Kirkolliskokous: Arkkipiispan istuin siirtyy Helsinkiin

Ajankohtaista | 27.11.2017

Kirkolliskokous päätti yksimielisesti siirtää Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan istuimen Kuopiosta Helsinkiin.

Arkkipiispa Leo Uspenskin katedraalissa

Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarissa koolla oleva Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on yksimielisesti päättänyt siirtää kirkon arkkipiispan istuimen Kuopiosta Helsinkiin 1.1.2018 alkaen eli välittömästi Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen vetäydyttyä eläkkeelle 31.12.2017.

Samalla kirkolliskokous päätti tehdä kirkkojärjestykseen siirron edellyttämät muutokset ja julkaista ne asetuskokoelmassa.

Vuoden 2018 alusta Helsingin hiippakunnan piispanistuin sijaitsee Helsingin kaupungissa. Hiippakunnan piispa on arvoltaan arkkipiispa ja käyttää arvonimeä Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa.

Arkkipiispan toimessa jatkaa nykyinen arkkipiispa. Näin siis Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon titteli on ensi vuoden alusta alkaen Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

Arkkipiispan hiippakuntakanslia sijoitetaan Helsingissä sijaitseviin kirkollishallituksen käytössä oleviin tiloihin osoitteessa Liisankatu 29 A. Kuopiossa sijaitsevan kirkon palvelukeskuksen toiminnat ja henkilöstö jäävät Kuopioon. Arkkipiispan katedraalina toimii Uspenskin katedraali.

Karjalan hiippakunnan nimi on puolestaan 1.1.2018 alkaen Kuopion ja Karjalan hiippakunta. Hiippakunnan piispanistuin sijaitsee Kuopion kaupungissa ja piispa käyttää arvonimeä Kuopion ja Karjalan metropoliitta. Piispainkokous päättää mahdollisimman nopeasti Kuopion hiippakunnan piispan tehtävien väliaikaisesta hoitamisesta. Hiippakunnan metropoliitta valitaan viimeistään vuoden 2018 varsinaisessa kirkolliskokouksessa.

Päätöksen taustaa:

Arkkipiispan istuimen siirtoa Kuopiosta Helsinkiin on pohdittu ortodoksisessa kirkossa aiemmin useaan otteeseen. Vuoden 2016 kirkolliskokous pyysi kirkollishallitusta asettamaan työryhmän arvioimaan istuimen siirron mahdollisia vaikutuksia. Helmikuussa 2017 kirkollishallitus nimesi hankkeelle selvitysmiehen ja ohjausryhmän, jonka toimeksi annettiin tehdä selvitys, jossa otetaan huomioon mahdollisen siirron taloudelliset ja toiminnalliset edut ja haasteet. Selvitettäviä näkökulmia olivat mm. arkkipiispan istuimen siirron vaikutus muihin piispoihin, heidän työnjakoonsa ja hiippakuntiin, vaikutukset kirkollishallituksen työskentelyyn sekä palvelukeskuksen rooli ja sijainti.

Ohjausryhmä jätti siirtoa puoltavan raporttinsa kirkollishallitukselle syyskuun alussa.

Ohjausryhmä perusteli siirtoa ennen kaikkea ortodoksisen väestön painopisteen siirtymisellä eteläiseen Suomeen. Kirkon jäsenistä yli puolet (lähes 34 000 jäsentä) asuu Helsingin hiippakunnan alueella. Pelkästään Helsingin seurakunnassa on noin 20 000 jäsentä. Koko Karjalan hiippakunnassa on vastaavasti noin 20 000 jäsentä ja Oulun hiippakunnassa 6 000 jäsentä. Helsingin hiippakunnassa jäsenmäärä kasvaa, muissa hiippakunnissa vähenee. Myös väestökehityksen ennusteet osoittavat pääkaupunkiseudun väkimäärän kasvavan edelleen voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Tämä tuo suurta potentiaalia ortodoksisen kirkon jäsenmäärän kasvulle. Myös maahanmuutto tuo eteläiseen Suomeen ja pääkaupunkiseudulle runsaasti lisää ihmisiä. Heidän joukossaan on paljon niitä, jotka tulevat ortodoksisesta kulttuurimiljööstä Venäjältä ja muualta itäisestä Euroopasta.

Myös vaikuttajaverkostot keskittyvät Helsinkiin. Siksi ohjausryhmä arvioi, että Helsingissä arkkipiispa pystyy parhaiten johtamaan ortodoksisen kirkon kehittymiseen vaikuttavaa edunvalvontaa.

Ohjausryhmä kiinnitti huomiota myös siihen, että arkkipiispan istuimen nykyinen sijainti Kuopiossa on seurausta toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen tehdyistä, osin käytännön läheisistä päätöksistä. Sen sijaan kirkon vanha käytäntö eri maissa on se, että kirkon johtajan istuimen paikka on maan pääkaupungissa.

Kirkolliskokousedustajat käsittelivät ohjausryhmän raporttia Joensuussa 8.–9. syyskuuta järjestetyssä kirkolliskokousta valmistelevassa seminaarissa. Sen jälkeen kirkollishallitus kuuli seurakuntien neuvostoja ja luostarien johtokuntia raporttiin sisältyvistä esityksistä. Lausuntopyyntöön saatiin yhteensä 20 vastausta. Arkkipiispan istuimen siirtoa Helsinkiin vastusti kaksi seurakuntaa, yhden kanta ei ollut selkeä.

Piispainkokous antoi asiasta lokakuussa lausunnon, jossa piispat puolsivat yksimielisesti siirron toteuttamista. Lausunnossa todetaan: “Kirkon mission ja todistuksen painopiste on siirtynyt vahvasti eteläiseen Suomeen keskelle suurinta seurakuntalaisten keskittymää. Kirkkomme missiolle ja läsnäololle yhteiskunnassa on oleellista, että henkinen ja hengellinen johto on sisällöllisen työn eturintamassa siellä missä työsarkaa on eniten ja potentiaali suurin. Arkkipiispan istuimen siirto pääkaupunkiin sopii tähän kirkon johtajuuden näkökulmasta.

Kirkollishallituksen kollegio käsitteli raporttia Kuopiossa 10. lokakuuta järjestetyssä istunnossaan ja muotoili lopullisen esityksensä kirkolliskokoukselle.