinteistöpäällikön toimeen. Kiinteistöpäällikön johdolla on aloitettu kiinteistöjen kohderekisteröinti. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa varatut määrärahat eivät kata korjausvelkaa. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota kiinteistömassan suunnitelmalliseen hoitoon kohderekisterin avulla. Kirkollishallituksen tulee tukea seurakuntia kiinteistöjen määrän vähentämisessä. Tämän työn tukemiseksi talousvaliokunta ehdottaa työryhmän nimeämistä, jossa on kulttuuriperinnön, talouden, kiinteistöalan sekä teologian osaamista. Avustusten kohdentamisessa tulee jatkossa huomioida ensisijaisesti seurakuntien toiminnan kannalta keskeiset kiinteistöt.

Keskusrahaston yhteydessä hoidettavien erillisrahastojen säännöt selvitetään ja päivitetään tarvittaessa vuoden 2018 aikana.

Toimenpiteet:

Merkittiin tiedoksi, että talousarvio on viety järjestelmään päätöksen mukaisesti.

Asiaa koskeva kirkkojärjestyksen muutosesitys tulee tuoda päätettäväksi vuoden 2018 kirkolliskokoukseen. Valmistelussa huomioidaan mahdolliset jääviyskysymykset sekä ohjaukseen, neuvontaan ja valvontaan liittyvät toimivaltarajat. Valmistelun päävastuu on palvelukeskuksen lakimiehellä. Esityksen tarkastaa laintarkastustoimikunta ennen kuin kirkollishallitus tekee asiassa esityksen kirkolliskokoukselle. 

Vuoden 2018 kirkolliskokoukselle valmistellaan selvitys valtionavustuksen ja keskusrahastomaksujen kohdentamisen periaatteista ja käyttötarkoituksista. Päävastuu asian valmistelussa on talouspäälliköllä.

Merkittiin tiedoksi, että yhteistyösopimuksia päivitettäessä tulee huomioida kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma. Kirkon yhteistyökumppaneiden osalta uusissa sopimuksissa tavoitteena on avustusriippuvuuden vähentämistä. Sopimusten valmistelun ja arvioinnin päävastuu on kirkkopalvelujen koordinaattorilla.

Merkittiin tiedoksi, että kehityshankkeisiin myönnettävien avustusten painopiste tulee olla jatkossa digitalisaation kehittäminen kirkossa ja todettiin, että tämä prioriteetti asetettiin jo vuoden 2018 avustuksille.

Keskusrahaston yhteydessä hoidettavien erillisrahastojen säännöt selvitetään ja päivitetään tarvittaessa vuoden 2018 aikana. Päävastuu asiassa on kirkon lakimiehellä.

Työryhmä piispanvaalikäytännön muuttamista varten
 

Kirkollishallitus päätti nimetä työryhmään asianajaja Heikki Kukkosen Oulusta, HTM, MMM Elsi Takalan Heinävedeltä ja rovasti Timo Tynkkysen Lappeenrannasta.

Kirkollishallitus katsoo, että tällä valinnalla työryhmän alueellinen edustavuus kaikissa hiippakunnissa on tasapainoinen ja Timo Tynkkysen tämän hetkinen työ kahden seurakunnan kirkkoherran tehtävien hoitajana tukee tehtävään valitsemista. Kaikki valitut ovat antaneet suostumuksensa tehtävään.

Työryhmä kiinteistösuunnitelman laatimiseen

Kirkollishallitus päätti valita työryhmään Erkki Böösin, FT Katariina Husson, kirkkoherrat Timo Mäkirinnan, Jonas Bergenstadin, Marko Patrosen ja seminaarin johtaja Mikko Sidoroffin.

Valituilla on hyvä kokemus strategisesta liikkeenjohdosta, tavoitteellisesta kiinteistöjen pidosta, ortodoksisesta kulttuurihistoriasta sekä kirkon ja seurakuntien toiminnasta. Työryhmä on myös maantieteellisesti laajalta alueelta ja papistolla on kokemusta kaikenkokoisista seurakunnista. Kaikki valitut ovat antaneet suostumuksensa tehtävään.

Kirkon kiinteistöpäällikön valinta

Vuoden 2017 kirkolliskokous päätti, että yhteistä, koko kirkon tasolla tapahtuvaa kiinteistöjen suunnittelua ja kehittämistä varten kirkolliskokous varaa talousarvioon tarvittavan määrärahan kiinteistöpäällikön toistaiseksi voimassa olevaa tointa varten.

Kiinteistöpäällikön tehtävä on ollut avoinna kirkon nettisivuilla 4.–22.12.2017. Kiinteistöpäällikön tehtävänä on johtaa koko kirkon tasolla tapahtuvaa kiinteistöjen suunnittelua ja kehittämistä. Kiinteistöpäällikkö on palvelukeskuksen johtoryhmän jäsen ja tehtävään kuuluu kiinteistöasioiden valmistelu kirkollishallitukselle. Hän vastaa kirkon edustajana kirkon kiinteistöprojekteista, keskushallinnon kiinteistösopimusten kilpailutuksesta sekä kirkon kiinteän ja siihen verrattavan omaisuuden ylläpidosta. Kiinteistöpäällikkö toimii asiantuntija-apuna seurakunnille ja luostareille, joten tehtävän hoitaminen edellyttää valmiutta matkustamiseen. Pätevyysvaatimuksena on soveltuva rakennusalan koulutus, alan vankka työkokemus, jossa painotetaan kirkollisen toimintaympäristön tuntemusta sekä kokemus vastaavien tehtävien hoitamisesta. Toimi kuuluu ortodoksisen kirkon työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusryhmään V. Toimi täytetään 1.4.2018 alkaen.

Tehtävää haki määräaikaan mennessä kaksi hakijaa, talonrakennustekniikan insinööri (ylempi AMK) Matti Rouvinen ja toinen henkilö, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Kirkollishallitus päätti valita kirkon kiinteistöpäällikön tehtävään 1.4.2018 alkaen toistaiseksi talonrakennustekniikan insinööri Matti Rouvisen.

Markku Salminen, nunna Elisabet ja Ulla Saarinen eivät osallistuneet asian käsittelyyn esteellisyyden vuoksi. Markku Salmisen varajäsenenä Ioannis Lampropoulos osallistui asian käsittelyyn ja päätöksentekoon Skype-yhteyden välityksellä.

Peruskorjausavustukset vuodelle 2018

Kirkon kiinteistöpäällikkö on arvioinut hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden ja toteutuskelpoisuuden koko kirkon kiinteistötilanne huomioiden. Esityksessä on otettu huomioon seurakuntien kokonaistilanne tarkoituksenmukaisen kiinteistönpidon näkökulmasta. Huomioitavia asioita ovat mm. rakennuksen käyttötarkoitus, seurakuntien taloudellinen tilanne, hankkeiden kiireellisyys, toteutuskelpoisuus ja toteutumisen edellytykset avustusten määräaikana, kiinteistömassan laajuus ja -ikä, kiinteistöjen kunto sekä seurakuntaan aikaisempina vuosina osoitettujen rakennuskantaa ylläpitävien avustusten määrä. Avustuksia pyritään jakamaan hakemusten kesken mahdollisimman tasapuolisesti. Laskennassa on myös otettu huomioon aikaisemmin samaan hankkeeseen tai rakennukseen myönnetyt avustukset.

Kirkollishallitus päätti jakaa peruskorjausavustukset vuodelle 2018 seuraavasti:

  • Saimaan seurakunta, Pieksämäen kirkon salaojien ja portaiden kunnostaminen 7000 euroa
  • Saimaan seurakunta, Mikkelin kirkon sadevesijärjestelmän rakentaminen 17 000 euroa
  • Haminan seurakunta, Kouvolan ja Haminan kirkkojen kuntoarviot 14 200 euroa
  • Haminan seurakunta, Haminan kirkon uusien kellojen soittomekanismin kunnostaminen 500 euroa
  • Iisalmen seurakunta, Iisalmen kirkon kunnostuksiin 3 000 euroa
  • Iisalmen seurakunta, Kiuruveden kirkon kunnostuksiin 7 950 euroa
  • Iisalmen seurakunta, Alapitkän tsasounan huoltoon 2 500 euroa
  • Iisalmen seurakunta, kahden tsasounan sisäilmatutkimuksiin 1 600 euroa
  • Jyväskylän seurakunta, Pappilan muutostöihin –
  • Kotkan seurakunta, Kotkan kirkon korjaukset 100 000 euroa
  • Kotkan seurakunta, hautausmaan kappelin katon korjaus –
  • Oulun seurakunta, Vihannin rukoushuoneen kattokuntoarvio 2 000 euroa
  • Oulun seurakunta, Varejoen rukoushuoneen ulkomaalaukseen 5 000 euroa
  • Oulun seurakunta, Oulun katedraalin lumiesteiden asennus –
  • Oulun seurakunta, Kemin kirkon kellotapulin korjauksiin 10 000 euroa
  • Oulun seurakunta, Muhoksen rukoushuoneen purkaminen –
  • Rautalammin seurakunta, virkatalon peruskorjaus –
  • Taipaleen seurakunta, Polvijärven kirkon vesikaton maalaukseen 13 250 euroa
  • Vaasan seurakunta, Vaasan kirkon kuntotutkimuksen tekoon 5 000 euroa
  • Helsingin seurakunta, peruskorjausavustushakemukset (hakemukset tulleet myöhässä) –

Myönnetyt avustukset yhteensä: 189 000 euroa. Peruskorjausavustuksiin on varattu talousarviossa 296 000 euroa.

Kirkollishallitus päätti, että peruskorjausavustuksia kohdennetaan ensisijaisesti kirkkojen ja muiden kirkollisten rakennusten peruskorjaamiseen. Pappiloiden ja seurakuntasalien peruskorjauksia ei tässä vaiheessa tueta peruskorjausavustuksilla.

Tämän vuoksi peruskorjausavustusta ei myönnetä Jyväskylän ortodoksiselle seurakunnalle pappilan muutostöihin, eikä Rautalammin ortodoksiselle seurakunnalle virkatalon peruskorjaukseen. Kirkollishallitus katsoo, että Rautalammin ortodoksisella seurakunnalla on käytössään metsäkiinteistöjen myynnistä saatuja tuottoja ja niitä tulee ensisijaisesti käyttää kirkon ja seurakuntatalon lämmitysjärjestelmän uudistamiseen.

Peruskorjausavustettavien hankkeiden maksatuksen viivästyessä voi kirkon kiinteistöpäällikkö myöntää harkintansa mukaan yhden vuoden jatkoajan. Seurakuntien tulee hakea jatkoaikaa kirjallisesti vuoden 2019 loppuun mennessä. Hakemuksen perusteella kiinteistöpäällikkö tekee asiasta päätöksen. Kiinteistöpäällikön tekemät avustusten jatkoaikapäätökset tuodaan kirkolliskokoukselle tiedoksi seuraavaan kokoukseen.

Myönnettyjen avustusten maksatus tapahtuu tositteita vastaan.

Markku Salminen, nunna Elisabet ja Ulla Saarinen eivät osallistuneet asian käsittelyyn esteellisyyden vuoksi. Markku Salmisen varajäsenenä Ioannis Lampropoulos osallistui asian käsittelyyn ja päätöksentekoon Skype-yhteyden välityksellä.

Konservointi- ja kiiltokultausavustukset vuodelle 2018

Keskusrahaston talousarviossa on vuodelle 2018 varattu konservointi- ja kiiltokultausavustuksiin yhteensä 20 000 euron suuruinen määräraha. Kirkollishallitus päätti jakaa konservointi- ja kiiltokultausavustukset vuodelle 2018 seuraavasti:

      

  • Oulun seurakunta, Oulun katedraalin ehtoollismaljan pinnoittaminen 500 euroa
  • Valamon konservointilaitos/Taipaleen seurakunnan Kristuksen hautakuvan konservointi (hakemus myöhästynyt) –
  • Taipaleen seurakunta, ikonin ja ristisaattoristin konservointi 1 200 euroa
  • Saimaan seurakunta, neljän ikonin konservointi 3 245 euroa

Avustukset yhteensä: 4 945 euroa

Valamon konservointilaitokselta tullut hakemus Taipaleen seurakunnan Kristuksen hautakuvan konservoinnista saapui myöhässä, joten se käsitellään seuraavassa istunnossa.

Konservointi- ja kiiltokultausavustusmäärärahoista voidaan myöntää avustuksia myös myöhemmin tänä vuonna.

Myönnettyjen avustusten maksatus tapahtuu tositteita vastaan.

Kehityshankeavustukset vuodelle 2018

Kehityshankkeisiin on kirkon talousarviossa vuodelle 2018 varattu yhteensä 63 200 euroa. Avustukset ovat olleet haettavissa 4.12.2017–30.1.2018. Määräaikaan mennessä saapui neljästä seurakunnasta viisi hakemusta, joiden yhteenlaskettu määrä on 36 150 euroa.

Helsingin ortodoksinen seurakunta hakee 8 400 euroa vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja -palveluiden kehittämiseen digitaalisten sovellusten kautta. Pilottiseurakuntina ovat Turku, Lahti, ja Lappeenranta. Hankkeen vastuullisena toimijana on Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Lapin seurakunta hakee 5 500 euron avustusta seurakunnan tietoteknisen viestinnän kehittämiseen.

Ilomantsin, Joensuun, Jyväskylän ja Kuopion ortodoksiset seurakunnat hakevat 8750 euroa muutosjohtamisen valmennusta varten.

Saimaan ortodoksinen seurakunta hakee 9 000 euroa Arkistonhallinta nykypäivään – kehityshankkeeseen sekä 4 500 euroa hautarekisterin ajantasaistamiseen.

Kirkollishallitus päätti jakaa avustukset seuraavasti:

  • Helsingin seurakunta 8 400 euroa
  • Lapin seurakunta 5 500 euroa
  • Ilomantsin, Joensuun, Jyväskylän ja Kuopion seurakunnat 8 750 euroa
  • Saimaan seurakunta 9000 euroa (arkistohanke)

Avustukset yhteensä: 31 650 euroa.

 

Kirkollishallitus perustelee avustuspäätöstään seuraavasti:

Kehityshankkeisiin myönnettävien avustusten painopiste on kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti digitalisaation kehittäminen kirkossa, koska tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen tukee seurakuntien palvelujen tavoitettavuutta ja saavutettavuutta sekä tiedon saantia. Avustusten jaossa painotetaan myös viestintähankkeita. 

Avustusilmoituksessa kerrottiin, että kehityshankeavustuksia anotaan vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi hankkeen tarve ja tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Hakemuksessa tulee olla kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Hankkeiden tavoitteena on, että ne synnyttävät uutta toimintaa, joka jää elämään myös hankeen jälkeen. Hyvästä hankkeesta on hyötyä myös muille seurakunnille ja kirkon toimijoille.

Hankehakemuksista Helsingin ja Lapin ortodoksisen seurakunnan hankkeet toteuttavat kehityshankkeiden ensisijaista tavoitetta digitalisaation ja viestinnän kehittämistä kirkossa.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan hankeen etu on siinä, että se tehdään yhdessä useamman seurakunnan kanssa ja hankkeen tuloksena seurakunnilla on käytössä vapaaehtoisille suunnattuja verkkokoulutus ja - perehdytysmateriaaleja. Tämä vastaa avustusten tavoitteeseen siitä, että avustettavat hankkeet synnyttävät uutta toimintaa ja niistä on hyötyä myös muille seurakunnille ja kirkon toimijoille. Hanke toteuttaa kirkon tavoite ja toimintasuunnitelman tavoitetta yhteisöllisyyden vahvistamisesta, sekä seurakuntalaisten aktivoinnista ja sitouttamisesta. Hankehakemus on erittäin hyvin perusteltu, se sisältää arvion hankkeen tarpeesta, selkeät tavoitteet sekä suunnitelman toteutuksesta. Hakemuksen liitteenä on talousarvio. Helsinki on osoittanut hankkeeseen omavastuuosuutena yhden työntekijän työajasta noin 15-20 prosenttia. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että seurakunta toimittaa selvityksen siitä, millaisia yhteistyömahdollisuuksia tällä hankkeella on järjestöjen yhteisen vapaaehtoistyön toiminnan kanssa.

Lapin ortodoksisen seurakunnan hankkeen tavoitteena on seurakuntalaisten saavutettavuuden ja tavoitettavuuden lisääminen, kohdejoukkona ovat myös alueella matkailevat ortodoksit. Hanke toteuttaa avustusten tavoitetta tukea digitalisaatiota ja viestintää kirkossa. Lapin hankkeen painopiste on yhteneväinen kehitysavustusten painopisteen kanssa, koska se tukee seurakuntien palvelujen tavoitettavuutta ja saavutettavuutta sekä tiedon saantia. Hankkeesta voi olla hyötyä myös muille kirkon toimijoille, kunhan seurakunta tämän tavoitteen kuvaa. Omarahoitusosuus on noin 41 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeessa ei ole mukana muita seurakuntia tai kirkon toimijoita. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että seurakunta täydentää hakemusta kertomalla mikä osio hankkeesta palvelee seurakunnassa käynnistetyn virtuaaliopetuksen kehittämistä ja miten tulevaisuudessa tuotettavat opetussisällöt palvelevat kirkkoa laajemmin. Seurakunnalta toivotaan myös vastausta siihen, mahdollistaako hanke jatkossa jumalanpalvelusten suoratoistolähetysten upottamisen suoraan nettisivuille esimerkiksi Facebook-syötteen kautta.

Ilomantsin, Joensuun, Jyväskylän ja Kuopio ortodoksisten seurakuntien yhteinen hakemus ei kohdistuu kehityshankkeiden varsinaiseen painopistealueeseen. Hankkeessa haetaan avustusta meneillään olevaan Kuopion ja Karjalan hiippakunnan selvityksen ja muutoksen tukemiseen. Hankkeen hyöty kohdentuu koko hiippakunnan alueelle, kaikkiin seurakuntiin, niiden luottamushenkilöihin, henkilöstöön ja kirkkoherroihin. Ottaen huomioon muutoksen merkittävyyden oman kirkkomme historiassa, on sitä perusteltu tukea muutosvalmennuksella. Edellytys avustuksen saamiselle on se, että kaikki seurakunnat, niiden luottamushenkilöt, kirkkoherrat ja koko henkilöstö ovat mukana valmennuksessa suunnitelman mukaan.

Saimaan ortodoksinen seurakunta on hakenut rahoitusta kahteen hankkeeseen. Arkistoon ja hautarekisteriin liittyvät hankkeet eivät toteuta kehityshankkeiden painopisteitä. Ne ovat kertaluontoisia ja kohdistuvat seurakunnan normaaliin, lainmukaiseen tehtävään ja terveessä taloudellisessa tilanteessa ne tulisi voida hoitaa seurakunnan normaalin talousarvion puitteissa.

Saimaan ortodoksisen seurakunnan kohdalla erityisperustelu on kuitenkin se, että kyseessä on äskettäin muodostettu uusi seurakunta, joka ei esimerkiksi saanut yhdistymisen yhteydessä erityisavustusta. Uuden seurakunnan muodostumiseen liittyvä arkistojen hukkaamisen riski on merkittävä ja tämän takia avustus on tässä erityistapauksessa perusteltua myöntää. Tähän avustuspäätökseen ei voida vedota jatkossa vastaavien hankkeiden kohdalla vaan kirkollishallitus ratkaisee asiat tapauskohtaisesti.  

Hautausmaarekisteriin liittyvään hankkeeseen ei myönnetä avustusta, siihen voidaan tarvittaessa palata kirkollishallituksen 17.4.2018 istunnossa. Tätä varten Saimaan ortodoksisen seurakunnan tulee selvittää yhdessä Kuopion ortodoksisen seurakunnan kanssa, miten Kuopion vastaava hanke voidaan yhdistää Saimaan hankkeeseen niin, että se hyödyttää myös muita seurakuntia. Mikäli selvityksen tuloksena syntyy asiassa uusi hanke, käsitellään se anomuksen perusteella huhtikuun istunnossa.

Myönnettyjen avustusten maksatus tapahtuu tositteita vastaan. Jakamatta jäävä 31 550 euroa laitetaan uudelleen hakuun ja päätetään huhtikuun istunnossa.

Markku Salminen, nunna Elisabet, Ulla Saarinen ja Matti Tolvanen eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan selvityksen sekä muutoksen eteneminen
 

Kirkollishallitus päätti arkkipiispan esityksestä kokouksessaan 8.9.2017 käynnistää yhteistyössä Karjalan hiippakunnan seurakuntien kanssa selvityksen, jonka tavoitteena on kahden seurakunnan muodostuminen Karjalan hiippakuntaan.

Esityksen mukaan Itäiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Ilomantsin, Joensuun, Nurmeksen sekä Taipaleen seurakunnat ja läntiseen Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Rautalammin ja Saimaan seurakunnat.

Seurakunnat muodostettaisiin vuoteen 2020 mennessä yhteistyössä nykyisten seurakuntien kanssa ja niiden alueella toimisi riittävä määrä kappeliseurakuntia.

Syyskuussa tehdyn esityksen taustamateriaalina kirkollishallituksella oli keskeisin kertynyt valmistelumateriaali, joka liitettiin myös seurakunnille menneeseen lausuntopyyntöön. Seurakuntien lausuntojen liitteeksi pyydettiin myös swot-analyysi esityksestä.

Lausunnot on käsitelty selvityksen ja muutoshankeen ohjausryhmässä arkkipiispan johdolla 22.1.2018. Ohjausryhmään kuuluvat arkkipiispan päätöksellä kirkkoherrat Timo Honkaselkä, Tuomas Järvelin, Ioannis Lampropoulos ja Timo Mäkirinta sekä palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala.

Kirkollishallitus käsitteli lausunnot tässä istunnossa ja päätti niiden pohjalta jatkaa Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kehittämiseen tähtäävää selvitystä.

Arkkipiispan esitys selvitysmiehelle annettavasta toimenannosta tuodaan kirkollishallituksen päätettäväksi kesäkuussa 2018.

Kirkollishallitus määrää kesäkuussa 2018 selvitysmiehen tutkimaan arkkipiispan esitystä ja tekemään asiasta oman ehdotuksensa kirkollishallitukselle keväällä 2019.

Tavoite on kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti se, että uusien seurakuntien toiminta käynnistyy Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa 1.1.2020 alkaen.

Kirkollishallitus toteaa, että Taipaleen seurakunnan lausunnossa esille tuotu väite siitä, että 8.9.2017 esillä ollut esitys olisi lainvastainen, on perusteeton.

Arkkipiispa Leo oli esteellinen tämän asiakohdan osalta, joten sitä käsiteltäessä istunnon puheenjohtajana toimi metropoliitta Elia.

Valamon luostarin taloussäännön vahvistaminen

Kirkollishallitus päätti vahvistaa Valamon luostarin johtokunnan 28.12.2017 §5 tekemän päätöksen luostarin taloussäännön hyväksymisestä.

Valamon luostarin esitys konservointilaitoksen tulevaisuudesta

Valamon luostarin johtokunta on tehnyt esityksen vaihtoehtoisista ratkaisuista konservointilaitoksen tulevaisuudelle. Konservointilaitos on tuottanut luostarille vuosittain tappiota eikä se luostarin esityksen mukaan kuulu luostarin ydintoimintaan. Esityksen mukaan konservointilaitos joko siirtyy keskushallinnon alaisuuteen, kirkkomuseosäätiön alaisuuteen tai säilyy luostarin yhteydessä sillä edellytyksellä, että vuotuista avustusta korotetaan 50 000 eurolla.

Kirkollishallitus keskusteli esityksestä ja antoi sen valmistelun Kuopion ja Karjalan metropoliitan tehtävien hoitajalle, Joensuun piispa Arsenille. Esitys asiassa tuodaan kirkollishallitukselle viimeistään lokakuun istuntoon. Asian valmistelussa tulee kuulla kirkkomuseosäätiötä sekä konservointilaitoksen johtajaa.

Turun ortodoksiselle seurakunnalle myönnetty avustus

Kirkollishallitus päätti, että Turun ortodoksiselle seurakunnalle vuosille 2014–2015 myönnetyn toiminta-avustuksen osittaista takaisinperintää ei suoriteta, eikä seurakunnalle makseta vielä maksamatta olevaa 10.000 euron suuruista osaa vuoden 2015 toiminta-avustuksesta.

Kirkollishallitus katsoo, että seurakunta ei ole tahallisesti käyttänyt myönnettyä toiminta-avustusta päätöksen vastaisesti, mutta avustus oli kuitenkin tarkoitettu vain maahanmuuttajatyötä tekevän papin palkkakustannuksiin ja kuluihin. Tämän vuoksi takaisinperintää ei suoriteta miltään osin, eikä ole perusteita maksaa loppuosuutta avustuksesta sen tarkoitus huomioon ottaen.

Kirkollishallitus kiinnittää huomiota siihen, että seurakunnalle myönnettyä avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty.

Joensuun ortodoksisen seurakunnan oikaisuvaatimus

Joensuun ortodoksinen seurakunta on hakenut 1.11.2017 päivätyllä oikaisuvaatimuksella muutosta kirkollishallituksen 17.10.2017 tekemään päätökseen kehityshankeavustuksien myöntämisestä Kuopion, Iisalmen ja Rautalammin ortodoksisille seurakunnille hautausmaarekisterin kehittämiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei itse ole hakenut kehityshankeavustusta.

Kirkollishallitus päätti jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 102 § 1 momentin mukaisesti oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa eli asianosainen. Joensuun ortodoksinen seurakunta ei ole hakenut kehityshankeavustusta, eikä ole päätöksen osalta asianosainen ja tämän vuoksi seurakunnalla ei ole oikeutta hakea kirkollishallituksen päätökseen muutosta oikaisuvaatimuksella.

Matti Tolvanen ei osallistunut asian käsittelyyn esteellisyyden vuoksi. Matti Tolvasen varajäsenenä Heikki Piiroinen osallistui asian käsittelyyn ja päätöksentekoon puhelinyhteydellä.

Ortodoksisen kirkon papiston ja papiston perhe-eläkekassan vastuiden käsittely kirkon sekä ortodoksisten seurakuntien tilinpäätöksissä

Keskusrahasto hoitaa ennen 1.1.1994 työsuhteensa aloittaneiden seurakuntien palveluksessa olleiden ja olevien pappien, kanttoreiden sekä heidän perhe-eläkkeisiin oikeutettujen eläkkeiden laskemisen ja maksamisen. Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat peritään seurakunnilta keskusrahastomaksun yhteydessä (Laki ortodoksisesta kirkosta 4:38.2).

 

Suomen ortodoksisen kirkon tilinpäätöksessä eläkekulut koostuvat vuoden aikana maksetuista eläkkeistä ja eläkekassan tuotot peritään seurakunnilta osana keskusrahastomaksua. Eläkkeillä ei ole tulosvaikutusta Suomen ortodoksisen kirkon tilinpäätöksessä.

Syntyneitä ja tulevia eläkevastuita ei ole kirjattu Suomen ortodoksisen kirkon eikä seurakuntien kirjanpitoon. Kirkon liitetiedoissa on kerrottu kattamattomista eläkevastuista.

Nykyisessä käytännössä tulevat eläkevastuut eivät ole olleet tarkkaan tiedossa, eikä niitä ole huomioitu seurakuntien tilinpäätöksissä.

Kirkollishallitus päätti selvittää jäljellä olevan eläkevastuun määrän vuosittain ja ohjeistaa seurakuntia lisäämään tilinpäätökseen taseen ulkopuolisiin liitetietoihin seurakunnan vastuulla olevan osuuden eläkevastuusta. Eläkevastuu jaetaan samassa suhteessa, kuin seurakunnilta perittävä keskusrahastomaksu.

Perusteluissaan kirkollishallitus toteaa, että tilinpäätöksen tulee antaa riittävä ja oikea kuva yhteisön tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Eläkevastuu on oleellinen ja tulee ilmetä seurakuntien tilinpäätöksissä. Evankelis-luterilaisella kirkolla on eläkevastuuvajaus ja kirkkohallitus on ohjeistanut seurakuntiaan käsittelemään sen tilinpäätöksessään taseen ulkopuolisena vastuuna liitetiedoissa. Suomen ortodoksisen kirkon tilintarkastajat ovat ottaneet eläkevastuiden käsittelyyn kantaa ja antaneet ohjeistuksen asiasta.

Kirkon keskusrahaston ja Johannes Mureen rahaston apurahat

Kirkollishallitus on varannut talousarviossaan 2018 teologisiin jatko-opintoihin annettaviin avustuksiin 20 000 euroa. Kirkollishallituksen päätöksen (22.11.2015) tuetaan viimevaiheessa olevia väitöstutkimuksia niiden loppuun saattamiseksi.

Johannes Mureen rahastosta jaetaan tänä vuonna 4 500 euroa. Rahaston tarkoituksena on tukea kirkon toimeen opiskelevia lahjakkaita opiskelijoita (2§, säännöt 9.8.1993). Lisäksi rahaston varoista voidaan myöntää avustuksia myös Suomen Asutusmuseon toimintaan ja asutustoimintaa koskevaan tutkimukseen (kirkollishallituksen sääntöihin tekemä lisäys 24.11.2014).

Kirkollishallitus päätti julistaa molemmat apurahat haettavaksi 25.5.2018 mennessä. Apurahapäätökset tehdään kesäkuun istunnossa.

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen

Valamossa järjestetyillä nuorisotyöpäivillä 2018 oli teemana nuorten osallisuus ja vaikuttaminen ortodoksisessa kirkossa. Kirkon olemassaolon jatkumossa nuoret ovat oleellinen tekijä. Kirkosta tulee saada nuorille yhteisö, jossa heillä olisi järkevää tekemistä ja mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Nuorisotyöpäivät 2018 esitti yhteenvetonaan nuorten stuerttien läsnäoloa Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa sekä kerran tai kahdesti kirkolliskokousaikana tapahtuvissa hiippakunnallisissa tapahtumissa, joissa alueen nuorten edustajat kohtaavat hiippakuntansa kirkolliskokousedustajia.

Kirkollishallitus päätti, että vuoden 2018 kirkolliskokouksesta alkaen varataan kuudelle nuorelle (ikä 12-24 vuotta, 2 jokaisesta hiippakunnasta) mahdollisuus osallistua kirkolliskokoukseen stuertteina. Kirkollishallitus pyytää piispainkokousta huomioimaan liitteessä esitetyn ponnen, jonka mukaan nuoret voisivat kohdata oman hiippakuntansa kirkolliskokousedustajia kerran tai kaksi kirkolliskokouskaudella.

Avustus Pakolaisneuvonta ry:lle

Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Myös kirkot ja seurakunnat voivat saada neuvontaa ja apua järjestöltä maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Evankelis-luterilainen kirkko avustaa järjestöä vuosittain 45 000 euroa. Järjestön avustamisesta on tehty esitys kirkollishallitukselle.

Kirkollishallitus päätti myöntää Pakolaisneuvonta ry:lle avustusta 2000 euroa vuodelle 2018. Avustus myönnetään talousarvion puitteissa diakonia- ja maahanmuuttajatyön varoista, kustannuspaikalta 205.

Avustuksen myöntäminen on kirkon vahvistetun tavoite- ja toimintasuunnitelman mukaista toimintaa ja avustus voidaan myöntää vahvistetun toimintakauden mittaisena. Pakoisneuvonta ry:lle julkisen rahoituksen väheneminen muodostaa toiminallisia- ja taloudellisia ongelmia, joka luo painetta seurakuntien avustuksien antamiseen ja neuvontatyölle pakolaisille. Tällä avustuksella voidaan osaltaan pienentää seurakuntiin suuntautuvaa avustus- ja neuvontapainetta.

Huomionosoitukset

Siunauskirja:

  • Päivi Leimuvaara  5.12.2017
  • Marjatta Anttonen 15.12.2017
  • Rauha Koponen 15.12.2017
  • Faina Miettinen 15.12.2017

PKR:n mitali M I:

  • Terhikki Savolainen  1.12.2017
  • Makarios Lehtimäki  1.12.2017
  • Markus Antero Happo  15.12.2017

PKR:n ritarimerkki R I:

  • Sirpa Okulov   15.11.2017
  • Pekka Räbinä  24.11.2017
  • Faina Miettinen  24.11.2017
  • Leo Mirala  24.11.2017
  • Matti Kotiranta  24.11.2017