Pyhät paikat konfliktien uhreina

Ajankohtaista | 14.11.2017

Pyhäkköjen ja pyhien paikkojen suojelu on kansainvälisesti yhä lapsenkengissä.

Euroopan kirkkojen konferenssi (Conference of European Churches / CEC) järjesti 8.–11. marraskuuta Kyproksella seminaariin, jossa pohdittiin Euroopassa ja Lähi-idässä sijaitsevien pyhien paikkojen ja pyhäkköjen suojeluun liittyviä kysymyksiä.

Suomen ortodoksisen kirkon toimijoista Lähi-itään liittyviin kysymyksiin on perehtynyt parhaiten kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry, joka on jo vuosien ajan toimittanut alueelle katastrofiapua yhdessä omien yhteistyökumppaniensa kanssa. Siksi Suomen ortodoksista kirkkoa edusti seminaarissa Filantropia ry:n hallituksen puheenjohtaja Pirkko Mäkinen.

Places of Worship and Holy Sites in Europa and the Middle East; Status and Protection under National and International Law -seminaarin tavoitteena oli antaa osallistujille taustatietoa eurooppalaisesta ja Lähi-idän tilanteesta ja varautua Euroopan unionissa valmisteilla olevaan European Year of Cultural Heritage vuoteen (2018).

Seminaarissa käytti alustuspuheenvuoron myös Jerusalemin ja Palestiinan patriarkka Theofilos III, joka oli paikalla koko seminaarin ajan.

– Osallistujat saivat seminaarissa kattavan kuvan nykytilanteesta: kansainvälisen lainsäädännön puuttumisesta, terminologian vakiintumattomuudesta ja kansallisen lainsäädännön puutteellisesta soveltamisesta, kertoo Mäkinen.

Yksittäisissä tilannekatsauksissa tuotiin esiin tilannetta pyhällä maalla, Kyproksella, Venäjällä, Itävallassa, Kreikassa, Ukrainassa ja Romaniassa. Lisäksi palautettiin mieleen konflikti Balkanilla ja Syyriassa. Alustukset tullaan julkaisemaan myöhemmin raporttina.

– Lopuksi valmisteltiin kokouksen osallistujien nimissä yhteinen julkilausuma ja lehdistötiedote, jotka ovat luettavissa Euroopan kirkkojen konferenssin sivuilla (http://www.ceceurope.org/protection-of-holy-sites-and-worship-places-in-europe-and-the-middle-east/).

Mäkinen kertoo, että henkilökohtaisesti koskettavinta oli kuulla Armenian ja Syyrian kristillisen kirkon tilanteesta kaoottisessa sotatilanteessa, josta näkee päivittäin uutisia.

– Vierailimme lyhyesti Nicosiassa turkkilaisella puolella ja näimme, miten Hagia Sofia oli muutettu moskeijaksi, toinen ortodoksikirkko museoksi ja apostoli Luukkaan kirkko kansalaisjärjestön toimistotilaksi.

Koskettavaa oli kuulla myös Kosovossa toimivasta Visokin luostarista, joka toimii NATO-joukkojen valvonnassa ja on Unescon määrittelemä suojelukohde.

– Arkkimandriitta Sava Janic kuvasi hyvin, miten Jugoslavia oli ennen Balkanin kriisiä monikulttuurinen ja moniuskontoinen maa, joka jakautui kuudeksi maaksi. Vaikka jako tapahtui osin etnisin ja uskonnollisin perustein, niin silti kuhunkin yhteisöön jäi vähemmistöasemaan uskonnollisia yhteisöjä, joiden toimintaa käytännössä usein hankaloitetaan.

Euroopan kirkkojen konferenssi on ekumeeninen protestanttisten, luterilaisten, ortodoksisten ja anglikaanisten kirkkojen yhteiselin, johon kuuluu noin 125 jäsenkirkkoa kaikista Euroopan maista. Konferenssi pyrkii edistämään kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Sekä Suomen ortodoksinen kirkko että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat Euroopan kirkkojen konferenssin jäsenkirkkoja. Suomen Ekumeeninen Neuvosto on järjestön tarkkailijajäsen.