Kirkollishallituksen päätöksiä 8.9.2017

Ajankohtaista | 08.09.2017

Kirkollishallituksen istunto pidettiin Joensuussa.

Läsnä: arkkipiispa Leo (puheenjohtaja), metropoliitta Ambrosius, metropoliitta Elia, kirkkoherra Markku Salminen, nunna Elisabet, Hannele Meskus, Matti Tolvanen

Este: piispa Arseni

Esittelijät: palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala, palvelukeskuksen lakimies Jari Rantala, talouspäällikkö Henna Mynttinen, kiinteistöpäällikkö Matti Rouvinen

Karjalan hiippakunnan toiminnan kehittäminen

Taustaa:

Ortodoksisen kirkon kirkolliskokous on useaan otteeseen käsittelyt seurakuntien hallinnon muutostarpeita. Tavoite on ollut suunnata seurakuntien olemassa olevat resurssit seurakunnan toimintaan ja sen kehittämiseen hallinnon hoitamiseen sijaan. On todettu, että jumalanpalveluselämä, opetus ja diakonia ovat ne kolme seurakunnan osa-aluetta, joihin pitäisi käyttää enemmän aikaa.

Suomalainen seurakuntamalli nojaa kuntahallintoon sekä luterilaisen kirkon malliin. Hallintomallin hyvä puoli on siinä, että se mahdollistaa kirkon jäsenten osallistumisen seurakuntien arjen asioitten hoitamiseen.

Kunnan, valtion ja kirkon rakenteita on voitavat arvioida suhteessa yhteiskuntamme muutokseen. Kirkossa arvioinnin mittari on siinä, miten liturgia, opetus ja diakonia parhaiten toteutuvat nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa myös kuntien hallinto on suuressa muutoksessa.

Hallinnon muutos ei ole toistaiseksi saavuttanut seurakuntatasoa. Muutoksen ja uudistuksen suurin este on ollut tavoite säilyttää seurakunnan riippumattomuus ja itsenäisyys.

Karjalan hiippakunnassa käynnistyi vuonna 2016 hanke, jonka tavoitteena oli siirtyä yhteistyön pohdinnasta käytännön tekoihin. Kirkkoherrojen kokouksessa päätettiin tehdä selvitys Karjalan hiippakuntien taloudesta, suunnitelma uusista toimialueista sekä niille talousarviot nykyisen taloudellisen tilanteen ja väestöpohjan perustella.

Kaiken kaikkiaan kirkkoherrojen kokouksia on 04/2016-01/2017 ollut yhteensä viisi. Henkilöstö ja luottamushenkilöt otettiin mukaan keskusteluun marraskuussa 2016. Keskustelun tulokset koottiin ja työtä jatkettiin kirkkoherrojen kokouksessa tammikuun 2017 lopussa. Seuraava kokoontuminen oli helmikuun 2017 alussa Valamossa, jossa koolla oli lähes 70 Karjalan seurakuntien luottamushenkilöä ja kirkkoherraa. Huolia muutokseen liittyen oli monia mutta silti muutoksen välttämättömyys tunnistettiin. Yhteinen tahtotila tuntui olevan se, että muutosta tarvitaan, jotta kirkkomme on elinvoimainen vielä tuleville sukupolvillekin.

Kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelmassa 2016-2020 yksi painopisteistä ovat resurssit. ”Kirkon organisaation kehittämisen tavoitteena on resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja kestävä talous. Seurakuntien resursseja tulee käyttää pikemminkin toimintaan kuin rakennuksiin. Kaikilla toiminnan tasoilla eli keskushallinnossa, hiippakunnissa ja seurakunnissa sekä kirkon järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken jaetaan osaamista sekä voimavaroja. Päällekkäisiä toimintoja karsitaan ja haetaan yhteistyömuotoja.”

Päätös:

Kirkollishallitus päätti Ortodoksisesta kirkosta annetun lain 7 §:n perusteella, että kirkollishallitus käynnistää yhteistyössä Karjalan hiippakunnan seurakuntien kanssa selvityksen, jonka tavoitteena on kahden seurakunnan muodostuminen Karjalan hiippakuntaan. Itäiseen seurakuntaan kuuluisivat nykyiset Ilomantsin, Joensuun, Nurmeksen sekä Taipaleen seurakunnat ja läntiseen Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Rautalammin ja Saimaan seurakunnat.

Seurakunnat muodostettaisiin vuoteen 2020 mennessä yhteistyössä nykyisten seurakuntien kanssa ja niiden alueella toimisi riittävä määrä kappeliseurakuntia. Kyseessä on esitys, joka tulee päätettäväksi kuulemisten jälkeen.

Perustelut:

Kirkollishallitus on kokouksessaan 9.2.2016 päättänyt vuoden 2015 kirkolliskokouksen päätöksiä käsitellessään, että hiippakunnat etsivät ja käynnistävät yhteistyöhankkeita sekä –kokeiluja alueellaan ja raportoivat tuloksista vuosittain kirkolliskokoukselle. Kirkolliskokousseminaarissa syyskuussa 2016 esiteltiin Karjalan hiippakunnan talous- ja jäsenselvitysten tuloksia. Nyt esillä oleva asia on jatkoa tälle prosessille.

Talous- ja väestöanalyysien pohjalta on selvää, että nykyinen toimintamalli on taloudellisesti ja toiminnallisesti kestämätön. Vuoden 2017 osalta verokertymä on Karjalan hiippakunnan seurakuntien osalta tähän mennessä laskenut keskimäärin 4,4 prosenttia, kahden seurakunnan osalta jopa yli 7 prosenttia. Suurempien seurakuntien muodostaminen tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, kun toimintoja voidaan suunnitella, toteuttaa ja kehittää keskitetymmin. Osaamisen jakautuminen laajemmin koko hiippakunnan alueella tehostaa toimintaa. Mahdolliset toimenkuvien muutokset ja osa-aikaiset tehtävät vähentävät kustannuksia. Yhteinen kiinteistöstrategia tuo säästöjä pitkällä aikavälillä.

Lain 7 §:n mukaan seurakunnan alueen muuttamisesta, seurakunnan jakamisesta alueellisesti, seurakunnan lakkauttamisesta sekä uuden seurakunnan perustamisesta päättää hiippakunnan piispan esityksestä kirkollishallitus. Lain 9 §:n mukaan seurakunnasta voidaan erottaa alue kappeliseurakunnaksi. Kappeliseurakunnan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä kappeliseurakunnan alueen muuttamisesta päättää hiippakunnan piispan esityksestä kirkollishallitus.

Karjalan hiippakunnassa tulee turvata toiminnan jatkuvuus. Toiminnan kehittämiseen on paljon mahdollisuuksia, kun osaamista voidaan jakaa sekä kehittää. Hiippakunnan alueella asuu noin 20 000 ortodoksia, joiden seurakunnallista lähiyhteisöä tulee vahvistaa kappeliseurakuntamallilla. Kirkolliskokous 2015 linjasi, että seurakuntia yhdistettäessä on aina harkittava myös kappeliseurakuntamallia. Malli voidaan toteuttaa olemassa olevan lainsäädännön puitteissa (Kj 15-19 §).

Aikataulullisesti Karjalan hiippakunnan muutos voisi noudatella kirkon vaalivuosien kiertoa, jolloin ensimmäinen mahdollisuus uuden mallin mukaiselle vaalille olisi vuonna 2019.

Toteuttamisaikataulu voisi olla pääpiirteissään seuraava:

  • Keskustelutilaisuudet seurakunnittain (luottamushenkilöt, henkilöstö)
  • Seurakuntien neuvostot käsittelevät asiaa ja valmistelevat seurakunnan lausunnon syksyllä 2017
  • Valtuustot käsittelevät neuvoston valmisteleman lausunnon loppuvuodesta 2017
  • Kirkollishallitus käsittelee lausunnot ja päättää jatkosta alkuvuodesta 2018
  • Kirkollishallituksen lopullinen päätös asiassa keväällä 2018
  • Yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista henkilöstö- ja toimenkuvamuutoksista alkavat kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
  • Kirkolliskokous 2018 päättää tarvittavista kirkkojärjestyksen teknisistä muutoksista
  • Vuoden 2019 valtuuston vaalit marraskuussa voidaan käydä uuden aluejaon mukaan
  • Uusien seurakuntien toiminnan käytännön organissoinnille varattaisiin vuosi 2019
  • Uudet seurakunnat voisivat aloittaa toimintansa 1.1.2020
  • Muutosvalmennus henkilöstölle koko prosessin ajan

Vuoden 2018 talousarvion linjaukset

Kirkollishallitus keskusteli budjettiraameista. Talousarvio vuodelle 2018 sekä suunnitelmavuodet 2019–2020 tulevat kirkollishallituksen käsittelyyn lokakuun istunnossa.

Aloitteet seurakunnanvaltuuston varajäsenten valitsemiseksi ja piispanvaalin suoritustavan muuttamisesta

Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuusto on tehnyt aloitteen kirkolliskokoukselle, että seurakunnanvaltuuston vaaleissa valittaisiin myös varajäsenet varsinaisille jäsenille.

Soili Penttonen on tehnyt kirkolliskokoukselle aloitteen piispan vaalitavan muuttamisesta siten, että kirkolliskokousedustajien nimeämien ehdokkaiden osalta piispainkokous suorittaa ehdokasasettelun hyvissä ajoin ennen kirkolliskokouksessa suoritettavaa vaalia ja tältä osin Kj 64 §:n päivittämistä.

Kirkollishallitus keskusteli aloitteista ja piti molempien seikkojen selvittelyä tärkeänä. Kirkollishallitus päätti esittää asioiden siirtämistä kirkollishallituksen myöhemmin nimeämän työryhmän valmisteltavaksi.

Rautalammin ortodoksisen seurakunnan lakkauttaminen

Rautalammin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuusto on esittänyt kirkollishallitukselle, että seurakunta lakkautetaan vuonna 2018 tai vuoden 2019 alusta.

Kirkollishallitus kytki asian Karjalan hiippakunnan toiminnan kehittämiseen eikä tehnyt asiasta erillistä päätöstä.

Oulun seurakunnanvaltuuston päätösten vahvistaminen – Muhoksen rukoushuoneen, Haukiputaan Martinniemen rukoushuoneen ja Varejoen rukoushuoneen kellotapulin purkaminen

Kirkollishallitus vahvisti Oulun ortodoksisen seurakunnan seurakunnanvaltuuston päätökset seurakunnan huonokuntoisten kiinteistöjen purkamisesta.

Kuopion seurakunnan avustus

Kirkollishallitus päätti kokouksessaan 13.6.2017 myöntää kirkolliskokouksen vahvistaman vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien 2017–2019 toiminta- ja taloussuunnitelman perusteella avustusta Kuopion ortodoksiselle seurakunnalle venäjänkielisen papin palkkaukseen 1.5.2020 saakka. Tuolloin tiedossa oli, että avoinna ollut toimi täytetään viimeistään 1.8.2017. Toimi täytetään kuitenkin vasta 1.1.2018 alkaen.

Kirkollishallitus päätti, että Kuopion seurakunnan avustus käytetään vuosina 2018-2020. Avustus on huomioitu kirkolliskokouksen hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmissa vuosille 2018-2019 ja nyt se huomioidaan myös suunnitelmavuoden 2020 valmistelussa.

Valituslupahakemus ja valitus KHO:lle

Kirkollishallitus peruu KHO:lle tekemänsä valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuden 3.7.2017 antamasta päätöksestä. Kirkollishallitus katsoi, ettei se ole valitusprosessissa asianosaisen asemassa.

Huomionosoitukset

Siunauskirja:

  • Trifonov Gennady 15.6.2017
  • Saukonoja Tarja 15.6.2017
  • Markkinen Eila 15.6.2017
  • Luhtasela Jaakko 15.6.2017
  • Viitanen Riitta-Päivikki 15.6.2017
  • Ryda Gennady 15.6.2017
  • Kuha Irja Anneli 29.7.2017
  • Leena Maria Jaakkola 5.7.2017
  • Titta Himberg 5.7.2017
  • Lampinen Nadja 1.8.2017
  • Röynä Eero 1.8.2017
  • Savolainen Vladimir 1.8.2017
  • Surakka Jani 1.8.2017
  • Tsokkinen Eine 1.8.2017
  • Rantzos Dimitrios 1.8.2017
  • Uotila Urpo 1.8.2017
  • Balagurin Daria 1.8.2017
  • Haapsaari Marketta 1.8.2017
  • Karttunen Ritva 1.8.2017
  • Kuusk Virve 1.8.2017
  • Tervo Yrjö 1.8.2017
  • Kokkonen Tenho 1.8.2017
  • Pirhonen Eeva Liisa ja Pertti 16.8.2017
  • Jukarainen Tuula 16.8.2017
  • Kulmala Kristiina 17.8.2017
  • Podschivalow Kirsi ja Sergei 17.8.2017
  • Vilenius Mikael 24.8.2017
  • Kuparinen Jorma 16.8.2017
  • Klaukkalan Nektarioksen kirkon
  • ystävät ry 24.8.2017

PKR:n mitali M:

  • Olena Mikhailova 15.6.2017
  • Marja Leena Kuivalainen 5.7.2017

PKR:n mitali M I:

  • Riikonen Juha 15.6.2017
  • Lyhykäinen Kaarina 21.7.2017
  • Montonen Tuula 21.7.2017
  • Johannes Porokara 21.7.2017
  • Kinkki Helena 16.8.2017
  • Eija Korpivaara 16.8.2017

PKR:n ritarimerkki R:

  • Väinö Torvinen 5.7.2017

PKR:n ritarimerkki R I:

  • Makkonen Asta 25.8.2017
  • Huuhtanen Jorma 25.8.2017
  • Jauhiainen Paavo 25.8.2017

PKR:n komentajamerkki K:

  • Arkkimandriitta Sergei 6.8.2017