Koltankieliset radiohartaudet lisääntyvät

Ajankohtaista | 06.02.2018

Tänä vuonna Yleisradio lähettää seitsemän koltankielistä ortodoksista radiohartautta.

Tunturilappia

Helmikuun kuudentena vietetään saamelaisten kansallispäivää.

Saamelaiset ovat Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisuuden määrittely ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, joten tiedot saamelaisten määrästä vaihtelevat rajusti. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan enintään sata tuhatta. Heistä arviolta noin 6 000–10 000 asuu Suomessa.

Meillä saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa. Nykyisin valtaosa Suomen saamelaisista asuu kuitenkin saamelaisalueen ulkopuolella: esimerkiksi Helsingistä löytyy aktiivinen saamelaisvähemmistö.

Nykyarvioiden mukaan noin puolet Suomen saamelaisista puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään. Saamen kieliä on useita, mutta Suomessa puhutaan niistä kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikilla näistä on oma kirjakielensä ja ortografiansa, eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä kuin opettelemalla sitä vieraana kielenä.

Saamen kielillä on ollut virallinen asema saamelaisalueella vuodesta 1992 lähtien. Tämä merkitsee sitä, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa. Käytännössä oikeus toteutuu hyvin huonosti.

Parhaiten ovat asiat pohjoissaamen puhujilla. Kielen puhujia on paljon – Kotimaisten kielten keskuksen arvioiden mukaan noin 75 % kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla. Pohjoissaamea puhutaan kaikissa Suomen neljässä kotiseutualueen kunnassa.

Inarin- ja koltansaamen kielten kotialuetta on Inarin kunta, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta: viralliset ilmoitukset annetaan aina suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. Inarinsaamea elvytetään nykyisin aktiivisesti esimerkiksi lasten kielipesätoiminnalla.

Koltansaamea puhutaan lähinnä Inarin kunnan alueella ja erityisesti Sevettijärvellä, Nellimissä ja Keväjärvellä. Myös koltansaamea elvytetään kielipesissä ja kouluopetuksessa ja osa nuoremmasta sukupolvesta on alkanut käyttää koltankieltä arjessa suomen ohella. Elvytyksellä on kuitenkin kiire, sillä koltansaamen osaajat ikääntyvät vauhdilla.

Ortodoksisuudella on tärkeä asema ennen sotaa Petsamon alueella asuneiden kolttien kulttuurissa. Suomen ortodoksinen kirkko onkin yksi koltankielen elvytystä edistävistä toimijoista. Esimerkiksi Helsingissä toimitetaan koltankielisiä liturgioita.

Tänä vuonna Yleisradio lisää myös koltankielisten ortodoksisten radiohartauksien määrää. Vuoden aikana lähetetään seitsemän hartautta, kun aiemmin lähetyksiä on ollut vain muutama. Hartaudet ovat kuunneltavissa Yle Saame –kanavan kautta kaikkialla Suomessa. Lähetyspäivä on aina maanantai ja lähetysaika kello 10.

Hartauksien lähetyspäivät ovat seuraavat:

  • 12.2. Yle Sápmi klo 10, Anna Lumikivi
  • 26.3. Yle Sápmi klo 10, Anna Lumikivi
  • 21.5. Yle Sápmi klo 10, Erkki Lumisalmi
  • 16.7. Arkistohartaus
  • 27.8. Yle Sápmi klo 10, Anna Lumikivi
  • 15.10. Yle Sápmi klo 10, Erkki Lumisalmi
  • 10.12. Yle Sápmi klo 10, Anna Lumikivi

Teksti: Maria Hattunen