Jumalanäidin paasto 1.–14. elokuuta

Kirkkovuosi | 31.07.2017
Uspenien ikoni

Paastolla valmistaudutaan Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaan.

Kuten muutkin paastot, myös Jumalanäidin paasto edeltää suurta juhlaa. 1.8. alkavalla paastolla valmistaudutaan 15.8. vietettävään Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaan. Uspenie on kirkkovuoden viimeinen suuri juhla ja näin ollen myös kirkkovuoden viimeinen pidempi paastoaika.

Jumalanäidin paaston alkamispäivä osuu yhteen Ristin esiintuomisen päivän (1.8.) kanssa. Tuolloin liturgian aikana kirkkosalin keskelle kannetaan risti kirkkokansan kunnioitettavaksi. Suurempaa ristijuhlaa, kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin löytämisen ja ylentämisen juhlaa, vietetään 14.9.

Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlan vietto alkoi 400-luvulla Jerusalemissa, kun Getsemanen puutarhaan rakennettiin ensimmäinen basilika Marian oletetun hautapaikan yhteyteen. Marian kuolemasta ovat kirjoittaneen kirkkoisistä muun muassa pyhä Efraim Syyrialainen 300-luvulla ja pyhä Johannes Damaskolainen 700-luvulla.

Jumalanäidin paaston ajaksi ruokavaliosta jätetään pois kaikki eläinkunnan tuotteet, siis liha, merenelävät, maitotuotteet ja kananmunat. Myös öljy jätetään paaston aikana arkipäivisin pois ruokapöydästä. Poikkeuksen paastoon luo 6.8. vietettävä Kristuksen kirkastumisen juhla, jolloin kalan syöminen on sallittu.

Ruokapaasto on kuitenkin vain osa paastoa, ikään kuin apuväline, joka edistää henkistä paastoa. Henkinen paasto on kilvoitusta synnin ja pahuuden välttämiseksi ja rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä kasvamiseksi. Paasto on myös erityisen otollista aikaa oman elämän ja sen suunnan tutkiskeluun. Paastojen aikana on siksi tapana osallistua katumuksen sakramenttiin. 

Kuva: RIISA Suomen ortodoksinen kirkkomuseo