Helsingin seurakunnantarkastus 27.1.–2.2.

Ajankohtaista | 26.01.2014

Helsingin ortodoksisen seurakunnan viisivuotisen seurakunnantarkastuksen toimittaa Helsingin metropoliitta Ambrosius. Lue piispan haastattelu. 

Helsingin ortodoksisen seurakunnan viisivuotinen seurakunnantarkastus tehdään 27.1.–2.2.2014. Tarkastuksen toimittaa Helsingin metropoliitta Ambrosius.
Seurakunnantarkastuksesta on määritelty ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen pykälässä 72 § muun muassa seuraavaa: Seurakunnantarkastuksen tarkoituksena on edistää seurakunnan hengellistä elämää, kristillistä kasvatusta sekä hallinnollista ja taloudellista kehitystä. Piispan tulee tehdä tarkastus vähintään joka viiden vuosi. Piispa määrää tarkastuksen ajan. Seurakunnan kokonaistarkastuksen yhteydessä tulee pitää piispan johdolla seurakuntalaisten kokous sekä seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kokous.

Metropoliitta Ambrosius näkee seurakunnantarkastuksen roolin muuttuneen viime aikoina. 

– Entisaikaan seurakuntien elinten pöytäkirjat, taloushallinto, kanslia ja pyhäkköjen kunto tarkastettiin piispan ja hänen avustajiensa toimesta kerran viidessä vuodessa. Nykyisin painopiste on siirtynyt seurakunnan tulevaisuuden haasteisiin. Esillä ovat toiminnalliset kysymykset: Tekeekö seurakunta oikeita asioita? Miten aktiivista ja ulospäin suuntautuvaa työtä kirkko tekee? Riittävätkö rahat? 
Metropoliitta Ambrosius näkee Suomen suurimman ortodoksisen seurakunnan, Helsingin seurakunnan, tekevän monipuolista ja laaja-alaista työtä. Työntekijät saavat piispalta kiitosta osaamisestaan ja sitoutuneisuudestaan. 
– Haluan kuulla seurakunnan valtuuston ja neuvoston tulevien vuosien ilon ja huolen aiheita. Erityisen kiinnostavaa on kuulla, millainen tasapaino on Liisankadun ja eri toimintakeskusten välillä? Miten työntekijät jaksavat?
Toisaalta metropoliitta Ambrosius kääntää katseensa jumalanpalveluselämään ja seurakuntalaisten tavoittamiseen. 
– Seurakunnassa on todella monipuolista jumalanpalveluselämää sekä kielellisesti että kulttuurisesti. Näinhän pääkaupungissa tuleekin olla, mutta onko seurakuntalaisten osallistuminen aktiivista?
Metropoliitta Ambrosiuksen mukaan tärkeä kysymys seurakunnantarkastuksessa on seurakunnan näkyvyys.
– Tulen kyselemään eri toimintakeskusten piirissä eläviltä, miten ortodoksinen seurakunta näkyy, esimerkiksi Porvoossa tai Nummelassa. Olemmeko ekumeenisesti avoimia ja aktiivisia? Onko ortodoksinen praasniekka esillä Hangon tai Järvenpään sanomalehdissä? Onko pappi viitta päällä etupenkissä itsenäisyysjuhlassa Lohjalla tai Klaukkalassa?
Metropoliitta Ambrosius korostaa diakonian ja vapaaehtoistyön merkitystä myös seurakunnantarkastuksen yhteydessä. 
– Kiinnostavaa ja tärkeää on pohtia, miten seurakuntalaisia saataisiin mukaan ystäväpalveluun systemaattisesti vanhusten ja sairaiden kohtaamiseksi eri puolilla seurakuntaa? Tämähän ei voi olla vain palkattujen työntekijöiden hommaa. Jokainen seurakuntalainen on ”diakoni”!
Tärkeällä sijalla seurakunnantarkastuksessa on myös neuvonpito toiminta- ja taloussuunnitelma-työryhmän kanssa. 
– Heidän kanssaan keskustellaan painopistealueista seurakunnan tulevaisuutta koskien. Myös kiinteistölautakunnan tapaaminen on kiinnostava. Onhan seurakunnassa paljon kiinteistömassaa, ja ymmärtääkseni isoja avoimia kysymyksiä.
– Seurakunnantarkastus on erinomainen tilaisuus myös luottamuselimille ja työntekijöille pysähtyä hetkeksi yhdessä esipaimenen kanssa katsomaan, missä olemme menossa, ja miten parhaiten teemme yhteistä työtämme seurakuntalaisten kanssa, heidän parhaakseen ja Jumalan kunniaksi.

Teksti: Vlada Wahlstén
Kuvat: Dimi Doukas ja Valentin Kazerski
26.1.2014