{"id":98,"date":"2018-09-20T10:19:45","date_gmt":"2018-09-20T07:19:45","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/?page_id=98"},"modified":"2018-09-20T10:19:45","modified_gmt":"2018-09-20T07:19:45","slug":"elaimet-ja-muu-kotivakemme","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/luettavaa\/kirjoituksia\/elaimet-ja-muu-kotivakemme\/","title":{"rendered":"El\u00e4imet ja muu kotiv\u00e4kemme"},"content":{"rendered":"

Patriarkka Bartolomeoksen ekologisen vision tarkastelua<\/strong><\/h4>\n

Konstantinopolin arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on maailman uskonnollisista johtajista merkitt\u00e4vin vaikuttaja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelussa. H\u00e4n onkin ansainnut itselleen lis\u00e4nimen \u201dVihre\u00e4 patriarkka\u201d.<\/p>\n

\u201dEkumeeninen\u201d patriarkaatin nimess\u00e4 viittaa sen vaikutuspiiriin, joka on koko asuttu maailma (oikoumene). Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on huolehtia paitsi oman alueensa seurakunnista (Turkin muutama tuhat ortodoksia) ja alaisuudessaan toimivista paikalliskirkoista (esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko) my\u00f6s vahvistaa ja vaalia korkeimpana piispanistuimena koko ortodoksisen kirkon ykseytt\u00e4.<\/p>\n

Patriarkka Bartolomeos katsoo teht\u00e4v\u00e4n viel\u00e4kin kaikenkattavammaksi: kutsua koko ihmiskuntaa jakamaan rauhan, oikeudenmukaisuuden ja keskin\u00e4isen rakkauden hengess\u00e4, yhten\u00e4 perheen\u00e4 luomakunta, joka on annettu kodiksi meille ja kaikille el\u00e4ville olennoille.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun nosti ekumeenisen patriarkaatin laajan teht\u00e4v\u00e4kent\u00e4n keski\u00f6\u00f6n jo patriarkka Demetrios, joka vuonna 1989 siunasi kirkkovuoden ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n, 1. syyskuuta, p\u00e4iv\u00e4ksi luonnon puolesta.<\/p>\n

Vuonna 1991 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 asetettu patriarkka Bartolomeos on jatkanut edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 muun muassa kutsumalla koolle monialaisia ymp\u00e4rist\u00f6seminaareja. Niiss\u00e4 h\u00e4n on rakentanut dialogia poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien, talousvaikuttajien, tiedemiesten ja teologien v\u00e4lill\u00e4 ja kannustanut heit\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n voimansa maailman tilan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseksi kest\u00e4v\u00e4lle kehitysuralle.<\/p>\n

Luomakunnan tila \u2013 krisis ja kairos<\/strong><\/p>\n

Ekumeenisen patriarkan omistautuminen ymp\u00e4rist\u00f6asialle on her\u00e4tt\u00e4nyt ihastusta mutta my\u00f6s kriittisi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4. Ortodoksisesta traditiosta ammentava panos ymp\u00e4rist\u00f6keskustelulle on koettu aidosti relevanttina ja inspiroivana, tuoden kirkolle paljon my\u00f6nteist\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4. Toisaalta on my\u00f6s kysytty, eik\u00f6 ihmisten pelastuksesta huolehtiminen ole ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi \u201dagenda\u201d.<\/p>\n

Patriarkka Bartolomeoksen mielest\u00e4 n\u00e4it\u00e4 huolia ei voi erottaa toisistaan. Ekologinen kriisi uhkaa jo koko ihmiskunnan olemassaoloa. Toisekseen kysymys ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ei ole vain maallinen vaan perustaltaan hengellinen. Ymp\u00e4rist\u00f6 yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t muihin ihmisiin. Ymp\u00e4rist\u00f6n tuhoaminen on l\u00e4himm\u00e4isten ja tulevien sukupolvien vahingoittamista. Ep\u00e4kunnioitus luomakuntaa kohtaan on my\u00f6s ep\u00e4kunnioitusta sen Luojaa kohtaan, lahjan antajan halveksimista. Suhteemme luontoon ei voi olla heijastumatta Jumala-suhteeseemme \u2013 ja toisin p\u00e4in.<\/p>\n

Ekologisen kriisin ytimess\u00e4 patriarkka Bartolomeos n\u00e4keekin hengellisen kriisin. Sen nykyaikaisia nimi\u00e4 ovat materialismi, sekularismi, konsumerismi \u2013 mutta ongelman juuret ulottuvat aina ihmisen syntiinlankeemukseen. \u201dOlkoon maa kirottu sinun takiasi\u201d (1. Moos. 3:17) ei ole Jumalan langettama rangaistus ihmisen rikkomuksesta, vaan ihmisen synnin suora vaikutus.<\/p>\n

Ihminen kielt\u00e4ytyi n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 luomakunnan Jumalan lahjana \u2013 jakamisen, rakkauden ja yhteyden sakramenttina \u2013 ja teki siit\u00e4 itsekk\u00e4iden halujensa tyydytt\u00e4misen v\u00e4lineen, pahimmillaan riist\u00e4misen kohteen. Jokaisella ihmisell\u00e4 on sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n Taivaan ment\u00e4v\u00e4 reik\u00e4, jota h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ahmimalla Maata.<\/p>\n

Ajankohtainen\u00a0krisis<\/em>\u00a0on tuon \u201dmaan kirouksen\u201d aktualisoitumista koko laajuudessaan. Maa joka on luotu palvelemaan ihmist\u00e4, tarjoamaan itsens\u00e4 ihmiselle ravinnoksi, kumppaniksi ja kauneuden iloksi, k\u00e4\u00e4ntyy riistettyn\u00e4 ja alistettuna ihmist\u00e4 vastaan. Ihmisen\u00a0hybrist\u00e4<\/em>\u00a0seuraa luonnon\u00a0nemesis<\/em>.<\/p>\n

Patriarkka Bartolomeos painottaa, ett\u00e4 ongelmaa ei voida ratkaista samoilla v\u00e4lineill\u00e4, jotka ovat sen synnytt\u00e4neet ja k\u00e4rjist\u00e4neet. Kylm\u00e4 v\u00e4lineellinen j\u00e4rki ja kapea hy\u00f6tyajattelu ovat riist\u00e4neet luonnolta syvyysulottuvuuden. Tarvitaan uusi tapa n\u00e4hd\u00e4 maailma, josta seuraa uudenlainen tapa asua sit\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on patriarkka Bartolomeoksen mukaan ortodoksian hetki,\u00a0kairos<\/em>, jota kirkko ei saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. \u201dKoko luomakunta huokaa\u201d (Room. 8:22) odottaen Kristusta, jonka kautta kaikki on luotu ja \u201djoka pit\u00e4\u00e4 kaiken koossa\u201d (Kol. 1:17). Ortodoksisen kirkon opetus ja el\u00e4m\u00e4 ovat luonteeltaan kosmisia, ne sis\u00e4llytt\u00e4v\u00e4t piiriins\u00e4 ihmisen ohella koko luomakunnan. Koko luomakunta on kutsuttu pelastukseen, kirkastumaan Kristuksessa uudeksi maaksi ja uudeksi taivaaksi!<\/p>\n

Pariarkka Bartolomeoksen ekologisen vision voi n\u00e4hd\u00e4 luonnollisena osana patriarkaatin ekumeenista visiota: luonto yhdist\u00e4\u00e4 kaikkia maailman ihmisi\u00e4 huolenaiheena, el\u00e4m\u00e4n perustana ja -ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Katastrofin kynnyksell\u00e4 kirkkoa kuunnellaan; sen pelastussuunnitelmasta ollaan kiinnostuneita.<\/p>\n

Luomakunnan sakramentaalinen ulottuvuus<\/strong><\/p>\n

Patriarkka Bartolomeoksen kohdalla emme voi puhua \u201dekoteologiasta\u201d. H\u00e4n ei my\u00f6nn\u00e4, ett\u00e4 ortodoksisesta traditiosta olisi rajattavissa t\u00e4llaista teologian sektoria. Sen sijaan h\u00e4n pyrkii osoittamaan, ett\u00e4 ortodoksisen kirkon teologia kokonaisuudessaan ja erityisesti sen liturginen ja askeettinen traditio ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen relevantteja etsitt\u00e4ess\u00e4 ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4 uhkaavasti etenev\u00e4st\u00e4 ekokatastrofista.<\/p>\n

K\u00e4rkk\u00e4imm\u00e4t uskontokriitikot ovat tarjonneet ekokatastrofin syyllisenviittaa juuri kristinuskolle, jonka ihmiskeskeinen maailmankuva on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n luonnonriiston ideologisena perustana. Patriarkka Bartolomeos ei arastele nojata kirkon antroposentriseen, ihmiskeskeiseen opetukseen luomakunnasta. H\u00e4n kuitenkin korostaa, ett\u00e4 kyse ei ole antropomonismista<\/em>.<\/p>\n

Luomisen kuudes p\u00e4iv\u00e4 osoittaa patriarkka Bartolomeoksen mukaan, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on hyvin intiimi yhteys muuhun luomakuntaan ja varsinkin el\u00e4imiin, joiden kanssa ihminen jakaa saman luomisen p\u00e4iv\u00e4n. Ihmisen luominen Jumalan kuvaksi ja kaltaisuudeksi on erityinen, mutta yht\u00e4l\u00e4isyydet el\u00e4inkuntaan ovat eroja suuremmat.<\/p>\n

Ja sekin, mik\u00e4 meid\u00e4t erottaa el\u00e4imist\u00e4 \u2013 Jumalan ihmiseen puhaltama henki, tietoisuuden ja vapauden lahja, kutsu kasvaa Jumalan kuvasta kaltaisuuteen \u2013 se my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t el\u00e4imiin kutsumuksen kautta!<\/p>\n

Jumala antoi ihmiselle teht\u00e4v\u00e4ksi viljell\u00e4 ja varjella paratiisia. (1. Moos. 2:15) Patriarkka Bartolomeos tulkitsee viljelemisen huomattavasti laajemmin kuin vain ravinnon ottamisena maan antimista. Viljeleminen on ihmisen luova vastaus Jumalan luomistekoon. Kaikki luotu on saanut syntyns\u00e4 Jumalan Sanan (Logos) kautta ja kaikessa on kohdattavissa tuon Sanan siemeni\u00e4 (logoi). Luotuaan el\u00e4imet Jumala toi ne ihmisen eteen, n\u00e4hd\u00e4kseen mink\u00e4 nimen ihminen kullekin antaisi. (1. Moos. 2:19) Luominen ei ollut valmis ennen ihmisen luovaa sanaa.<\/p>\n

El\u00e4inten nime\u00e4misess\u00e4 paljastuu luomakunnan tarkoitus Jumalan ja ihmisen kohtaamisen ja dialogin kentt\u00e4n\u00e4. El\u00e4imet ylist\u00e4v\u00e4t Jumalaansa vaistonvaraisesti ja tiedottomasti, mutta ihminen voi kohottaa kiitoksensa el\u00e4m\u00e4n lahjasta vapaasti ja tietoisesti Jumalan puoleen. Samalla h\u00e4n antaa ylistyksen \u00e4\u00e4nen koko tiedottomalle luonnolle. Ihminen on kutsuttu toimittamaan luomakunnassa papillista palvelua ja kantamaan oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kautta koko maailman Jumalan yhteyteen.<\/p>\n

Liturgian rukous \u201dSinun omaasi Sinun omistasi me Sinulle edeskannamme, kaiken t\u00e4hden ja kaiken edest\u00e4\u201d kiteytt\u00e4\u00e4 ihmisen ja my\u00f6s koko luomakunnan tarkoituksen. Se on luotu rakkauden kieleksi, jakamisen juhlaksi. Luonto tarjoaa itsens\u00e4 ihmiselle el\u00e4m\u00e4ksi ja iloksi, ihminen tarjoaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kiitollisuudella takaisin Luojalleen. Kyse ei ole valtasuhteista, vaan kiitollisuuden, palvelemisen ja uhrautuvan rakkauden keh\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Vastauksena vinoutuneesta luontosuhteesta nousevaan ekologiseen kriisiin kirkko tarjoaa liturgiaa; maailman sakramentaalisen ulottuvuuden uudelleen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja sen asettamista el\u00e4m\u00e4n ohjenuoraksi ja muutosvoimaksi.<\/p>\n

Luomakunta kaiken el\u00e4v\u00e4n kotina<\/strong><\/p>\n

Patriarkka Bartolomeos avaa termin ekologia merkityst\u00e4 osoittamalla sen etuliitteen\u00e4 olevan kotia mekitsev\u00e4\u00a0oikos<\/em>. Ekologia tutkii siis maailmaa kaiken el\u00e4v\u00e4n kotina. Ihmisen teht\u00e4v\u00e4 luomakunnassa on toimia paitsi pappina my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n yhteisen kodin hyv\u00e4n\u00e4 taloudenhoitajana. T\u00e4st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ihminen lankesi harhakuvitelmaan, ett\u00e4 maailma on yksin h\u00e4nen kotinsa ja kaikki muu el\u00e4m\u00e4 on h\u00e4nen ulottuvillaan ja vallassaan kuin varastossa.<\/p>\n

Patriarkka Bartolomeoksen kenties omaleimaisin panos luomisteologiaan on h\u00e4nen painotuksensa, jossa ihminen on luotu osaksi \u201del\u00e4m\u00e4n saumatonta vaatetta\u201d, \u201dpyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n verkkoa\u201d. Taustalla kangastelee nykytieteen avaama tieto ekosysteemien herk\u00e4st\u00e4 tasapainosta. Kaikella elollisella, kasvi- ja el\u00e4inkunnan pienimmill\u00e4kin osilla, on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 maailman kodissa. Niiden merkityst\u00e4 ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 v\u00e4lit\u00f6n hy\u00f6ty ihmiselle. Ne kaikki kannattelevat osaltaan el\u00e4m\u00e4n tasapainoa. Ne ovat kallisarvoinen osa maailman sinfonista kauneutta. Niist\u00e4 jokainen sulkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 toistumattoman el\u00e4m\u00e4n sanan.<\/p>\n

Ihmiselle annettiin paratiisissa eukaristinen teht\u00e4v\u00e4, painaa luotuun oma persoonallinen j\u00e4lkens\u00e4, luova sanansa, ja kohottaa se sitten kiitosuhrina Luojalle. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Adam sai my\u00f6s k\u00e4skyn varjella paratiisia sek\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 osasta sen hedelmi\u00e4.<\/p>\n

Varjeleminen ja pid\u00e4tt\u00e4ytyminen ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa. Ainoa, joka vaistonvaraisen luonnon tasapainoa voi pysyv\u00e4sti j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4, on ihminen itse. Jumala antoi luonnon ihmiselle lahjaksi. Kirkon askeettinen perinne varjelee tuota lahjaa ohjaten ihmist\u00e4 kohtuuteen ja hengelliseen terveyteen. Ihmiselle joka on sovussa itsens\u00e4 ja Jumalan kanssa maailma avautuu, Maksimos Tunnustajan sanoin, \u201dkosmisena liturgiana\u201d, keskin\u00e4isen riippuvuuden ja palvelemisen juhlana.<\/p>\n

Pyh\u00e4t ihmiset ovat t\u00e4ss\u00e4 esikuvinamme. Pyh\u00e4 Iisak Syyrialainen kirjoittaa, ett\u00e4 heid\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 on \u201dsyttynyt palamaan koko luomakunnan puolesta: ihmisten, el\u00e4inten, lintujen, pahojen henkienkin, kaiken olemassa olevan\u201d. Pyh\u00e4t ihmiset ovat enemm\u00e4n kuin kukaan muu \u201dekologisesti tietoisia\u201d: he kokevat maailman ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n yhteisen\u00e4 kotina ja kaikki el\u00e4imetkin perheenj\u00e4senin\u00e4\u00e4n. Osana pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n verkkoa he tuntevat jokaisen pienimm\u00e4nkin synnin vahingoittavan kaikkia, samoin kuin sisimm\u00e4ss\u00e4 saavutettu rauha, palava rukous ja jokainen rakkauden teko tervehdytt\u00e4v\u00e4t kaikkia.<\/p>\n

Tuomas Kallonen<\/p>\n

Artikkeli julkaistu Ikonimaalari -lehdess\u00e4 1\/2014<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Patriarkka Bartolomeoksen ekologisen vision tarkastelua Konstantinopolin arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on maailman uskonnollisista johtajista merkitt\u00e4vin vaikuttaja ymp\u00e4rist\u00f6keskustelussa. H\u00e4n onkin ansainnut itselleen lis\u00e4nimen \u201dVihre\u00e4 patriarkka\u201d. \u201dEkumeeninen\u201d patriarkaatin nimess\u00e4 viittaa sen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":84,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-98","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/98","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4225,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/98\/revisions\/4225"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/84"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}