Kirkolliskokous: Viides täysistunto

Ajankohtaista | 28.11.2017

Kirkolliskokouksen päätösistunnossa tehtiin päätökset kolmesta asialistan asiasta ja toivotettiin eläkkeelle siirtyvälle metropoliitta Ambrosiukselle monia armorikkaita vuosia. 

Arkkipiispa onnittelee metropoliitta Ambrosiusta ja luovuttaa hänelle lahjan.

Kirkolliskokous teki viidennessä täysistunnossa päätöksensä kokouksen asialuettelon kolmesta viimeisestä asiasta:

Asia 8b: Aloite piispanvaalin suoritustavan muuttamisesta

Kirkollishallitus asettaa vuoden 2018 ensimmäisessä kokouksessaan työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksen piispanvaalikäytännön muuttamisesta kirkolliskokousedustaja Soili Penttosen aloitteen mukaisesti. Aloitteen tavoitteena on saada avoin ja ennakoitava käytäntö niin, että valitsijat voivat perehtyä syvällisesti ehdokasasetteluun perusteluineen ja arvioida ehdokkaiden edellytyksiä hoitaa tehtävää menestyksellisesti. Tätä varten piispainkokouksen lopullinen ehdokasasettelu on annettava tiedoksi valitsijoille vähintään kuukautta ennen vaalia. 

Työryhmän on selvitettävä myös mahdolliset kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen tarvittavat muutokset esimerkiksi valmistelevan istunnon ajallinen irrottaminen varsinaisesta kirkolliskokouksesta.

Asia 9. Lakityöryhmän raportin jatkovalmistelu

1. Seurakuntien tulee olla toiminnallisesti ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia ja taloudellisesti omavaraisia. Seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan ja tarvittaessa uudistetaan koko kirkon tasolla vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteena ovat suuremmat hallinnolliset yksiköt ja lakisääteisen hallinnollisen toiminnan keskittäminen ja resurssien ja huomion suuntaaminen hengelliseen perustyöhön. Vastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta on paikallistasolla, esimerkiksi kappeliseurakunnilla.

2. Hiippakuntarajat arvioidaan vuoteen 2020 mennessä. Arvioinnin kriteerinä on hiippakunnan toimivuus ja alueellinen yhtenäisyys. Hiippakuntakanslioissa tehtävä työ ja työmäärät sekä resurssit arvioidaan ja päällekkäinen työ yhdistetään vuoteen 2020 mennessä.

3. Erityisosaamista vaativat hallinnon asiantuntijapalvelut kuten talous-, laki-, sihteeri- ja assistenttipalvelut, keskusrekisteripalvelut, kiinteistöpalvelut sekä tietohallinto- ja viestintäpalvelut keskitetään arkkipiispan istuimen siirron vaikutuksia arvioivan raportin (4.9.2017) mukaisesti. Vapaaehtoistyön palvelujen sekä kasvatus- ja koulutuspalvelujen keskittämisestä ja tuottamisesta tarvitaan tarkempaa näkemystä ja toimintamalleja.

4. Vuoden 2018 kirkolliskokouksessa perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella tarvittavat kirkollishallituksen osoittamat kirkon organisaation muutokseen ja edellä esitettyjen asiantuntijapalvelujen keskittämiseen liittyvät säädösmuutokset. Työryhmä tekee esityksen asiassa vuoden 2019 kirkolliskokoukselle, muutosten voimaantulon tavoitteena on 1.1.2020. Perusteluna aikataulutukselle on se, että tehtäväanto työryhmälle on mahdollista muodostaa selkeämmäksi kirkolliskokouksen 2017 päätösten jälkeen.

5. Kirkollishallitus jatkaa koko ortodoksista kirkkoa koskevan yhteisen kiinteistösuunnitelman laatimista niistä (nyt noin 270) rakennuksista, joita tullaan jatkossa ylläpitämään kirkon rahoituksella seurakuntalaisten palvelussa. Kirkolliskokous asettaa tavoitteeksi, että kiinteistöjen määrän tulee olla nykyistä määrää merkittävästi pienempi. Käyttöön jääville kiinteistöille tehdään tarvittavat pitkän aikavälin hoito- ja korjaussuunnitelmat, joihin sisältyvät niitä koskevat rahoitussuunnitelmat. Kiinteistöjen hoitoa ja ylläpitoa varten kaikissa seurakunnissa otetaan käyttöön yhteinen kiinteistönhoitojärjestelmä. Suunnitelman tulee sisältää myös radikaali esitys toimista, joilla kiinteistövastuut muiden kiinteistöjen osalta poistuvat kirkolta ja seurakunnilta. Tätä suunnitelmatyötä varten kirkollishallitus perustaa työryhmän, johon otetaan jäseniä kiinteistöammattilaisten lisäksi myös papistosta ja kirkon hallinnosta sekä kulttuurihistoriallista asiantuntemusta. Työryhmä tekee esityksen asiasta kirkollishallitukselle vuoden 2018 aikana. Esitys tulee kirkolliskokoukselle osana talouteen liittyviä päätöksiä. Kirkon keskusrahastosta ei ohjata varoja muihin kiinteistökohteisiin kuin niihin, joista on tehty ylläpitopäätös ja hyväksyttävät hoito- ja korjaussuunnitelmat.

Edellä esitettyä yhteistä, koko kirkon tasolla tapahtuvaa kiinteistöjen suunnittelua ja kehittämistä varten kirkolliskokous varaa talousarvioon tarvittavan määrärahan kiinteistöpäällikön toistaiseksi voimassa olevaa tointa varten.

Asia 7. Keskusrahaston vuoden 2018 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2019–2020

Kirkolliskokous hyväksyi keskusrahaston vuoden 2018 talousarvion hyväksymistä esitetyssä muodossa. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2019–2020 hyväksyttiin siten, että suunnitelmavuosilta 2019–2020 kirkkomuseon avustusta alennetaan 10 prosenttia vuositasolla. Säästyvä määräraha siirretään seurakunnille kohdistettaviin peruskorjausavustuksiin. Talousarvion loppusumma on 6 918 600 euroa.

Talousarvion sitovuustaso on taloussäännön mukaisesti kustannuspaikka. Kustannuspaikkavastaavalla on harkintavalta enintään 10 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin ja kirkollishallituksella on kustannuspaikkakohtainen harkintavalta enintään 20 prosentin suuruisiin perusteltuihin poikkeamiin.

Kirkolliskokous teki periaatepäätöksen siitä, että palvelukeskus hoitaa vuoden 2019 alusta alkaen kaikkien seurakuntien ja keskusrahaston taloushallintopalvelut, huomioiden seurakuntien voimassaolevat sopimukset.

Kirkollishallituksen tulee valmistella kirkkojärjestyksen muutos taloushallinnon keskitetystä hoitamisesta, joka huomioi myös yhteistyötoimijat. Asiaa koskeva kirkkojärjestyksen muutosesitys tulee tuoda päätettäväksi vuoden 2018 kirkolliskokoukseen. Valmistelussa tulee huomioida mahdolliset jääviyskysymykset sekä ohjaukseen, neuvontaan ja valvontaan liittyvät toimivaltarajat.

Vuoden 2018 kirkolliskokoukselle tehdään selvitys valtionavustuksen ja keskusrahastomaksujen kohdentamisen periaatteista ja käyttötarkoituksista.

Istunnon päätteeksi arkkipiispa Leo piti puheen, jossa hän kiitti 1.1.2018 eläkkeelle siirtyvää metropoliitta Ambrosiusta monista palveluvuosista Suomen ortodoksisessa kirkossa ja toivotti hänelle siunausta, elämäniloa ja menestystä nyt "omalla ajalla" toteutuviin hankkeisiin. Lopuksi kirkolliskokousedustajat toivottivat yhdessä metropoliitta Ambrosiukselle monia armorikkaita vuosia.

Viidennen täysistunnon puheenjohtajana toimi metropoliitta Elia. Vuoden 2017 kirkolliskokouksen päättänyt istunto päättyi kello 17.30.