Saarnaaja kirjoittaa kirjassaan kauniin runollisesti (3:1-2): \u201dKaikella on m\u00e4\u00e4r\u00e4aika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on synty\u00e4 ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repi\u00e4 istutus.\u201d<\/p>\n
Tarkastellessaan ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 taivaan alla Saarnaaja p\u00e4\u00e4tyy kuuluisaan loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4ns\u00e4: \u201dKaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua!\u201d Koska kaikki vaivann\u00e4\u00f6n hedelm\u00e4t raukeavat hautaan tai valuvat toisten v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin k\u00e4siin, on el\u00e4m\u00e4 ytimelt\u00e4\u00e4n yht\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4 kuin sen p\u00e4\u00e4tepiste.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on yksi Raamatun kohdista, ja kokonaisista kirjoista, joiden kanssa v\u00e4ittelen mielell\u00e4ni. En ole samaa mielt\u00e4 Saarnaajan kanssa. Luulen my\u00f6s hahmottavani, miss\u00e4 kohtaa ajatuksemme kulkevat eri suuntiin.<\/p>\n
Saarnaaja n\u00e4kee ajan vain v\u00e4l\u00e4hdyksen\u00e4 kahden tyhjyyden v\u00e4lill\u00e4. Jokainen el\u00e4v\u00e4 ja oleva saa oman m\u00e4\u00e4r\u00e4osansa ajasta, kuluttaa sen loppuun ja luopuu siit\u00e4. Aika on toisaalta lahja, toisaalta laina. Siit\u00e4 on paras iloita parhaansa mukaan niin kauan kuin sit\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Ja silloinkin ilon maljan pohjalla on k\u00e4rsimys \u2013 aika virtaa tyhjyyteen.<\/p>\n
Jos joku Raamatun kirjoittajista nimett\u00e4isiin oman aikamme henkiseksi is\u00e4ksi, se joku olisi varmaankin Saarnaaja<\/a> (3:19-20): \u201dSill\u00e4 ihmislasten k\u00e4y niinkuin el\u00e4intenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yht\u00e4l\u00e4inen henki on kaikilla. Ihmisill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n etua el\u00e4inten edell\u00e4, sill\u00e4 kaikki on turhuutta. <\/a>Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.\u201d<\/p>\n Jos ihminen rinnastetaan n\u00e4in el\u00e4imeen, ei n\u00e4iden kohtalo silti ole sama! El\u00e4in on ikuinen siin\u00e4, ett\u00e4 se ei ymm\u00e4rr\u00e4 kuolevansa. Ihminen puolestaan on \u201dsairastunut\u201d muistiin: h\u00e4nelle aika n\u00e4ytt\u00e4ytyy menneen kaipaamisena ja tulevan odotuksena. Ihminen osaa k\u00e4rsi\u00e4 ajan valuessa peruuttamattomasti sormien lomitse.<\/p>\n Voiko ihmist\u00e4 siis syytt\u00e4\u00e4, jos h\u00e4n kadehtii el\u00e4int\u00e4 ja sen kyky\u00e4 nauttia nykyhetkest\u00e4? Ihmisen on kuitenkin mahdotonta nauttia niin kuin el\u00e4in. H\u00e4n muistaa tahtomattaankin kuoleman, haistaa tyhjyyden ja tarrautuu nautintoon ja nykyhetkeen kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vimmalla.<\/p>\n Niin aika muuttuu el\u00e4m\u00e4n ahmimiseksi, itsens\u00e4 edelle kiirehtimiseksi, joka paikassa eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n olemiseksi. El\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulee kivulias kouristus, jota l\u00e4\u00e4kit\u00e4\u00e4n kalliilla lumel\u00e4\u00e4kkeill\u00e4.<\/p>\n Miten erilaisena n\u00e4ytt\u00e4ytyy aika, miten erilaiselta tuntuu sen virtaus, jos se ei laskekaan tyhjyyden ulappaan. Jos ajan ottaa vastaan sen Luojan k\u00e4dest\u00e4 ja n\u00e4kee Ikuisuuden reunustavan sit\u00e4 kaikilta suunnilta. Jos aika ei olekaan tyhjenev\u00e4 malja, vaan kulkemista, l\u00e4hestymist\u00e4, perille p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n Aika etenev\u00e4n\u00e4 matkana on el\u00e4m\u00e4n mullistava kokemus. Se mullistaa my\u00f6s kuoleman, joka lakkaa olemasta el\u00e4m\u00e4n merkitykset mit\u00e4t\u00f6iv\u00e4 tyhjyys. Kuoleman takana on Ikuisuuden l\u00e4hde, josta el\u00e4m\u00e4n merkitykset ravitaan.<\/p>\n Ikuisuuden n\u00e4k\u00f6kulma \u2013 valjuksi kulutettu sanapari, joka kuitenkin voi muuttua todelliseksi kokemukseksi. Siihen opastaa Evankeliumi, Kristuksen opetus Jumalan Valtakunnasta.<\/p>\n Kaikella on aikansa, ja sen ajan kuluessa on mahdollista kulkea ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perille.<\/p>\n Tuomas Kallonen, lokakuu 2018<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Saarnaaja kirjoittaa kirjassaan kauniin runollisesti (3:1-2): \u201dKaikella on m\u00e4\u00e4r\u00e4aika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on synty\u00e4 ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repi\u00e4 istutus.\u201d Tarkastellessaan ihmisen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"parent":630,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-694","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/694","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=694"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/694\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":700,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/694\/revisions\/700"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=694"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}