Puheenvuoro oikeudesta ja anteeksiannosta

Tapahtuma | 24.02.2016
Tapahtuma alkaa
Tapahtuma päättyy

Filantropian ja Munkkiniemen seurakunnan paastonajan tapahtumasarjassa lähestytään sovintoteemaa eri näkökulmista. Keskiviikkona 2. maaliskuuta kello 18 ääneen pääsee oikeustieteen hammaslääkäri, professori Helena Ranta, jonka työ esimerkiksi kadonneiden vainajien tunnistamisessa auttaa omaisia pääsemään sovintoon menneisyyden kanssa.

Työ on vienyt Helena Rantaa maailman murheiden äärelle. Joukkosurmapaikoilla hän tutkinut lähes tunnistamattomiksi muuttuneita vainajia ja selvittänyt mitä heille tapahtui. Hänet muistetaan Estonian onnettomuuden ja Kaakkois-Aasian tsunamin uhrien tunnistustehtävistä. Lisäksi Ranta johti esimerkiksi Balkanin konflikteissa Kosovossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa surmansa saaneiden vainajien tunnistamista ja kuolinsyiden selvittelyä. Vainajien tunnistaminen on osa rauhan tekemisen prosessia.

– Mieleeni on jäänyt lause camerunilaisen lähetysaseman seinältä. Sen mukaan ei ole olemassa rauhaa ilman oikeutta eikä oikeutta ilman anteeksiantoa, Helena Ranta kiteyttää.

Ihmisten on tärkeää saada tietää, mitä heidän rakkailleen on tapahtunut. 

– Lisäksi heidän pitää saada haudata tai polttaa vainajansa, mikä sitten kenenkin kulttuuriin kuuluu ja merkitä hautapaikka niin, että siinä on vainajan oikea nimi.

Vainajien tunnistaminen on tärkeää nimenomaan omaisille – niille, jotka jäivät henkiin. He ovat niitä, joiden pitää saada sulkea ovi menneisyyteen ja kääntyä katsomaan eteenpäin. He ovat niitä, joiden pitäisi pystyä rakentamaan tulevaisuutta ja yhteisöjä.

Oman vaikeutensa tilanteeseen tuo se, että usein väärintekijät ja uhrit asuvat vielä konfliktin jälkeenkin samassa yhteisössä. Siinä rauhanrakentajilla on haastetta, ettei koston- ja vihankierre jatku ja periydy sukupolvelta toiselle.

– Onko sovintoon pääsy mahdollista? Kaikenlaiset totuus- ja sovituskomissiot voivat auttaa ihmisiä rakentamaan romahtaneita yhteiskuntia, mutta ne eivät korvaa oikeusjärjestelmiä. On olemassa ohjelmia, joissa entisiä sotilaita sopeutetaan takaisin yhteiskuntiin. Täytyy kuitenkin muistaa myös uhrit ja heidän kärsimyksensä. Miten ne kompensoidaan? Siirtymävaiheissa on tärkeää rakentaa oikeusjärjestelmä, jotta rankaisemattomuuden kulttuuri katkeaa.

Professori Helena Ranta on huolissaan maailman kovuudesta, joka näkyy suhtautumisessa pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Kyse on humanitaarisen katastrofin lisäksi myös moraalisesta kriisistä.

– Tässä ajassa tarvitaan ihmisiä jotka haluavat puhua suoraan ja uskaltavat avata suunsa, koska maailma on menossa hyvin kummalliseen suuntaan. Suomalaisten pitää muistaa oma historiansa. Meiltä on lähdetty suurin joukoin maailmalle 1800- ja 1900-luvuilla. Myös 1950-luvulla lähdettiin. Silloin meillä ei ollut nälänhätää, sotaa, eikä edes mielipidevankeja. Silti esimerkiksi Pohjois-Suomesta lähdettiin silloin hakemaan maailmalta parempaa elämää itselle ja perheelle.

Helena Ranta pohtii sovintoa osana rauhanrakentamista Munkkiniemen kirkossa 2.3. kello 18 alkaen. Tapahtuma on osa Filantropia ry:n ja Munkkiniemen evankelis-luterilaisen seurakunnan järjestämää paastonajan tapahtumasarjaa, jonka teemana on sovinto.

Teksti: Minna Rasku

Kuva: Helena Ranta

25.2.2016