Väestötilastot vuodelta 2017 ovat valmistuneet

Ajankohtaista | 15.01.2018

Tilastot osoittavat Suomen ortodoksisen kirkon väestöllisen painopisteen siirtyvän yhä selvemmin Etelä-Suomeen.

Suomen ortodoksisen kirkon väestötilastot vuodelta 2017 ovat valmistuneet. Koko kirkon jäsenmäärä pieneni viidettä vuotta peräkkäin: kirkkoon kuului vuoden 2017 lopussa 60 186 henkeä, 380 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa.

Koko kirkon jäsenmäärään vaikuttavia muuttujia on neljä. Lisäävästi siihen vaikuttavat kasteet ja kirkkoon liittymiset, vähentävästi kuolemat ja kirkosta eroamiset.

Kasteiden määrä on vähentynyt koko 2010-luvun ajan – vuonna 2017 kastettiin 357 lasta, jälleen kolmisenkymmentä viime vuotta vähemmän. Määrän laskuun vaikuttavat sekä matala syntyvyys että lisääntynyt haluttomuus päättää uskonnollisesta vakaumuksesta lapsen puolesta.

Kirkkoon liittyminen jatkuu sen sijaan runsaana. Ortodoksiseen kirkkoon liittyi viime vuonna 858 henkeä. Liittyneiden määrä pysytteli siis edelleen hyvällä, 2000-luvun alussa saavutetulla tasolla. Tämä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan väestön ikärakenteesta ja kasteiden vähenemisestä johtuvaa jäsenmäärän laskua.

Tuonilmaisiin siirtyi viime vuoden aikana 729 kirkon jäsentä eli 372 enemmän kuin kirkko sai uusia jäseniä kasteen kautta. Poisnukkuneiden määrä oli hieman viimevuotista pienempi, mutta pysyi edelleen pitkän ajan keskiarvon tuntumassa.

Kirkosta eronneita oli hieman viime vuosien keskiarvoa vähemmän, 811 henkeä. Yli puolet eroamisista tapahtui Helsingin hiippakunnassa, jossa kirjattiin myös eniten kirkkoon liittymisiä. Suurin liittyjäjoukko löytyy tietysti Helsingin seurakunnasta, jossa kirkon jäseneksi voideltiin tai rekisteröitiin vuoden aikana 298 henkeä. Huomattavan suuria liittyjämääriä kirjattiin myös Turkuun (95), Tampereelle (75) ja Lappeenrantaan (56).

Tilastot osoittavat, että kirkon väestön painopiste siirtyy yhä selvemmin Helsingin hiippakuntaan. Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa oli vuoden 2017 päättyessä 342 jäsentä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Oulun hiippakunnassa jäsenmäärä pieneni 58 hengellä, mutta Helsingin hiippakunta kasvoi 64 jäsenellä.

Oulun hiippakunnassa jäsenistön vähenemisen taustalta löytyy kaksi syytä: muuttotappio ja negatiivinen kasteiden ja tuonilmaisiin siirtyneiden suhde. Sen sijaan kirkkoon liittyneiden ja kirkosta eronneiden suhdeluku oli hiippakunnassa positiivinen. Varsinkin hiippakunnan suurissa kaupungeissa liityttiin aktiivisesti kirkkoon: Vaasassa uusia jäseniä voideltiin 40 ja Oulussa 36.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa tilanne on vaikeampi, sillä siellä monien seurakuntien jäsenmäärä laskee kolmesta eri syystä. Hiippakunnan alueen muuttotappion ja kasteita runsaampien hautausten lisäksi kirkosta erotaan hiippakunnassa vilkkaasti. Muissa hiippakunnissa kirkkoon liittyjiä oli kirkosta eronneita enemmän, Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa eroja kirjattiin lähes 60 liittymisiä enemmän (197 / 137). Erityisen suuret tappiot kirjattiin hiippakunnan suurimpiin seurakuntiin Joensuuhun ja Kuopioon, joiden molempien jäsenmäärä väheni yli 70 hengellä ja joissa kirkosta erosi yhteensä lähes 120 henkeä. Hiippakunnan ainoasta plusmerkkisestä jäsentilastosta saa iloita Jyväskylä, jossa kirkkoon liittyjiä oli eroajia enemmän ja jonka väkimäärä lisääntyi kolmella hengellä. 

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan yhdeksään seurakuntaan kuului vuoden lopussa 20 026 jäsentä (vuoden 2016 lopussa 20 368), Helsingin hiippakunnan kahdeksaan seurakuntaan 33 893 (vuoden 2016 lopussa 33 829) ja Oulun hiippakunnan neljään seurakuntaan tasan 6000 jäsentä (vuoden 2016 lopussa 6 058).

Kirkon väestöstä noin kolmasosa on kirjoilla suurimmassa seurakunnassa Helsingissä, johon kuului vuoden päättyessä 19 913 henkeä (19 929 vuonna 2016). Seuraavina olivat Joensuun 6139 (6 216), Kuopion 3920 (3 994), Tampereen 3243 (3 201) ja Turun 3031 (2 971) seurakunnat. Turun jäsenmäärä nousi nyt ensi kertaa yli kolmen tuhannen, vaikka Eurajoen kunta siirrettiin vuoden aikana Turun seurakunnasta Tampereen seurakuntaan.

Jäsenmäärältään pienin seurakunta oli Rautalampi 648 (674 jäsentä). Muut alle tuhannen jäsenen seurakunnat olivat Hämeenlinna 941 (973), Ilomantsi 947 (968) ja Nurmes (998).

Edellä mainittuihin lukuihin sisältyy myös kirkon poissa oleva eli ulkomailla vakinaisesti asuva väestö, johon kuului kaikissa seurakunnissa yhteensä 2 510 henkeä.

Lintulan luostarin sisaristossa oli vuoden lopussa yhdeksän ja Valamon luostarin veljestössä kahdeksan jäsentä. Kirkollishallituksessa pidettävässä keskusarkistossa oli kirjoilla 250 poissaolevaa jäsentä.