Herran Edelläkävijän Johanneksen mestaus 29. elokuuta

Kirkkovuosi | 28.08.2017
Päivän ikoni

Kuolemansa kautta Johanneksesta tuli Tuonelan ensimmäinen evankelista.

Ortodoksinen kirkko viettää Herran pyhän Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen mestauksen muistoa 29. elokuuta.

Herran Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen mestauspäivä vakiintui kirkossa omaksi muistopäiväkseen, jota vietetään vuosittain kesän lopulla. Vaikka itse mestaus tapahtui todennäköisesti keväällä, muistopäiväksi tuli 29. elokuuta, kun eräs kirkkorakennus pyhitettiin juuri tuona päivänä tapahtuman muistolle.

Karjalassa päivää on kutsuttu nimellä Kuiva-Iivana johtuen siitä, että kyseessä on ankara paastopäivä.

Evankeliumi (Mark. 6:14–30) kertoo muistopäivän historiallisista tapahtumista seuraavasti:

Kuningas Herodeskin kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä tunnettiin jo laajalti. Ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on herännyt kuolleista, siksi hänessä vaikuttavat nuo voimat." Toiset sanoivat, että hän oli Elia, toiset, että hän oli profeetta, sellainen kuin profeetat olivat olleet. Kun Herodes kuuli Jeesuksesta, hän sanoi: "Johannes, se mies, jonka minä mestautin, on herännyt kuolleista."

Herodes oli näet pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja teljennyt vankilaan. Tämän hän oli tehnyt veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden. Hän oli nainut Herodiaan, mutta Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa elää veljesi vaimon kanssa." Herodias ei sietänyt Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet, mutta ei voinut, koska Herodes pelkäsi Johannesta. Herodes tiesi hänet hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä. Hän kuunteli Johannesta mielellään, vaikka tämän puheet usein jäivätkin vaivaamaan häntä.

Sopiva tilaisuus Herodiaalle tarjoutui, kun Herodes syntymäpäivänään järjesti pidot hoviherroilleen ja sotaväen päälliköille sekä Galilean johtomiehille. Herodiaan tytär tuli silloin sisään ja tanssi, ja Herodes ja hänen pöytävieraansa olivat ihastuksissaan. Kuningas sanoi tytölle: "Pyydä minulta mitä vain tahdot, niin minä annan sen sinulle." Ja hän lupasi ja vannoi: "Mitä ikinä minulta pyydät, sen minä sinulle annan, vaikka puolet valtakuntaani." Tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: "Mitä minä pyytäisin?" Äiti vastasi: "Pyydä Johannes Kastajan päätä." Tyttö kiiruhti heti takaisin kuninkaan luo ja sanoi: "Tahdon, että annat minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pään."

Kuningas tuli pahoille mielin, mutta koska hän oli vieraittensa kuullen vannonut valan, hän ei voinut vastata kieltävästi. Hän antoi heti pyövelille käskyn, että tämän oli tuotava Johanneksen pää. Pyöveli meni vankilaan ja mestasi siellä Johanneksen. Sitten hän toi pään vadilla ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi pään äidilleen.

Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat tästä, he tulivat hakemaan ruumiin ja veivät sen hautaan.

Apostolit kokoontuivat taas Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle, mitä kaikkea olivat tehneet ja mitä opettaneet.

Pyhän Johannes Edelläkävijän mestauksen muiston kontakki tiivistää ytimekkäästi tapahtumien merkityksen – kyse ei ollut vain hallitsijan julmien oikkujen toteuttamisesta, vaan tapahtumilla on myös syvempi merkitys. Vaikka kyseessä on syvän surun päivä, murheen keskellä sarastaa silti jo ylösnousemuksen ilo, sillä Johanneksesta tuli kuolemansa kautta Tuonelan ensimmäinen evankelista: 

Edelläkävijän kärsimä kunniakas mestaus tapahtui jumalallisen kaitselmuksen mukaan,  jotta hän tuonelassakin olisi Vapahtajan tuloa saarnannut. Itkeköön Herodias, koska hän on pyytänyt laitonta murhaa, sillä ei hän mieltynyt Jumalan lakiin eikä rakastanut iankaikkista, vaan petollista ajallista elämää.

Kuva: RIISA Suomen ortodoksinen kirkkomuseo