{"id":13197,"date":"2026-09-27T15:50:00","date_gmt":"2026-09-27T12:50:00","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/turku\/?p=13197"},"modified":"2026-09-25T12:52:48","modified_gmt":"2026-09-25T09:52:48","slug":"hanen-kaikkipyhyytensa-ekumeenisen-patriarkan-bartolomeoksen-tervehdys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/turku\/2026\/09\/27\/hanen-kaikkipyhyytensa-ekumeenisen-patriarkan-bartolomeoksen-tervehdys\/","title":{"rendered":"H\u00e4nen Kaikkipyhyytens\u00e4, ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen tervehdys"},"content":{"rendered":"\n

Turun pyh\u00e4n Aleksandran kirkon 180-vuotisjuhlassa<\/em><\/p>\n\n\n\n

Siunatut Turun seurakunnan lapset,<\/p>\n\n\n\n

Turun torin pohjoislaidan tontti, jolla kirkkonne on nyt seisonut 180 vuotta, oli alun perin tarkoitettu kaupungintalolle. Carl Ludvig Engel, joka vuoden 1827 Turun palon j\u00e4lkeen otti teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella kaupunki uudelleen, ehdotti lopulta, ett\u00e4 tontti annettaisiin ortodoksisen kirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 Suomen siirrytty\u00e4 vuoden 1808\u20131809 sodan j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n alaisuuteen, oli alueelle tullut sotilaita, virkamiehi\u00e4 ja kauppiaita ja kaupungin l\u00e4pi kulki my\u00f6s paljon v\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tarvittiin tsaari Nikolai I:n k\u00e4sky tammikuussa 1838, jotta kirkon rakentaminen voitiin aloittaa ja kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2.9.1846. Kirkon suojeluspyh\u00e4ksi valittiin pyh\u00e4 Aleksandra, joka k\u00e4rsi marttyyrikuoleman vuonna 303. Valinnan taustalla vaikutti todenn\u00e4k\u00f6isesti se, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n keisarinnalla oli tuolloin sama nimi. On samantekev\u00e4\u00e4 nyt, mik\u00e4li k\u00e4denojennus hovia kohti oli merkityksellinen nimen valinnassa: kirkko omistettiin keisarinnalle, joka perinteen mukaan ei itse valinnut hovin loistoa, kun oli aika tunnustaa usko Kristukseen.<\/p>\n\n\n\n

Kauan t\u00e4m\u00e4 kirkko pysyi vieraana kaupungille, jossa se sijaitsi. Palvelusten vieras kieli, vieraat tavat sek\u00e4 itse rakennus, kaikesta kauneudestaan huolimatta, n\u00e4ytt\u00e4ytyi monelle vieraan vallan merkkin\u00e4. Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen alueelle j\u00e4i muutama sata ortodoksia. Monista tuli luterilaisia ja monet my\u00f6s k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t sukunimens\u00e4 suomalaiseen muotoon, mit\u00e4 pid\u00e4mme jokseenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n\u00e4 juuri omille jaloilleen nousseessa maassa, jossa ven\u00e4l\u00e4inen nimi saattoi kantaa erityist\u00e4 kaikua.<\/p>\n\n\n\n

Historia olisi voinut pys\u00e4hty\u00e4 siihen. Kuitenkin vuonna 1923 ekumeeninen istuin otti vastaan Suomen ortodoksisen kirkon ja antoi sille autonomisen aseman. Kolme vuotta sitten saimme siunauksen juhlistaa yhdess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n siteen satavuotista merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n autonomian luonteesta, joka joskus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin, on tarpeen sanoa \u00e4\u00e4neen muutamia yksinkertaisia sanoja. Suomen kirkko valitsee itse omat piispansa, palvelee Jumalaa omalla kielell\u00e4\u00e4n ja on osa suomalaista yhteiskuntaa paikallisena ortodoksisena kirkkona, joka on kanonisesti samalla sidottu Konstantinopolin \u00e4itikirkkoon. T\u00e4m\u00e4n siteen me koemme ennen muuta rakkauden ja jaetun vastuun siteen\u00e4. Suomi on osoittanut \u2013 ja haluamme korostaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole ollut lainkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 1900-luvun ortodoksisessa maailmassa \u2013 ett\u00e4 kirkosta, jolla on juurensa Karjalassa ja Valamon perinteess\u00e4, josta my\u00f6s monet kirkkojenne suuret ikonit ovat per\u00e4isin, voi tulla aidosti paikallinen samaistumatta silti valtioon. Etnofyletismi on tuomittu Konstantinopolin suuressa synodissa vuonna 1872. Emme toki v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 tie on ollut aina keve\u00e4, ja olisi ep\u00e4historiallista silottaa historian j\u00e4nnitteet ja katkeruudet juhlapuheesta pois.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4n Aleksandran kunnioitetun ikonin lasissa on s\u00e4ilynyt j\u00e4lki, joka ei ole per\u00e4isin ihmisk\u00e4dest\u00e4. Sen on j\u00e4tt\u00e4nyt talvisodassa kaupungin keskustaan tehtyjen pommitusten paineaalto: lasissa on pitk\u00e4 suora halkeama sek\u00e4 kolmion ja ympyr\u00e4n muotoinen s\u00e4r\u00f6. Uskovaiset n\u00e4kev\u00e4t n\u00e4iss\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4st\u00e4, pyh\u00e4st\u00e4 Kolminaisuudesta ja ikuisuudesta. Muistamme millaisena aikana n\u00e4it\u00e4 tulkintoja tehtiin: aikana, joka toi Turkuun Karjalan evakoita ja seurakunnan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi yli kahteen tuhanteen. Kirkko oli sodassa vaurioitunut. Seurakunnan pappi Leonidas Homanen aloitti ker\u00e4yksen kirkon hyv\u00e4ksi, ja on kiitollisena huomioitava my\u00f6s, ett\u00e4 sama kaupunki, joka aiemmin n\u00e4ki kirkossa vieraan vallan symbolin, tarjosi asiassa apuaan. N\u00e4in kirkko korjattiin vuonna 1960 ja pyhitettiin uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Olemme vaellelleet hieman menneiss\u00e4 asioissa, sill\u00e4 Turussa tiivistyy seurakunnan kokoisena paljon ilmi\u00f6it\u00e4, jotka ovat l\u00e4sn\u00e4 ortodoksisissa kirkoissa Euroopassa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 patriarkka halusi olla juhlassa l\u00e4sn\u00e4 eksarkaattinsa v\u00e4lityksell\u00e4. Eksarkaattia johtaa korkeasti pyhitetty Kalkedonin metropoliitta Emmanuel, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 teille nyt t\u00e4m\u00e4n viestin ja aikoo my\u00f6s keskustella useista asioista henkil\u00f6kohtaisesti ja l\u00e4heisesti korkeasti pyhitetyn Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elian kanssa. Sota Euroopassa ei ole kaukana Suomestakaan, ja se on vahingoittanut ortodoksien ykseytt\u00e4 ja joissakin tapauksissa ehtoollisyhteys samasta maljasta on katkennut. Milloin ja miten t\u00e4m\u00e4 haava parannetaan, sit\u00e4 emme tied\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seurakunnassa on k\u00e4ynniss\u00e4 my\u00f6s jotain hiljaisempaa. Turun seurakunta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 laajan alueen: esimerkiksi Rauman, Salon ja Ahvenanmaan. Sunnuntailiturgioita toimitetaan monella kielell\u00e4, sill\u00e4 ihmiset ikonostaasin edess\u00e4 ovat tulleet monista maista aivan kuten sotilaat ja kauppiaat aikanaan sek\u00e4 Karjalan evakot my\u00f6hemmin. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Suomella on uskoaksemme jotain sanottavaa meille kaikille, sill\u00e4 1800-luvun kysymys on edess\u00e4mme erilaisessa muodossa: miten kirkko pysyy avoimena muukalaisille tulematta itse vieraaksi sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle paikalle?<\/p>\n\n\n\n

Nostamme esiin my\u00f6s todistuksen toisille kristityille. Maassanne ortodoksit el\u00e4v\u00e4t pienen\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 luterilaisen kirkon keskell\u00e4 ja yhteinen todistus nousee hyvist\u00e4 naapurisuhteista. Viime vuonna tuli 1700 vuotta Nikean kirkolliskokouksesta ja sen uskontunnustusta veisaamme monien niiden kanssa, jotka eiv\u00e4t kuulu ortodoksiseen kirkkoon. T\u00e4m\u00e4 ei ole suinkaan pieni asia maailmassa, joka ei juuri en\u00e4\u00e4 kuuntele kristittyj\u00e4, kun he puhuvat erill\u00e4\u00e4n toisistaan.<\/p>\n\n\n\n

Meille on kerrottu, ett\u00e4 seurakunta valmistautuu kirkon perustusten korjausty\u00f6h\u00f6n ja hetken aikaa seurakunta kokoontuu v\u00e4liaikaisissa tiloissa. T\u00e4st\u00e4 emme tee nyt vertauskuvaa. Tiilirakennus ja sen puukupoli tarvitsee 180 suomalaisen talven j\u00e4ljilt\u00e4 huolenpitoa ja teette hyvin huolehtiessanne t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ill\u00e4 ajatuksilla rukoilemme kanssanne ja anomme veljellemme ja Herran mysteerien kanssapalvelijallemme arkkipiispa Elialle, pyh\u00e4n synodin piispoille, papistolle ja koko kansalle, jokaiselle ihmiselle, joka ylitt\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n Aleksandran kirkon kynnyksen sytytt\u00e4\u00e4kseen tuohuksen tai vain ihaillakseen Engelin arkkitehtuuria, Jumalan rajatonta armoa ja laupeutta pyh\u00e4n marttyyrin esirukouksien t\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n

\u2020 Konstantinopolin Bartolomeos<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun pyh\u00e4n Aleksandran kirkon 180-vuotisjuhlassa Siunatut Turun seurakunnan lapset, Turun torin pohjoislaidan tontti, jolla kirkkonne on nyt seisonut 180 vuotta, oli alun perin tarkoitettu kaupungintalolle. Carl Ludvig Engel, joka vuoden 1827 Turun palon j\u00e4lkeen otti teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella kaupunki uudelleen, ehdotti lopulta, ett\u00e4 tontti annettaisiin ortodoksisen kirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, sill\u00e4 Suomen siirrytty\u00e4 vuoden 1808\u20131809 sodan j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n… Continue Reading H\u00e4nen Kaikkipyhyytens\u00e4, ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen tervehdys<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":13195,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"slim_seo":{"title":"Message of His All-Holiness Ecumenical Patriarch Bartholomew - Turun ortodoksinen seurakunta","description":"on the 180th Anniversary of the Holy Church of the Holy Martyr Empress Alexandra in Turku Blessed children of the Parish of Turku, The spot on the northern side"},"_slim_seo_primary_term_category":194,"_slim_seo_primary_term_post_tag":0,"footnotes":""},"categories":[89,194,1],"tags":[],"class_list":["post-13197","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-180-vuotisjuhla","category-lang-fi-fi","category-seurakunnan-uutiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13197"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13203,"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13197\/revisions\/13203"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/turku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}