{"id":3547,"date":"2019-03-04T16:43:26","date_gmt":"2019-03-04T14:43:26","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/?page_id=3547"},"modified":"2019-03-04T16:47:58","modified_gmt":"2019-03-04T14:47:58","slug":"isa-tuomas-kallosen-luento-paastosta-paasto-ja-hiljaisuus-seminaarissa-ilomantsissa-2-3-2019","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/luettavaa\/kirjoituksia\/isa-tuomas-kallosen-luento-paastosta-paasto-ja-hiljaisuus-seminaarissa-ilomantsissa-2-3-2019\/","title":{"rendered":"Is\u00e4 Tuomas Kallosen luento paastosta PAASTO JA HILJAISUUS -seminaarissa 2.3.2019"},"content":{"rendered":"

PAASTO JA HILJAISUUS -seminaari
\nIlomantsin kansalaisopisto
\nKaikkien askeesissa kirkastuneiden pyhitt\u00e4j\u00e4isien ja -\u00e4itien muistop\u00e4iv\u00e4 <\/em>2.3.2019<\/em><\/p>\n

Pastori Tuomas Kallonen
\nPaaston merkitys ja muodot<\/p>\n

 <\/p>\n

PAASTO NOUSEE IHMISLUONNOSTA<\/p>\n

Paasto on ilmi\u00f6n\u00e4 tavattoman moni-ilmeinen. Se on yleismaailmallinen<\/em> ja yleisinhimillinen<\/em>; se lienee yht\u00e4 vanha kuin ihminen itse, ja se on eri muodoissaan l\u00e4sn\u00e4 kulttuureissa kaikkialla maailmassa. Tekisi mieli sanoa, ett\u00e4 paasto on elimellinen osa nimenomaan vanhoja kulttuureja<\/em>, jotka ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet henkisen rikkautensa<\/em> ja kosketuksen ravitseviin l\u00e4hteisiins\u00e4. Paasto on osa kulttuureja, joissa on kokemus pyhyydest\u00e4<\/em> ja tarpeesta jotenkin valmistautua pyh\u00e4n kohtaamiseen<\/em>. Paasto on osa kulttuureja, joissa on s\u00e4ilytetty syv\u00e4llinen ymm\u00e4rrys ajasta<\/em> odotuksen ja t\u00e4yttymyksen syklein\u00e4 \u2013 kulttuureja joissa osataan erottaa toisistaan ty\u00f6 ja lepo, arki ja pyh\u00e4, ponnistelu ja sen hedelmist\u00e4 iloitseminen.<\/p>\n

Sanonpa viel\u00e4 niinkin rohkeasti, ett\u00e4 paaston katoaminen kulttuurista on yksi silmiinpist\u00e4vimpi\u00e4 merkkej\u00e4 tuon kulttuurin henkisest\u00e4 k\u00f6yhtymisest\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on hyv\u00e4 muistaa: ett\u00e4 paasto on jotakin t\u00e4ysin luonnollista<\/em> ja sit\u00e4 voidaan perustella yksinkertaisesti vetoamalla ihmisluontoon, kuten tekee p. Basileios Suuri paastoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 saarnassaan:<\/p>\n

Niin kuin jano tekee juoman suloiseksi ja n\u00e4lk\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n nautinnolliseksi, niin my\u00f6s paasto antaa oman hohtonsa ruokien nauttimiselle. Katkaisemalla ylellisyyden se saa ruoan nauttimisen tuntumaan sinusta kaivatulta kuin poissaollut yst\u00e4v\u00e4. Jos siis haluat tehd\u00e4 ruokap\u00f6yd\u00e4st\u00e4si haluttavan, ota vastaan paaston tuoma muutos. Sin\u00e4, jota varsinainen ylellisyys ymp\u00e4r\u00f6i, olet unohtanut mit\u00e4 todellinen nautinto on. [\u2026] Niin Luojamme on suunnitellut, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4 vaihtelu s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 suloisena meille annetut lahjat.<\/em><\/p>\n

Siis kohtuullisuuden noudattaminen ja ajoittainen pid\u00e4tt\u00e4ytyminen ruuasta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ja syvent\u00e4v\u00e4t my\u00f6s aistillista nautintoa<\/em>. T\u00e4h\u00e4n lopputulokseen p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6s antiikin filosofit, jotka edustivat hedonistista<\/em> koulukuntaa. He asettivat aistinautinnon ja mielihyv\u00e4n korkeimmaksi tavoiteltavaksi hyv\u00e4ksi.<\/em> Voisi kuvitella, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavoitteen asettelulla heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapansa olisi ollut ylet\u00f6nt\u00e4 m\u00e4ss\u00e4ily\u00e4 ja himoissa rypemist\u00e4. Itse asiassa kaukana siit\u00e4! \u2013 N\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4iset hedonistit paastosivat ja noudattivat juhlassakin kohtuullisuutta! Koska he olivat huolellisesti asiaa tutkittuaan todenneet sen olevan \u2013 kaikkein nautinnollisinta!<\/p>\n

PAASTO KRISTINUSKOSSA<\/p>\n

Siirryn k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n paaston merkityst\u00e4 kristinuskossa ja erityisesti sen ortodoksisessa muodossa. Kirkon noudattaman paaston juuret ovat luonnollisesti juutalaisuudessa. Koko juutalainen kansa paastosi ohjeenaan Vanhan testamentin Pyh\u00e4t kirjoitukset ja esikuvinaan vanhurskaat patriarkat, profeetat, tuomarit ja kuninkaat. <\/strong>Pyh\u00e4 Johannes Kastaja paastosi ja h\u00e4nest\u00e4 tuli kaikkien kirkon askeettien ja luostarikilvoittelijoiden esikuva, itse Kristus paastosi 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 er\u00e4maassa ennen julkisen toimintansa aloittamista, Kristuksen opetuslapset ja apostolit paastosivat ja asettivat paastoamisen ohjeeksi my\u00f6s perustamilleen seurakunnille. Paaston merkityst\u00e4 osana kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei ole ortodoksisessa kirkossa koskaan kyseenalaistettu: se perustuu pyh\u00e4\u00e4n Raamattuun, pyhien apostolien, kirkkoisien ja kirkolliskokousten asettamiin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin, sek\u00e4 kirkon askeettiseen ja liturgiseen traditioon.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten on nimenomaan kristilliselle paastolle ominaista? Mik\u00e4 on kristillisen paaston erityinen merkitys? T\u00e4h\u00e4n vastataksemme meid\u00e4n on aloitettava kirjaimellisesti aivan alusta ja kysytt\u00e4v\u00e4 \u2013 mik\u00e4 on ihmisen merkitys?<\/em><\/p>\n

ENSIMM\u00c4INEN PAASTOS\u00c4\u00c4NT\u00d6<\/p>\n

Ortodoksisessa perinteess\u00e4 perusta ihmisen ymm\u00e4rt\u00e4miselle on Jumalan luomistahto ja luomisteko. Luomiskertomus ei ole lastensatu vaan vakavasti otettava kuvaus luodun maailman hengellisest\u00e4 merkityksest\u00e4, sen hyv\u00e4st\u00e4 ja kauniista j\u00e4rjestyksest\u00e4 \u2013 ja toisaalta tuon j\u00e4rjestyksen traagisesta s\u00e4rkymisest\u00e4. On suuri s\u00e4\u00e4li, ett\u00e4 hallitseva luonnontieteellinen maailmankuvamme on samalla k\u00f6yhdytt\u00e4nyt kyky\u00e4mme k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 symbolista kielt\u00e4. Siksi suhteemme luomiskertomukseen on kompleksinen \u2013 jollain tasolla ymm\u00e4rr\u00e4mme sen, mutta emme osaa n\u00e4hd\u00e4, miten se voisi olla totta. Kirkon el\u00e4m\u00e4 on astumista tuohon totuuteen ja sen merkitysten avautumista kaikessa rikkaudessaan.<\/p>\n

Jumala siis loi ihmisen viimeisen\u00e4, muutoin valmiiseen maailmaan:<\/p>\n

Jumala sanoi: \u00bbTehk\u00e4\u00e4mme ihminen, tehk\u00e4\u00e4mme h\u00e4net kuvaksemme ja kaltaiseksemme<\/strong>.<\/em><\/p>\n

Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi h\u00e4nen sieraimiinsa el\u00e4m\u00e4n henk\u00e4yksen.<\/em><\/p>\n

Ihminen on kaiken luodun joukossa erityinen olento, koska h\u00e4net on luotu osaksi sek\u00e4 aineellista ett\u00e4 hengellist\u00e4 maailmaa<\/em>, ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4m\u00e4 kaksi todellisuutta yhdist\u00e4v\u00e4ksi sillaksi. Sen lis\u00e4ksi ihminen on luotu Jumalan kuvaksi<\/em> \u2013 siis v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n suhteeseen Luojansa kanssa: keskustelemaan Jumalan kanssa, tuntemaan Jumalan tahdon ja tietoisesti<\/em> noudattamaan sit\u00e4, iloitsemaan Jumalan edess\u00e4 ja ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4. Ihmiselle on annettu vapaa tahto<\/em>, jotta h\u00e4n kykenisi vapaasti rakastamaan<\/em> Jumalaa ja kasvamaan osalliseksi Jumalan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ihmisen luomisessa annettu teht\u00e4v\u00e4 onkin kasvaa kohti Jumalan kaltaisuutta<\/em>.<\/p>\n

Siis mik\u00e4 on ihmisen merkitys? Ihmisen merkitys on k\u00e4tkettyn\u00e4 Jumalassa<\/em>. Ihmisen merkitys ei l\u00f6ydy luodusta maailmasta, koska h\u00e4net on luotu kurkottamaan koko olemuksellaan kohti Luojaa.<\/p>\n

Paasto on Raamatun mukaan yht\u00e4 vanha kuin ihminen, sill\u00e4 ensimm\u00e4isen paastos\u00e4\u00e4nn\u00f6n antoi itse Jumala heti luotuaan ihmisen:<\/p>\n

Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelem\u00e4\u00e4n ja varjelemaan sit\u00e4. Herra Jumala sanoi ihmiselle: \u00bbSaat vapaasti sy\u00f6d\u00e4 puutarhan kaikista puista. Vain siit\u00e4 puusta, joka antaa tiedon hyv\u00e4st\u00e4 ja pahasta, \u00e4l\u00e4 sy\u00f6, sill\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jona siit\u00e4 sy\u00f6t, olet kuoleman oma.\u00bb<\/em><\/p>\n

Yht\u00e4 pian kuin ihmiselle annettiin vapaa tahto, yht\u00e4 pian kuin h\u00e4n sai oppia tuntemaan Jumalan tahdon, ilmaantui my\u00f6s ensimm\u00e4inen valintatilanne, ik\u00e4\u00e4n kuin ensimm\u00e4inen koetus ihmisen kuuliaisuudelle<\/em> Jumalan tahtoa kohtaan.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4rme sanoi naiselle: \u00bbEi, ette te kuole. Mutta Jumala tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niin pian kuin te sy\u00f6tte siit\u00e4, teid\u00e4n silm\u00e4nne avautuvat ja teist\u00e4 tulee Jumalan kaltaisia, niin ett\u00e4 tied\u00e4tte kaiken, sek\u00e4 hyv\u00e4n ett\u00e4 pahan.\u00bb<\/em><\/p>\n

Muistutan taas, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole lastensatu, vaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen traaginen kuvaus hengellisest\u00e4 katastrofista: kuvaus ihmisen vapaan tahdon harhautumisesta pois Jumalan tahdon noudattamisesta<\/em>, kuvaus ihmisen jumalayhteyden s\u00e4rkymisest\u00e4<\/em>, ja sen mukana ihmisen itsens\u00e4 s\u00e4rkymisest\u00e4. Ja koska ihminen oli asetettu luomakunnan hallitsijaksi ja varjelijaksi, on t\u00e4m\u00e4 my\u00f6s kertomus koko luomakunnan joutumisesta tuhon ja ep\u00e4j\u00e4rjestyksen voimien alaisuuteen. Nyt paremmin kuin koskaan aikaisemmin ymm\u00e4rr\u00e4mme, miten ihmisen sis\u00e4inen ep\u00e4j\u00e4rjestys ja kyltym\u00e4tt\u00f6myys heijastuu koko maailmaan.<\/p>\n

Lankeemuksessa ihminen on menett\u00e4nyt alkuper\u00e4isen kauneutensa ja karkotettu t\u00e4h\u00e4n maailmaan<\/em>, jossa k\u00e4rsimys ja kuolema soivat voimakkaina riitasointuina kaiken kauneudenkin keskell\u00e4. Suuren paaston ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla toimitetaan p. Andreas Keetalaisen katumuskanonia, jossa yhdymme Adamin murheeseen h\u00e4nen vaikeroidessa:<\/p>\n

Olen tahrannut, oi Vapahtaja, ruumiini vaatteen ja olen saastuttanut sen, mik\u00e4 minussa on Jumalan kuvaksi ja Jumalan kaltaiseksi luotua.<\/em><\/p>\n

Himojeni kiihkolla olen piment\u00e4nyt sieluni kauneuden ja koko j\u00e4rkeni olen per\u00e4ti tomuksi tehnyt. Olen repinyt rikki ensimm\u00e4isen vaatteeni, jonka oli Luoja minulle alussa kutonut, ja sen vuoksi nyt alastomana makaan. <\/em><\/p>\n

Vaikka ihmisen alkuper\u00e4inen kirkas vaate onkin repeytynyt, ei ihminen ole kuitenkaan kadottanut Jumalan kuvaa<\/em>. Meiss\u00e4 oleva Jumalan kuva muistuttaa itsest\u00e4\u00e4n jatkuvana kaipauksena:<\/p>\n

\u201dSin\u00e4 olet luonut meid\u00e4t itsellesi, ja levoton on syd\u00e4memme, kunnes se Sinussa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 levon.\u201d<\/em> pyh\u00e4 Ambrosius Milanolainen<\/p>\n

Ihmisen syd\u00e4n on levoton ja etsii, etsii usein itsek\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4. Ihminen ei l\u00f6yd\u00e4 todellista merkityst\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 maailmasta. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n l\u00f6yd\u00e4 tyydytyst\u00e4 kaipaukselleen: Ihmisess\u00e4 on Jumalan kokoinen aukko, jota h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ahmimalla t\u00e4t\u00e4 maailmaa: Nautintoja, kokemuksia, tietoa, omaisuutta, kunniaa\u2026<\/p>\n

Ihminen on olentona \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen traaginen, h\u00e4n on n\u00e4lk\u00e4inen olento, joka ei l\u00f6yd\u00e4 ravintoa joka h\u00e4nen n\u00e4lk\u00e4ns\u00e4 tyydytt\u00e4isi! Ihmisen oli tarkoitus olla eukaristinen, kiitt\u00e4v\u00e4 olento, joka luomakunnan kautta ottaa vastaan Jumalan lahjat; luomakunnan kautta n\u00e4kee Jumalan hyvyyden ja rakkauden; luomakunnan kautta tuo kiitoksensa ja vastarakkautensa uhrina Jumalalle. Sen sijaan ihmisest\u00e4 tuli syntiinlankeemuksessa luomakunnan ahnas kuluttaja ja kyltym\u00e4t\u00f6n riist\u00e4j\u00e4. Luomakunnan oli tarkoitus olla rakkauden kieli Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4 \u2013 nyt siit\u00e4 tulikin l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4t\u00f6n erottava muuri. Synti ei ole siis maailmassa, joka on Jumalan luomana hyv\u00e4 ja kaunis, vaan ihmisen v\u00e4\u00e4ristyneess\u00e4 suhteessa maailmaan.<\/p>\n

Hyv\u00e4 uutinen on siin\u00e4, ett\u00e4 lankeemus ja karkotus paratiisista eiv\u00e4t ole t\u00e4m\u00e4n kertomuksen viimeinen luku. Jumala etsii langennutta ihmist\u00e4 monin tavoin ja k\u00e4rsiv\u00e4llisesti valmistaa h\u00e4nt\u00e4 kotiinpaluuseen. Lopulta h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 maailmaan Poikansa Kristuksen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten pelastuksen, voittamaan synnin ja kuoleman voimat ja avaamaan j\u00e4lleen paratiisin ovet. Kristus perustaa maailmaan kirkkonsa, jossa ihminen saa palata alkuper\u00e4iseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, kasvamaan Jumalan tuntemisessa, rakastamisessa ja Jumalan kaltaisuudessa. Kirkko on kuin vaeltava kansa, joka tekee matkaa t\u00e4m\u00e4n ajallisen maailman halki kohti taivaallista kotimaata ja Is\u00e4n kotia<\/p>\n

  
\nPAASTO \u2013 KOTI-IK\u00c4V\u00c4N ILMAUS<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on ollut pitk\u00e4, mutta toivottavasti ei uuvuttava pohjustus kirkon noudattamalle paastolle. P\u00e4\u00e4semme nyt syvemm\u00e4lle k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aiheeseen.<\/p>\n

Kirkossa paasto ilmaisee yhteis\u00f6n\u00e4 koettua surua: se ilmaisee surua syntiinlankeemuksesta ja paratiisista karkotuksesta, se ilmaisee koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4<\/em> jota koemme kaukaisessa maassa muistellen taivaallista kotimaatamme. Suuressa paastossa ja sen edell\u00e4 kuulemme lauantai-iltojen vigilioissa laulettavan maanpakolaisuuden ja koti-ik\u00e4v\u00e4n psalmia 137:<\/p>\n

Baabelin virtain vierill\u00e4 \u2014 siell\u00e4 me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme. Pajuihin, joita siell\u00e4 oli, me ripustimme kanteleemme. Sill\u00e4 vangitsijamme vaativat meilt\u00e4 siell\u00e4 lauluja ja orjuuttajamme iloa: ”Veisatkaa meille Siionin virsi\u00e4”. Kuinka me voisimme veisata Herran virsi\u00e4 vieraalla maalla?<\/em> Jos min\u00e4 unhotan sinut, Jerusalem, <\/em>niin unhota sin\u00e4 minun oikea k\u00e4teni. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen min\u00e4 sinua muista, ellen pid\u00e4 Jerusalemia ylimp\u00e4n\u00e4 ilonani.<\/em><\/p>\n

Mit\u00e4 ovat psalmissa mainitut vangitsijamme ja orjuuttajamme? Kirkko opettaa, ett\u00e4 ne ovat meid\u00e4n omia himojamme, jotka kahlitsevat meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n katoavaan maailmaan ja saavat unohtamaan taivaallisen kotimaamme, jonka tulisi olla \u201dylimp\u00e4n\u00e4 ilonamme\u201d. Paastossa ik\u00e4\u00e4n kuin nostamme p\u00e4\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n maailman yl\u00e4puolelle ja muistutamme itsellemme: t\u00e4m\u00e4 ei ole kaikki<\/em> mit\u00e4 on, t\u00e4m\u00e4 ei ole lopullinen<\/em> p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme.<\/p>\n

Kirkon paastossa suru ja koti-ik\u00e4v\u00e4 ei ole lamaantunutta vaan toiveikasta ja eteenp\u00e4in suuntautuvaa, ei synkk\u00e4\u00e4 vaan valoisaa. Paastoon kuuluu erottamattomasti katumus<\/em>, joka on aktiivinen tahtotila<\/em>. Katumus on sen rehellist\u00e4 my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4<\/em>, ett\u00e4 olemme joutuneet et\u00e4\u00e4lle Jumalasta. Katumus on rohkeaa luottamusta Jumalan anteeksiantoon<\/em> ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4<\/em> lankeemuksen j\u00e4lkeen nousta ja l\u00e4hte\u00e4 vaeltamaan<\/em> takaisin Is\u00e4n kotiin, kuten teki tuhlaajapoika.<\/p>\n

Kun puhumme paastosta koti-ik\u00e4v\u00e4n\u00e4, meid\u00e4n on hetkeksi pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4, koska t\u00e4ss\u00e4 kohtaamme vaarallisen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen paikan: ortodoksista askeettista perinnett\u00e4 arvostellaan joskus toismaailmaiseksi \u2013 <\/em>sen ajatellaan hylk\u00e4\u00e4v\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ajallisen ja aineellisen maailman ja haikailevan ainoastaan jonkin toisen, tulevan ja hengellisen maailman puoleen. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin kaukana totuudesta. Jumalan luoma maailma on \u2013 lankeemuksen j\u00e4lkeenkin \u2013 kaunis ja hyv\u00e4; t\u00e4t\u00e4 luomakuntaa Jumala edelleen k\u00e4skee meid\u00e4n varjella ja rakastaa. Jumala k\u00e4skee meid\u00e4n rakastaa jokaista ihmist\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen\u00e4mme, sill\u00e4 jokainen ihminen on Jumalan kallisarvoinen kuva, oli h\u00e4n eksynyt kuinka kauas tahansa Jumalan yhteydest\u00e4. Kristus itse tulee meit\u00e4 vastaan k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4, n\u00e4lk\u00e4isess\u00e4, sairaassa ja kodittomassa, odottaa vastaustamme ja kysyy rakkauttamme.<\/p>\n

Saatamme joutua h\u00e4mmennyksiin: tuleeko meid\u00e4n nyt paeta<\/em> maailmaa vai rakastaa<\/em> sit\u00e4? Tuleeko meid\u00e4n vapautua<\/em> maailmasta vai syleill\u00e4<\/em> sit\u00e4? H\u00e4mmennyksen taustalla on se, ett\u00e4 sanaa \u201dmaailma\u201d<\/em> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kahdessa t\u00e4ysin eri merkityksess\u00e4. Maailma, josta meit\u00e4 kehotetaan vapautumaan ja pakenemaan on itse asiassa valheellinen heijastus. Se on heijastus ihmisen synnist\u00e4, sis\u00e4isest\u00e4 ep\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4 ja himoista. T\u00e4m\u00e4n \u201dmaailman\u201d alla on kuitenkin Jumalan luoma, hyv\u00e4 ja kaunis maailma. Askeesi, \u201dmaailman\u201d hylk\u00e4\u00e4minen ja \u201dmaailmasta\u201d vapautuminen, t\u00e4ht\u00e4\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4n alkuper\u00e4isen maailman l\u00f6yt\u00e4miseen, jossa maailma on j\u00e4lleen rakkauden yhteytt\u00e4 Jumalan kanssa! Kun ihminen puhdistaa syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n askeesissa, h\u00e4nen hengelliset silm\u00e4ns\u00e4 avautuvat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 todellista maailmaa ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti rakastamaan kaikkia ihmisi\u00e4 ja koko luomakuntaa.<\/p>\n

T\u00c4YDELLINEN PAASTO JA ASKEETTINEN PAASTO<\/p>\n

Selvyyden vuoksi on teht\u00e4v\u00e4 ero kahden erilaisen paastoamisen muodon v\u00e4lill\u00e4. Ensinn\u00e4kin tunnemme t\u00e4ydellisen paaston<\/em>, joka on pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 kaikesta ruuasta ja juomasta.<\/p>\n

Kun olin noussut vuorelle ottamaan vastaan kivitaulut, sen liiton taulut, jonka Herra teki teid\u00e4n kanssanne, viivyin vuorella nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja y\u00f6t\u00e4 sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ja juomatta. Herra antoi minulle silloin kaksi kivitaulua. Niihin h\u00e4n oli omin k\u00e4sin kirjoittanut kaikki ne k\u00e4skyt, jotka h\u00e4n kansan ollessa koolla oli julistanut vuorella tulen keskelt\u00e4. Kun nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 oli kulunut, Herra antoi minulle ne kaksi kivist\u00e4 liitontaulua. 5. Moos.<\/em><\/p>\n

Vaikka Mooseksen kerrotaan paastonneen Siinain vuorella kaikesta ruuasta ja juomasta per\u00e4ti 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ei t\u00e4ydellinen paasto kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita t\u00e4llaisia \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksi\u00e4. T\u00e4yspaasto koskettaa yksitt\u00e4ist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tai p\u00e4iv\u00e4n osaa. T\u00e4yspaaston tavallisin muoto on ehtoollispaasto<\/em>, jossa ehtoolliselle osallistuva pid\u00e4tt\u00e4ytyy kaikesta ruuasta ja juomasta edellisen y\u00f6n ja aamun, puoliy\u00f6st\u00e4 alkaen.<\/p>\n

T\u00e4yspaasto ilmaisee valpasta odotusta<\/em> ja valmistautumista Jumalan kohtaamiseen<\/em>. Jos Mooses paastosi keskustellakseen Siinain vuorella Jumalan kanssa, ei ehtoollisessa tapahtuva kohtaaminen Kristuksen kanssa ole yht\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4isempi tapahtuma! Alkukirkossa t\u00e4st\u00e4 t\u00e4yspaastosta k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 statio \u2013 <\/em>h\u00e4lytystilassa oleva sotilasosasto. T\u00e4yspaasto pyrkii saamaan meid\u00e4t oikeanlaiseen h\u00e4lytystilaan: kuningas on tulossa! kaikki velttous ja haaveilu on karistettava syd\u00e4mest\u00e4!<\/p>\n

Ajallisesti suurin osa kirkon paastoista ei kuitenkaan ole t\u00e4yspaastoa vaan niin kutsuttua askeettista paastoa<\/em>. Askeettiselle paastolle on ominaista sinnik\u00e4s pitk\u00e4kestoinen yht\u00e4jaksoinen pid\u00e4tt\u00e4ytyminen \u2013 ei kaikesta ravinnosta, vaan tietyist\u00e4 ruoka-aineista. Ravintoa siis yksinkertaistetaan, kevennet\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Tarkoituksena t\u00e4llaisessa paastossa on oppia kuuliaisuutta ja itsehillint\u00e4\u00e4. Aiemmin oli puhetta siit\u00e4, miten t\u00e4ss\u00e4 hengellisen maanpakolaisuutemme paikassa meit\u00e4 orjuuttavat omat himomme. Askeettinen paasto on sodanjulistus himoillemme: pyrimme tunnistamaan ne, heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hillitsem\u00e4\u00e4n niit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 taistelussa on askeettinen paasto kirkon kokemuksen mukaan verraton apu. Se kirkastaa ajatustamme mietiskelyyn, tekee meist\u00e4 halukkaampia rukoukseen, pehmitt\u00e4\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4mme katumukseen ja n\u00f6yryyteen.<\/p>\n

Askeettinen paasto pyrkii palauttamaan olemuspuoltemme alkuper\u00e4isen hyv\u00e4n j\u00e4rjestykseen: tekem\u00e4\u00e4n ruumiista sielun palvelijan \u2013 ja sielusta kuuliaisen hengelle. N\u00e4in se mik\u00e4 ihmisess\u00e4 on aineellista \u2013 hengellistyy, ja se mik\u00e4 on lihaa \u2013 pyhittyy! Ruumiista tulee sielun yst\u00e4v\u00e4, ja sielusta kuin hyv\u00e4vireinen instrumentti, jota henki soittaa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 yksi esimerkki paaston tavoittelemasta uudesta \u201dtarvehierarkiasta\u201d.<\/p>\n

Er\u00e4s mies tuli tapaamaan ohjaajavanhusta. Vanhus keitti hieman linssej\u00e4 ja sanoi miehelle \u201cRukoilkaamme ensin hieman\u201d, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n lausui ulkomuistista koko psalttarin. Vieras vastasi t\u00e4h\u00e4n resitoimalla, niin ik\u00e4\u00e4n ulkomuistista, kaksi suurta profeettaa. Kun aamu viimein koitti, vieras l\u00e4hti. Kumpikaan ei muistanut linssej\u00e4. –<\/em>Er\u00e4maaisien kertomuksia<\/p>\n

Askeettisessa paastossa ihminen j\u00e4ljittelee enkeleiden el\u00e4m\u00e4\u00e4, joiden ravintona on Jumalan Sanan kuuleminen ja Jumalan ylist\u00e4minen. Kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuitenkin eritt\u00e4in hyvin, ett\u00e4 ihmisen on vaarallista laiminly\u00f6d\u00e4 ruumistaan. N\u00e4in muistuttaa pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen:<\/p>\n

Ihmisen tulisi antaa ruumiille ravintoa p\u00e4ivitt\u00e4in, jotta ruumiista n\u00e4in vahvistettuna tulisi sielun yst\u00e4v\u00e4 ja apulainen hyveiden harjoittamisessa. Muutoin ruumis voi n\u00e4\u00e4nnytettyn\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s sielua.<\/em><\/p>\n

Paasto on voimallinen v\u00e4line, mutta sellaisena sen k\u00e4ytt\u00f6 vaatii ohjausta. My\u00f6s siksi kirkko paastoaa yhdess\u00e4 ja huolehtii paaston toteutumisesta turvallisesti ja terveell\u00e4 tavalla. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos opettaa syv\u00e4ll\u00e4 kokemuksen \u00e4\u00e4nell\u00e4:<\/p>\n

Paastoaminen on l\u00e4\u00e4ke, mutta kuten kaikki l\u00e4\u00e4kkeet \u2013 samalla kun se voi olla hyvin hy\u00f6dyllinen sille joka osaa sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u2013 voi se usein muodostua hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4ksi (ja jopa haitalliseksi) sellaisen k\u00e4siss\u00e4 joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 taitamattomasti<\/em>.<\/p>\n

TODELLINEN PAASTO: PAHASTA PAASTOAMINEN, SOVINTO JA RAKKAUDEN HARJOITUS<\/p>\n

Jos edell\u00e4 olenkin puhunut paastosta l\u00e4hinn\u00e4 ravinnosta pid\u00e4tt\u00e4ytymisen merkityksess\u00e4, ei t\u00e4t\u00e4 pid\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Paastossa on kysymys paljosta muusta kuin sy\u00f6misest\u00e4 ja juomisesta! Voisi sanoa, ett\u00e4 ruokapaasto<\/em> on vain hy\u00f6dyllinen keino<\/em> juurruttaa todellinen paasto jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Annetaan pyh\u00e4n Basileios Suuren opettaa, mit\u00e4 on todellinen paasto:<\/p>\n

\u00c4lk\u00e4\u00e4mme olko itsekk\u00e4it\u00e4 aloittaessamme ruuasta pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4, siis jaloa paaston aikaa. Paastotkaamme tavalla, joka miellytt\u00e4\u00e4 Jumalaa. Todellinen paasto on suunnattu pahaa vastaan. Se on kielen hillitsemist\u00e4. Se on vihasta pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4, se on erottautumista himoista, pahanpuhumisesta, valheista ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4 valoista. Itsekielt\u00e4ymys n\u00e4ist\u00e4 on todellista paastoa, n\u00e4ist\u00e4 kielteisist\u00e4 asioista paastoaminen on meille hyv\u00e4ksi.<\/em><\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 Basileiosta opetuksellaan:<\/p>\n

Paastoatko sin\u00e4? Todista se teoillasi. Jos n\u00e4et k\u00f6yh\u00e4n, s\u00e4\u00e4li h\u00e4nt\u00e4. Jos n\u00e4et vihollisen, tee h\u00e4nen kanssaan sovinto. Jos n\u00e4et yst\u00e4v\u00e4si saavan osakseen kunniaa, \u00e4l\u00e4 kadehdi h\u00e4nt\u00e4. Ja \u00e4lk\u00f6\u00f6n vain suusi paastotko, vaan paastotkoon my\u00f6s silm\u00e4si ja korvasi ja jalkasi ja k\u00e4tesi ja kaikki ruumiinosasi. Etk\u00f6 sy\u00f6 lihaa? \u00c4l\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hekumoi silmill\u00e4si haureudessa. Paastotkoon my\u00f6s korvasi niin, ettet salli niiden vastaanottaa pahoja puheita ja panettelua. Paastotkoon suusi h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 puheesta. Sill\u00e4 mit\u00e4 meit\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 kalasta ja kanasta, jos me samalla pureksimme velji\u00e4mme ja sisariamme!<\/em><\/p>\n

Pyh\u00e4 Hermas opettaa edelleen, miten paaston pit\u00e4isi hyvin konkreettisesti muuttua laupeuden t\u00f6iksi:<\/p>\n

Menettele seuraavasti: \u00e4l\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jona paastoat, maista mit\u00e4\u00e4n muuta kuin leip\u00e4\u00e4 ja vett\u00e4. Arvioi sitten kulut, mit\u00e4 sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tarvittaisiin ruokiin, joita aioit sy\u00f6d\u00e4, pane ne syrj\u00e4\u00e4n ja anna leskelle tai orvolle tai v\u00e4h\u00e4varaiselle. N\u00e4in sin\u00e4 n\u00f6yryyt\u00e4t itsesi, jotta se, joka ottaa vastaan, sinun n\u00f6yryydest\u00e4si tulisi kyll\u00e4iseksi ja rukoilisi sinun puolestasi Herraa. Noudata siis t\u00e4t\u00e4 yhdess\u00e4 lastesi ja perhekuntasi kanssa. [\u2026] Jotka t\u00e4m\u00e4n kuulevat ja sit\u00e4 noudattavat, ovat autuaita, ja he tulevat samaan kaiken, mit\u00e4 Herralta pyyt\u00e4v\u00e4t.<\/em><\/p>\n

Aidoimmillaan paasto on siis rakkauden harjoitusta. Meit\u00e4 kehotetaan suitsimaan pahoja ajatuksiamme, tunteitamme ja toisten tuomitsemista; meit\u00e4 kehotetaan sovintoon l\u00e4himm\u00e4isen kanssa, v\u00e4litt\u00e4miseen ja palvelemiseen. Pyh\u00e4 Basileios Suuri kuvaa kauniisti sit\u00e4, miten paastoaika on rauhan julistamista my\u00f6s el\u00e4imille:<\/p>\n

Yksik\u00e4\u00e4n el\u00e4in ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuolinparkaisua, miss\u00e4\u00e4n ei ole verta, kyltym\u00e4t\u00f6n vatsa ei sanele p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n el\u00e4inten tuhoksi. Kokkien veitsi on pys\u00e4htynyt, p\u00f6yt\u00e4 saa tyyty\u00e4 luonnonyrtteihin. <\/em><\/p>\n

Eik\u00f6 paaston ruokavaliossa olekin jotain tuttua? Kyll\u00e4, se on paratiisin ruokavalio: \u00bbMin\u00e4 annan teille kaikki siement\u00e4 tekev\u00e4t kasvit, joita maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on, ja kaikki puut, joissa on siement\u00e4 kantavat hedelm\u00e4t. Olkoot ne teid\u00e4n ravintonanne.<\/em><\/p>\n

Paasto ei ole itsens\u00e4 kiusaamista vaan pyrkimyst\u00e4 paratiisilliseen tilaan: sovintoon Jumalan kanssa, sovintoon l\u00e4himm\u00e4isen kanssa, sovintoon omantunnon kanssa, sovintoon koko luomakunnan kanssa. Paasto on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 \u2013 ei ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 koettelemuksena \u2013 vaan Jumalan armona ja pelastavan k\u00e4den ojennuksena meit\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

  
\nPAASTO K\u00c4YT\u00c4NN\u00d6SS\u00c4: KUULIAISUUDEN HARJOITUS<\/p>\n

Ennen kuin esittelen yksityiskohtaisemmin ortodoksisen kirkon paastoperinnett\u00e4, on tarpeen olla rehellinen. Paaston noudattaminen on heikentynyt ortodoksisessa kirkossa dramaattisesti. T\u00e4ss\u00e4 saattaa olla paljonkin paikallista vaihtelua. Miss\u00e4 ortodoksit el\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 pieniss\u00e4 kiinteiss\u00e4 (maalais-)yhteis\u00f6iss\u00e4, yhten\u00e4iskulttuurissa, siell\u00e4 paastoaminenkin voi paremmin. Sen sijaan miss\u00e4 elet\u00e4\u00e4n kaupunkimaisessa monikulttuurisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, usein v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4, siell\u00e4 my\u00f6s paastoaminen on usein heikompaa. Suomen olosuhteet noudattavat t\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 tapausta: ortodoksit el\u00e4v\u00e4t paitsi v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 yhteiskunnassa, usein my\u00f6s v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 perheess\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ortodoksinen paastoperinne on Suomessa \u2013 jos ei aivan uhanalainen \u2013 niin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hyvinvoiva.<\/p>\n

Mink\u00e4laista ruokapaastoa ortodoksinen kirkko sitten noudattaa? Paastoaikoja on erilaisia ja paaston vaativuus vaihtelee. T\u00e4rkein kirkon paastoista, 40-p\u00e4iv\u00e4inen suuri paasto p\u00e4\u00e4si\u00e4isen edell\u00e4, on samalla ankarin. Siin\u00e4 luovutaan kokonaan el\u00e4inkunnan tuotteista ja arkip\u00e4ivin\u00e4 jopa \u00f6ljyst\u00e4. Yht\u00e4 vaativa on \u2013 niin ik\u00e4\u00e4n 40-p\u00e4iv\u00e4inen \u2013 paasto joulun edell\u00e4, vaikka se alkaa ensin lievemp\u00e4n\u00e4. Kaksi muuta lyhyemp\u00e4\u00e4 paastoaikaa on apostolien paasto alkukes\u00e4st\u00e4 Pietarin ja Paavalin juhlan (29.6.) edell\u00e4, sek\u00e4 Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n paasto, kaksi viikkoa elokuun alussa ennen Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumisen juhlaa (15.8.).<\/p>\n

N\u00e4iden suuria juhlia edelt\u00e4vien paastokausien lis\u00e4ksi kirkko on asettanut tiettyj\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiksi paastop\u00e4iviksi. Ankaria paastop\u00e4ivi\u00e4 ovat esimerkiksi Johannes Kastajan mestauksen muistop\u00e4iv\u00e4 (29.8., Karjalassa Kuiva-Iivana<\/em>) ja ristinylent\u00e4misen juhla (14.9.). Jokaisen viikon (lukuun ottamatta paastottomia viikkoja) keskiviikko<\/em> ja perjantai <\/em>ovat lis\u00e4ksi paastop\u00e4ivi\u00e4. Keskiviikkona muistellaan sit\u00e4, kuinka Juudas kavalsi Kristuksen ja perjantaina Kristuksen ristiinnaulitsemista. N\u00e4m\u00e4 ovat er\u00e4\u00e4nlaisia kirkon yhteis\u00f6llisesti jakamia surup\u00e4ivi\u00e4<\/em>, t\u00e4ss\u00e4 (Kristuksen kavaltaneessa ja surmanneessa) maailmassa koetun muukalaisuuden p\u00e4ivi\u00e4. N\u00e4iden vastapainona on jokaisen viikon sunnuntaina eletty yl\u00f6snousemuksen juhla, pieni p\u00e4\u00e4si\u00e4inen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on alleviivattava er\u00e4st\u00e4 ortodoksisen paaston oleellista piirrett\u00e4: se on olemukseltaan eritt\u00e4in yhteis\u00f6llist\u00e4. Emme valikoi itsellemme paastok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja -aikoja omien mieltymystemme mukaan. Kirkko ohjaa kristittyj\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkkovuoteen sis\u00e4ltyv\u00e4t paastoajat yhteis\u00f6n\u00e4<\/em> ja antaa noudatettavaksemme kirkon yhteiset paasto-ohjeet<\/em>. Paaston ytimess\u00e4 on kuuliaisuus<\/em>: paastoamalla osoitamme kuuliaisuutta kirkolle ja viime k\u00e4dess\u00e4 Kristukselle. Muistamme, mit\u00e4 tapahtui ihmisen lankeemuksessa: ihminen ei kyennyt olemaan kuuliainen Jumalan k\u00e4skylle. Paasto on kuuliaisuuden harjoitusta<\/em>. Joskus voi tuntua triviaalilta noudattaa paastossa yksityiskohtaisia ruoka-aines\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Mutta jos emme osaa olla uskollisia v\u00e4h\u00e4ss\u00e4, miten osaisimme olla uskollisia enemm\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n

Kirkon paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin kuuluu kuitenkin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana ekonomia -periaate<\/em>, eli mahdollisuus soveltaa paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 huomioiden ihmisen ik\u00e4, terveys, ty\u00f6, el\u00e4m\u00e4ntilanne ja muut fyysiseen paastoon vaikuttavat rajoitteet. N\u00e4in esimerkiksi lapset, vanhukset, sairaat, imett\u00e4v\u00e4t \u00e4idit, matkustavat ja raskaan fyysisen ty\u00f6n tekij\u00e4t on vapautettu paaston t\u00e4ydellisest\u00e4 noudattamisesta. N\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksissa ei ole tarkoitus luopua paastosta t\u00e4ysin ja omavaltaisesti, vaan rippi-is\u00e4n kanssa on hyv\u00e4 mietti\u00e4 itselle mahdollinen paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6<\/em>, jossa voi sitten kilvoitella kuuliaisuuden harjoittamiseksi. Eik\u00f6h\u00e4n esimerkiksi jokainen voi turvallisesti luopua kaikista herkuista paaston ajaksi.<\/p>\n

Ja mit\u00e4 tulee viikoittaisiin paastop\u00e4iviin keskiviikkoon ja perjantaihin: Meille kerrotaan nyky\u00e4\u00e4n, ik\u00e4\u00e4n kuin uutena asiana, miten kasvisruuan lis\u00e4\u00e4minen ja liharuuan v\u00e4hent\u00e4minen niin kodeissa kuin erilaisissa laitoksissa olisi sek\u00e4 terveellist\u00e4 ett\u00e4 hyv\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6lle. Kirkko on pit\u00e4nyt kasvisruokap\u00e4ivi\u00e4 jo miltei 2000 vuotta!<\/p>\n

Kirkon vuosikalenterissa on vuonna 2019 kaikkiaan 173 paastop\u00e4iv\u00e4\u00e4, siis suunnilleen puolet vuodesta. Miten erilainen olisikaan maailmamme, jos jokainen kristitty todella<\/em> noudattaisi noita paastop\u00e4ivi\u00e4! Mik\u00e4 maailmaa mullistava potentiaali on t\u00e4ss\u00e4 valmiissa ja viisaassa, kaikkien ulottuvilla olevassa paastoperinteess\u00e4!<\/p>\n

SUURI PAASTO \u2013 KATUMUKSEN KOULU JA HENGELLINEN SAIRAALA<\/p>\n

Ensi viikolla alkavaan Suureen paastoon liittyy erityisen vahva liturginen perinne, joka toteutuu vaihtelevasti seurakunnissa ja t\u00e4ydellisimmin luostareiden p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 jumalanpalveluksissa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 paaston liturgista ulottuvuutta ei voi sivuuttaa. Toisaalta se on liian laaja kentt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkittavaksi. Liturginen- eli jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4 on kirkon syd\u00e4n. Sen syd\u00e4men \u00e4\u00e4relle paasto ohjaa meit\u00e4 \u2013 antamaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tilaa kirkon yhteiselle rukoukselle. Paaston jumalanpalvelukset ovat katumuksen, surun ja toivon s\u00e4vyiss\u00e4\u00e4n tavattoman kauniita. Ja omien voimien mukaan noudatettu paasto yhtyy n\u00e4iden jumalanpalvelusten ilmaisemaan yhteiseen odotukseen ja kaipaukseen.<\/p>\n

Suuressa paastossa on vahva opetuksellinen sis\u00e4lt\u00f6: se on vanhastaan ollut aikaa, jolloin aikuiset kasteoppilaat valmistautuvat kasteeseen opiskellen kristillisen uskon ja el\u00e4m\u00e4n perusteita. Suuren paaston jumalanpalveluksissa luetaan erityisen paljon pyhi\u00e4 kirjoituksia ja arkip\u00e4ivin\u00e4 erityisesti Vanhaa testamenttia: 1. Mooseksen kirjaa, Jesajan kirjaa, Jobin kirjaa, psalmeja ja sananlaskuja. Oppiminen ei kirkon jumalanpalveluksessa toteudu vain kuulemalla, vaan astumalla sis\u00e4\u00e4n pyhien kirjoitusten maailmaan, osallistumisella siihen el\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4st\u00e4 vaikuttavin esimerkki on suuren paaston j\u00e4lkeen alkava suuri viikko, Kristuksen k\u00e4rsimysten viikko.<\/em><\/p>\n

Jokaisen kannattaisi ehdottomasti kokea suuri viikko kokonaisuudessaan, seurakunnan yhdess\u00e4 kulkemana matkana Kristuksen k\u00e4rsimyksist\u00e4 tyhj\u00e4n haudan \u00e4\u00e4relle ja yl\u00f6snousemuksen riemuun. Kun p\u00e4\u00e4si\u00e4isen iloon on vaellettu koko pitk\u00e4n paaston taival, on se todellakin koko ihmisen olentoa \u2013 henke\u00e4, sielua ja ruumista \u2013 kirkastava kokemus!<\/em><\/p>\n

Suurta paastoa kutsutaan my\u00f6s hengelliseksi sairaalaksi. Kirkko suhtautuu syntiin niin kuin sairauteen, jonka Jumala voi ja haluaa parantaa. Kirkko on sairaala, jossa Kristus-l\u00e4\u00e4k\u00e4ri k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kkein\u00e4\u00e4n pyhi\u00e4 sakramentteja parantaakseen ja pelastaakseen meid\u00e4n sielumme ja ruumiimme. Suuressa paastossa kirkon j\u00e4seni\u00e4 kehotetaankin nauttimaan n\u00e4it\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 erityisen ahkerasti: osallistumaan pyh\u00e4\u00e4n ehtoolliseen paitsi sunnuntaisin my\u00f6s arkisin paastoliturgioissa, k\u00e4ym\u00e4\u00e4n synnintunnustuksella katumuksen sakramentissa ja osallistumaan yleiseen sairaanvoiteluun.<\/em><\/p>\n

  
\nPAASTOAMISEN P\u00c4\u00c4M\u00c4\u00c4R\u00c4<\/p>\n

Is\u00e4 Loot meni tapaamaan is\u00e4 Joosefia ja sanoi: \u201cIs\u00e4, noudatan kykyjeni mukaan pient\u00e4 kilvoituss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, hieman paastoa, jonkin verran rukousta ja mietiskely\u00e4, ja el\u00e4n hiljaisuudessa. Niin tarkoin kuin mahdollista varjelen ajatukseni puhtaina. Mit\u00e4 minun viel\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4?\u201d Silloin vanhus nousi yl\u00f6s ja nosti k\u00e4tens\u00e4 rukoukseen kohti taivasta. Silloin h\u00e4nen sormensa muuttuivat kuin kymmeneksi liekehtiv\u00e4ksi soihduksi. Ja h\u00e4n sanoi: \u201cJos tahdot, voit muuttua kauttaaltaan tulenlieskoiksi.\u201d<\/em><\/p>\n

Is\u00e4 Joosef n\u00e4ytti havainnollisesti, mik\u00e4 on kristityn el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: t\u00e4ytty\u00e4 Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4. Kaikki kilvoituksemme asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n valossa. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen on samoilla linjoilla opettaessaan:<\/p>\n

Rukoilu, paastoaminen, rukouksessa valvominen, almujen antaminen, Kristuksen t\u00e4hden tehdyt hyv\u00e4t teot ja muut kristilliset kilvoitukset, niin hyvi\u00e4 kuin ne itsess\u00e4\u00e4n ovatkin, eiv\u00e4t ne ole kristityn el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaikka ne ovatkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 keinoja tuon p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseen. Kristityn el\u00e4m\u00e4n todellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Jumalan Pyh\u00e4n Hengen vastaanottaminen.<\/em><\/p>\n

\u00c4lk\u00f6\u00f6n siis kristityn el\u00e4m\u00e4 olko s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rakastamista, vaan Pyh\u00e4n Hengen janoamista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lyhyesti yleisisist\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksist\u00e4:<\/p>\n