Kohti parempia kulutustottumuksia

Ajankohtaista | 24.02.2016

Tämänvuotisessa Ekopaasto-kampanjassa kiinnitetään erityistä huomiota ruuan ympäristövaikutuksiin.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdessä Marttojen ja Changemaker -verkoston kanssa toteuttama Ekopaasto-kampanja on tullut viime vuosina tutuksi monille ortodokseillekin. Kampanjan tavoitteena on ohjata ihmisiä kohti harkitumpia ja ympäristön kannalta kestävämpiä kulutustottumuksia. Suomen hiilijalanjäljestä lähes 70 prosenttia syntyy yksityisestä kulutuksesta: liikkumisesta, ruuasta, asumisesta sekä tavaroiden ja palvelujen ostamisesta. Kaikkien näiden ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa erilaisilla henkilökohtaisilla valinnoilla. Edellisvuosien Ekopaasto-kampanjoissa osallistujia onkin haastettu esimerkiksi suosimaan julkista liikennettä, laskemaan asuintilojen huonelämpötilaa ja kiinnittämään huomiota kotiin hankittujen tavaroiden elinkaareen.
Tänä vuonna Ekopaastossa keskitytään ruuan ympäristövaikutuksiin. Ruoka muodostaakin yli viidenneksen suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljestä. 
Yksinkertaisin tapa keventää oman ruoka-annoksen ilmastovaikutuksia on valita lautaselle enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. Sen jälkeen voi siirtyä suosimaan kotimaista, mahdollisimman vähän matkustanutta ruokaa. Oman kotitalouden hiilijalanjälkeä voi pienentää myös siirtymällä suunnitelmallisempaan kaupassakäyntiin ja ruokailuun, vähentämällä ruuan säilytyksessä ja valmistuksessa tarvittavan energian määrää ja huolehtimalla siitä, että ostettu ruoka tulee syödyksi.
Omien kulutustottumuksien tarkkailuun kehottaa myös Suomen ortodoksisen kirkon vuonna 2009 hyväksytty ympäristöstrategia, jossa todetaan esimerkiksi seuraavaa: ”Ihminen tarvitsee ympäröivään maailmaan suhteen, joka ei ole yksinomaan hyötyä etsivä ja kuluttava. Kristuksen risti ja ylösnousemus haastavat elämäntavan muutokseen. Katumuksen kautta suhtautuminen ympäristöön voi muuttua. Ihmisen kyky viljellä ja varjella luomakuntaa voi kirkastua, palautua elämää palvelevaksi luovuudeksi, Luojan työtoveruudeksi. Kristinuskoon kuuluu aina askeesi, paasto ja kilvoitus, jossa usko ja ihanteet määräävät elämäntavan suunnan. Se tarkoittaa kunnioitusta kaikkea luotua kohtaan ja kohtuutta siinä, kuinka sen hedelmiä käytetään. Pyhät kilvoittelijat antavat esikuvan siitä, että tällainen elämäntapa on mahdollinen ja että se on ihmisen pelastuksen tie. Uuden testamentin mukaan kirkon ja kristittyjen on oltava maailmassa suola ja hiiva, muistutus ja ärsyke jostain paremmasta.”
Henkilökohtaisten valintojen lisäksi strategiassa nostetaan esiin myös yhteisöinä tehdyt valinnat: ”Ortodoksiset seurakunnat, hiippakuntakansliat, kirkon keskushallinto, luostarit, järjestöt samoin kuin yksittäiset seurakuntalaiset tekevät konkreettisia ympäristöön vaikuttavia tekoja kuluttamiseen liittyvissä valinnoissa. Olemme vastuussa tekemisistämme, joita kuluttamiseen liittyvät valinnatkin ovat. Kun lopussa kysytään “rakastitko?”, tekemämme valinnat ovat mukana vastauksessa.”
Ihmisen ja luomakunnan suhdetta pohti myös arkkipiispa Leo viime joulun alla ilmestyneessä runoteoksessaan Metsätähti ja mies joka metsään lähti (Karjalan Kielen Seura ry, 2015). Runossa Ihmisen ekologinen jalanjälki arkkipiispa tulee esitelleeksi Ekopaasto-kampanjan ydinajatuksen:
”Ihmisen ekologinen jalanjälki
omanikin pettävän syvä
mutta sitä voi pienentää
ja se on hyvä.”
Pääsiäiseen asti jatkuvaan Ekopaasto-kampanjaan voi tutustua osoitteessa www.ekopaasto.fi. Kampanjaan voi osallistua myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa (#paastolupaus #ekopaasto).
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämältä sivulta www.ilmastodieetti.fi löytyvään ilmastopuntariin astumalla voi puolestaan selvittää oman ilmastopainonsa ja myös sen, mistä oman arjen päästöt syntyvät ja miten niitä voisi vähentää.
Teksti: Maria Hattunen
Kuvat: Maria Turunen
24.2.2016