{"id":90,"date":"2018-09-20T10:17:31","date_gmt":"2018-09-20T07:17:31","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/?page_id=90"},"modified":"2018-09-20T10:17:40","modified_gmt":"2018-09-20T07:17:40","slug":"heikki-tarman-luento-sotkuman-tsasounan-historiasta-14-2-2016","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/luettavaa\/kirjoituksia\/heikki-tarman-luento-sotkuman-tsasounan-historiasta-14-2-2016\/","title":{"rendered":"Heikki Tarman luento Sotkuman tsasounan historiasta 14.2.2016"},"content":{"rendered":"

Sotkuman rukoushuoneen rakentamisen vaiheita\u00a0<\/strong>
\n\u00a9 Heikki Tarma 2016<\/p>\n

Sotkuman rukoushuoneen tai tsasouna, niin kuin nykyisin sanotaan, rakennettiin varsin nopeasti vuosien 1913 ja 1914 aikana. Koko hanke rukoushuonetoimikunnan ensimm\u00e4isest\u00e4 kokouksesta siihen, kun urakoitsija luovutti avaimet tilaajalle, kesti kaikkiaan vuoden, kolme kuukautta ja 11 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka rakennusty\u00f6t edistyiv\u00e4t vauhdilla, rukoushuonetoimikunnalla oli heti alusta alkaen k\u00e4det t\u00e4ynn\u00e4 ongelmia ratkottavana.<\/p>\n

Kokouksen ensimm\u00e4inen tapaaminen huhtikuun 13 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1913 sujui mallikkaasti ja siin\u00e4 valittiin toimikunnan j\u00e4senet. J\u00e4seniksi valittiin: kirkkoherra Mihailov, rakennustoimikunnan j\u00e4seniksi puheenjohtaja Simo Iljoff nuorempi, ja vanhempi, Aleks Hovatoff ja Konsta Jolkkonen. Sihteerin\u00e4 toimi ven\u00e4j\u00e4nkielen taitoinen lukkari Aleksander Smirnoff.<\/p>\n

Samassa kokouksessa arvioitiin my\u00f6s rakentamisen kokonaiskustannukset. Arvioitiin, ett\u00e4 materiaalit, ty\u00f6t ja tarvikkeet tulisivat maksamaan kaikkiaan 50\u00a0000 markkaa eli noin 190\u00a0000 euroa. Tehtiin rakennusmateriaaleista lista ja ryhdyttiin tilaamaan tarvikkeita.<\/p>\n

Mutta jo seuraavalla viikolla jouduttiin kokoontumaan uudelleen, sill\u00e4 kattotuolitarpeiden rahti Polvij\u00e4rvelt\u00e4 Sotkumaan oli toimikunnan mielest\u00e4 liian kallis. Ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 polvij\u00e4rvel\u00e4iset ved\u00e4tt\u00e4v\u00e4t hintaa yl\u00f6sp\u00e4in. Kokous p\u00e4\u00e4ttikin perua tilauksen Polvij\u00e4rvelt\u00e4 ja hankkia tarvikkeet Sotkumasta.<\/p>\n

Seuraava ongelma oli hirsipuiden hinta, jotka nekin oli tarkoitus hankkia Polvij\u00e4rvelt\u00e4. Polvij\u00e4rvih\u00e4n oli aikaisemmin saanut oman kirkkonsa rakentamiseen tarkoitetut hirret ilmaiseksi kruunun maista Rauanlahdelta. Tukkia hakattiinkin reilusti yli oman tarpeen ja on viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jo tuolloin oli ajatus rakennuttaa n\u00e4ist\u00e4 hirsist\u00e4 my\u00f6s Sotkumaan rukoushuone.<\/p>\n

Kun hirsien hintaneuvottelut alkoivat, alkoivat my\u00f6s kiistat ja ristiriidat. Onhan yleisesti tunnettua, ett\u00e4 jos on kyse rahasta, siit\u00e4 saadaan isompikin riita aikaiseksi. Niin my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa.<\/p>\n

Polvij\u00e4rvel\u00e4iset halusivat hirsist\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n hinnan, mik\u00e4 ei sotkumalaisille k\u00e4ynyt ollenkaan.<\/p>\n

Sotkuman rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti valtuuttaa kaksi miest\u00e4 neuvottelemaan polvij\u00e4rvel\u00e4isten kanssa hirsien hinnoista ja toimituskuluista. Kun yhteist\u00e4 aikaa ryhdyttiin sovittelemaan, polvij\u00e4rvel\u00e4isille ei tahtonut mill\u00e4\u00e4n l\u00f6yty\u00e4 kalentereista neuvottelurakoa.<\/p>\n

Hirsiasia k\u00e4rjistyi lopulta niin pahaksi, ett\u00e4 pyydettiin arkkipiispaa selvitysmieheksi. Arkkipiispa Sergei saapui henkil\u00f6kohtaisesti Sotkumaan tutkimaan tulehtunutta tilannetta. T\u00e4ll\u00e4 reissulla Sergij hyv\u00e4n tahdon eleen\u00e4 lahjoitti Sotkuman rakennettavalle rukoushuoneelle rahat uunin rakentamista varten.<\/p>\n

Sotkumassa arkkipiispa kysyi, paljonko sotkumalaiset olivat valmiit hirsist\u00e4 maksamaan. P\u00f6yt\u00e4kirjoista saa sen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 my\u00f6s arkkipiispan mielest\u00e4 ilmaiseksi saatujen hirsien myyntihinta oli liian korkea. Sotkumalaiset kertoivat, etteiv\u00e4t he olleet saaneet neuvotteluyhteytt\u00e4 ja he pyysiv\u00e4t, ett\u00e4 arkkipiispa ratkaisisi asian yksin.<\/p>\n

Sotkumalaiset olivat ilmeisen kyll\u00e4styneit\u00e4 koko hirsiriitaan, sill\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hett\u00e4\u00e4 hirsien 360 markan eli noin 14\u00a0000 euron pyynt\u00f6hinnasta 200 markkaa eli noin 7 500 euroa ja samalla he ilmoittivat, ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4 hinta tuntuu liian korkealta, liikasuorituksen voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 takaisin. Aikanaan Arkkipiispa ratkaisi hirsiriidan ja molemmat osapuolet tyytyiv\u00e4t siihen.<\/p>\n

Kun urakkasopimus herra Juho Sorsan kanssa allekirjoitettiin ja Sorsa aloitti ty\u00f6t, ilmeni heti suurehko ongelma.\u00a0 Kirkon piirt\u00e4j\u00e4 ei pyynn\u00f6ist\u00e4 huolimatta antanut rakennuspiirustuksiin mink\u00e4\u00e4nlaisia ty\u00f6selvityksi\u00e4. Olisikohan t\u00e4ss\u00e4 yksi syy, miksi emme tied\u00e4, kuka kirkon alun perin piirsi, sill\u00e4 rakennuksen valmistamiseen tarvittavat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4t ty\u00f6selvitykset olivat tekem\u00e4tt\u00e4.Rakennustoimikunnan oli itse teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6selvitykset ja ne viiv\u00e4styttiv\u00e4t rakennusaikataulua.<\/p>\n

Alkuper\u00e4isess\u00e4 piirustuksissa alttariosaa ei ollut piirretty lainkaan, joka p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin rakennuttaa. Alttarin rakentaminen annettiin teht\u00e4v\u00e4ksi hyvin toimineelle urakoitsijalle herra Juho Sorsalle.<\/p>\n

Sorsan teht\u00e4v\u00e4ksi tuli alttarirakennuksen rakentaminen kolmen sein\u00e4n osalta. Alttarirakennuksen tuli olla saman levyinen kuin porstua eli eteinen. Alttarin katto tuli olla kolmeen suuntaan kallistuva. Ikkunat, sis\u00e4katto ja lattia olivat samanlaisia kuin salinkin puolella. Urakkahinta oli 1 925 markkaa eli noin 8 000 euroa.<\/p>\n

Rakennust\u00f6iden edistyess\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 rukoushuoneesta tulee liian matala ja maaliskuussa 1914 p\u00e4\u00e4tettiin lis\u00e4t\u00e4 rakennukseen yksi hirsikerros. T\u00e4st\u00e4 lis\u00e4ty\u00f6st\u00e4 maksettiin Sorsalle 20 markan lis\u00e4korvaus (noin 800 euroa).<\/p>\n

Koska, rakennustoimikunta ei ollut saanut rautaisia katto ja torniristej\u00e4, p\u00e4\u00e4tettiin teett\u00e4\u00e4 ristit puusta urakoitsija Sorsalta.<\/p>\n

My\u00f6s monia muita pienempi\u00e4 j\u00e4rjestelyj\u00e4 joutui rakennustoimikunta tekem\u00e4\u00e4n toimintansa aikana. Rakennustoimikunnalla oli k\u00e4det t\u00e4ynn\u00e4 t\u00f6it\u00e4 saadakseen rakentamisen sujumaan mallikkaasti.<\/p>\n

Rakennusurakoitsija ilmoitti 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hein\u00e4kuuta 1914, ett\u00e4 rukoushuone on valmis tarkastettavaksi. Urakka viiv\u00e4styi vain 23 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Rakennustoimikunta tarkasti ty\u00f6t ja ilmoitti, hyv\u00e4ksyi ty\u00f6n j\u00e4ljen ja maksoi urakoitsijalle loppusumman.<\/p>\n

Rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti myyd\u00e4 kaikki ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset rakennustarvikkeet huutokaupalla eniten tarjoavalle.<\/p>\n

Huutokauppa pidettiin 27. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hein\u00e4kuuta 1914 ja vaikka rakennuslautakunnan j\u00e4sen Simo Iljov vanhempi huusikin kaikki pitk\u00e4t lankut, hirret ja rautapultit, voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 katsoa, ett\u00e4 huutokauppa oli hyvin ja rehellisesti toimitettu. Ostajia oli kaikkiaan kahdeksan ja ilmeisesti kaikki saivat mit\u00e4 tarvitsivat. Toiset huusivat rautalevyj\u00e4, toiset polttopuita ja kattotarpeita.<\/p>\n

Rakennustoimikunta hoiti ty\u00f6ns\u00e4 nopeasti, tunnollisesti ja eritt\u00e4in hyvin. Oli kuitenkin yksi asia, mist\u00e4 heit\u00e4 voisi hieman arvostella. Raha-asioiden hoito n\u00e4ytti sille tuottaneen melkoisia vaikeuksia.<\/p>\n

Rakennustoimikunta ja sen j\u00e4senet j\u00e4iv\u00e4t runsaasti velkaa rukoushuoneen rakentamisesta. Esimerkiksi kauppias Teppo Jolkkonen j\u00e4i odottelemaan rahoja ja h\u00e4nelle ilmoitettiinkin, ett\u00e4 rakennustoimikunta maksaa viiv\u00e4styskorot ja pienen lyhennyksen. Loppusumma ilmoitettiin maksettavaksi vuoden kuluttua. T\u00e4m\u00e4 maksun suorittaminen j\u00e4tettiin Simo Iljov vanhemman maksettavaksi ja jos h\u00e4n ei kykene sit\u00e4 hoitamaan, rahat otetaan kirkollisseuran rahoista.<\/p>\n

Rahatilanne oli siis niin tiukka, ett\u00e4 rakennustoimikunnan j\u00e4senet joutuivat henkil\u00f6kohtaisesti maksamaan er\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 laskuja tavarantoimittajille. Niinp\u00e4 kes\u00e4kuussa vuonna 1918 rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan k\u00e4\u00e4nty\u00e4 hengellisen konsistorin puoleen ja anoa rahaa velkojen maksamiseen. Hengellisen konsistorin kirjeess\u00e4 ilmenee, ettei rakennustoimikunnalla ollut mink\u00e4\u00e4nlaista tietoa, kuinka paljon rahaa se oli siihen menness\u00e4 saanut. Rakennustoimikunta kysyi kirjeess\u00e4\u00e4n tietoa my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 asiasta.<\/p>\n

On kuitenkin sanottava, ettei rakennustoimikunnan toimissa ole n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 eik\u00e4 ep\u00e4selvyyksi\u00e4. Toimikunnan j\u00e4senet olivat vain hyv\u00e4\u00e4 hyvytt\u00e4\u00e4n taanneet velkoja ja maksaneet laskuja omasta kukkarostaan. \u00a0Saivatko he rahansa pois, siit\u00e4 eiv\u00e4t p\u00f6yt\u00e4kirjat kerro mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaikka Sotkuman rukoushuone eli nykyisin sanottuna tsasouna oli vihitty k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 sata vuotta sitten vuonna 1916, rakennustoimikunnan p\u00f6yt\u00e4kirjakirja ovat jatkaneet omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja kulloisetkin is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4t ovat lis\u00e4nneen t\u00e4rkeimpi\u00e4 tapahtumia aina meid\u00e4n p\u00e4iviimme saakka. Niist\u00e4 muutama poiminta:<\/p>\n

Vuonna 1922 p\u00e4\u00e4tettiin ostaa toinen kello samalta toimittajalta, jolta se oli ensimm\u00e4inen kello ostettu eli Pietarin kellovalmistajalta. \u00a0Varojen ker\u00e4\u00e4miseksi rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti pit\u00e4\u00e4 hengelliset iltamat Emil Havulan talossa korkeatasoisella ohjelmalla. Ohjelma sis\u00e4lsi ruokaa, runoja, lausuntaa ja Emil Havulan juhlapuhe, jonka aiheena oli lama. Siis ei mit\u00e4\u00e4n uutta auringon alla. Lamasta puhutaan yh\u00e4 edelleen. Tarkoituksena oli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saadut tulot kirkonkellon ostoon. Kirkonkellojen osto ei liene onnistunut, sill\u00e4 rakennustoimikunnan kirjan mukaan rukoushuoneelle saatiin toinen kello 40 vuoden kuluttua vuonna 1962 kohdalla, jolloin se saatiin Valamon luostarista kirkkoherra is\u00e4 Erkki Piiroisen tuomana.<\/p>\n

Vuonna 1926 arkkipiispa Herman vieraili Sotkuman rukoushuoneella ja \u201darkkipiispalle h\u00e4nen seurueelleen p\u00e4\u00e4tettiin tarjota p\u00e4iv\u00e4llinen ja l\u00e4mmin kuppi Emil Havulan talossa. Rukoustoimikunta maksoi kokonaan lystit kokonaan\u201d, kuten p\u00f6yt\u00e4kirja asian ilmaisi.<\/p>\n

Vuonna 1935 rukoushuoneen kuvasein\u00e4 korjattiin perusteellisesti uusimalla kuvasein\u00e4n kehykset. Vuonna 1959 vaihdettiin ikonostaasin uudet ikonit.<\/p>\n

Vanhat ikonit olivat sotilaskirkon ikoneja, jotka olivat reissanneet pitkin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 paikasta toiseen. Joissakin ikoneissa oli noilta ajoilta ollut muutama luodinreik\u00e4kin. Uudet ikonit saatiin kirkkokunnan varastosta Valamon luostarista. Vanhat ikonit pantiin rullalle ja silloinen kirkkoherra is\u00e4 Erkki Piiroinen otti ne talteen. Muuttaessaan Joensuuhun is\u00e4 Erkki vei ikonit mukaan ja ne unohtuivat Joensuun seurakunnan varastoon vuosikymmeniksi. Ikonit l\u00f6ydettiin, kun Joensuuhun rakennettiin uutta seurakuntakeskusta ja ne vietiin Valamoon. Nyt n\u00e4m\u00e4 vanhat ikonit on siirretty ortodoksisen kulttuurikeskuksen tiloihin n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle. Sielt\u00e4 ne voi bongata ja kertoa halukkaille ikonien pitk\u00e4 vaellus Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Sotkuman kautta Joensuuhun.<\/p>\n

Vuonna 1960 hankittiin hautausmaalle sankaripatsas.<\/p>\n

Nykyisen kirkkoherramme rovasti Paavo Ratilaisen kirkkoherraksi valitsemisen tulojuhla vietettiin t\u00e4ss\u00e4 rukoushuoneessa vuonna 1997. Samana vuonna museovirasto teki kaivauksia uudella hautausmaalla ja havaitsi, ett\u00e4 Sotkumassa on ollut asutusta jo kivikaudella.<\/p>\n

Nykyinen is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 Aarre Saukkonen on ottanut teht\u00e4v\u00e4n vastaan Lasten P\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 vuonna 2005. Edellinen is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 Pentti Kontkanen oli toiminut virassa 24 vuotta ja oli irtisanoutunut vuoden 2004 lopussa.<\/p>\n

Aarrelle voimme vain toivottaa armorikkaita vuosia, ett\u00e4 h\u00e4n jaksaa viel\u00e4 toisen rupeaman.Vuonna 2004 virkaan valittu Arkkipiispa Leo vieraili samana syksyn\u00e4 Sotkumassa piispantarkastuksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s muutkin piispamme ovat vierailleet Sotkuman rukoushuoneella. Joensuun silloinen piispa Ambrosius vieraili Sotkumassa vuonna 1989 ja Joensuun piispa Arseni ensimm\u00e4inen vierailu tapahtui vuonna 2005, jolloin h\u00e4net oli juuri valittu virkaansa. Piispa Arseni on vieraillut Sotkuman tsasounassa useita kertoja mm tsasounan 90 v. juhlissa.<\/p>\n

Sotkuman rukoushuone on ollut ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Parhaimmillaan praasniekoissa on k\u00e4ynyt yli sata henke\u00e4 ja praasniekkavieraita on aina ollut yli 40 henke\u00e4. Rukoushuonetta on pidetty hyvin ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on aina ollut erityisen miellytt\u00e4v\u00e4 tunnelma. T\u00e4nne on aina mukava tulla kuuntelemaan Jumalan sanaa ja nauttimaan ehtoollista.<\/p>\n

\"\"
Sotkuman profeetta Elian tsasouna<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sotkuman rukoushuoneen rakentamisen vaiheita\u00a0 \u00a9 Heikki Tarma 2016 Sotkuman rukoushuoneen tai tsasouna, niin kuin nykyisin sanotaan, rakennettiin varsin nopeasti vuosien 1913 ja 1914 aikana. Koko hanke rukoushuonetoimikunnan ensimm\u00e4isest\u00e4 kokouksesta siihen, … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":84,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-90","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":94,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/90\/revisions\/94"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/84"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}