Is\u00e4 Esipaimen, arvoisat juhlavieraat<\/p>\n
Ennen oman rukoushuoneen valmistumista Liperin kirkonkyl\u00e4n ja l\u00e4hikylien ortodoksit suuntasivat kirkkomatkansa p\u00e4\u00e4asiallisesti Viinij\u00e4rvelle Tihvin\u00e4n Jumalan\u00e4idin ikonin kirkkoon. Joskus k\u00e4ytiin my\u00f6s Joensuussa Pyh\u00e4n Nikolaoksen kirkossa. Molempiin kirkkoihin oli sen verran matkaa, ett\u00e4 se varsinkin autottomilla hankaloitti kirkossak\u00e4ynti\u00e4, ja sinne l\u00e4hdettiinkin monesti vain suurempien juhlien aikaan.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/Liperin_tsasouna_copy-300x211.jpg\")
Ajoittain kirkonkyl\u00e4n ortodoksien tapaamisissa, mm. tiistaiseurailloissa, syntyi keskustelua omasta rukoushuoneesta, mutta ennen 1960-luvun loppua ne j\u00e4iv\u00e4t puheasteelle. Is\u00e4ni kertoi, ett\u00e4 jo ennen sotia h\u00e4n ja veljens\u00e4 Erkki olivat yhdess\u00e4 tuumineet, ett\u00e4 kotikyl\u00e4lle Salokyl\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi rakentaa ortodoksinen tsasouna.<\/p>\n
Jos menn\u00e4\u00e4n ajassa viel\u00e4 enemm\u00e4n taaksep\u00e4in, voidaan todeta, ett\u00e4 historial\u00e4hteiden mukaan Liperin kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 Kirkkolahden rannalla joko nykyisen meijerin paikalla tai vastarannalla on sijainnut ortodoksinen pyh\u00e4kk\u00f6 1500-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla. Kirkko lienee ollut peruja pappismunkki Iljan l\u00e4hetysty\u00f6st\u00e4 alueella. Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytiin v. 1656 \u2013 58 ns. ruptuurisota, johon liittyi my\u00f6s uskontojen eli ortodoksisuuden ja luterilaisuuden v\u00e4list\u00e4 taistelua. Historian kirjat kertovat, ett\u00e4 ruptuurisodan aikana ensin Liperin kreikanuskoiset polttivat Liperin luterilaisen kirkon ja pian sen j\u00e4lkeen tuprahti tuleen my\u00f6s ortodoksinen pyh\u00e4kk\u00f6. Tuolta ajalta ovat per\u00e4isin liperil\u00e4isille tutut paikannimet Vainolampi ja Murhiniemi. Luterilaiset rakensivat Liperiin uuden kirkon 1600-luvulla, mutta ortodokseilla siihen meni aikaa yli 300 vuotta.<\/p>\n
Ajatus oman rukoushuoneen rakentamisesta nousi Liperiss\u00e4 vahvasti esille kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1968, jolloin Liperin ev.lut. seurakunta tarjosi julkisesti myyt\u00e4v\u00e4ksi aivan Liperin keskustassa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 luterilaista kirkkoa sijaitsevaa seurakuntatalotonttia. Ilmoituksen johdosta virisi paikkakunnan ortodoksien keskuudessa vilkas keskustelu ja lopputuloksena oli, ett\u00e4 Taipaleen seurakunnalle l\u00e4hetettiin 40 ortodoksin allekirjoittama aloite, jossa esitettiin tontin ostamista rukoushuoneen rakentamista varten. Taipaleen seurakunta p\u00e4\u00e4ttikin tehd\u00e4 luterilaiselle seurakunnalle ostotarjouksen tontista. Kauppoja seurakuntatalotontista ei kuitenkaan syntynyt. Sen sijaan luterilainen seurakunta tarjosi ostettavaksi rukoushuoneen nykyist\u00e4 paikkaa kansakoulun vierest\u00e4. Taipaleen seurakunta hyv\u00e4ksyi tarjouksen ja kauppakirja seurakuntien kesken allekirjoitettiin 3.9.1970.<\/p>\n
J\u00e4lkik\u00e4teen ajatellen Liperin rukoushuoneelle k\u00e4vi samalla tavoin kuin monelle muulle sotien j\u00e4lkeen ns. j\u00e4lleenrakennuskaudella rakennetulle ortodoksiselle kirkolle. Hyvin harvoin ortodoksinen kirkko tuona aikana voitiin rakentaa kaupungin tai kirkonkyl\u00e4n keskustaan. Yleens\u00e4 niiden sijaintipaikka oli syrjemm\u00e4ll\u00e4. Liperin lis\u00e4ksi n\u00e4in tapahtui seurakunnassamme my\u00f6s Outokummun kirkon kohdalla ja hyvin monen uuden pyh\u00e4k\u00f6n osalta ymp\u00e4ri Suomea. Ei voi kuin ihmetell\u00e4, miksi n\u00e4in meneteltiin. Ainakin omasta mielest\u00e4ni kirkko tulisi aina sijoittaa keskelle kyl\u00e4\u00e4. Liperin kirkonkyl\u00e4n ilmeelle olisi ilman muuta ydinkeskustassa sijaitseva ortodoksinen rukoushuone enemm\u00e4n kaunistukseksi kuin tasakattoinen kerrostalo.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/Liperin_tsasouna_sis\u00e4kuva-300x225.jpg\")
Rukoushuoneen suunnittelu annettiin teht\u00e4v\u00e4ksi rakennusarkkitehti Vilho Suonmaalle, joka oli muutama vuosi aikaisemmin tehnyt Lintulan luostarin uuden kirkon suunnitelmat. Toimeksiantona oli, ett\u00e4 arkkitehti suunnittelisi tyylipuhtaan karjalaisen tsasounan. Suonmaa pyysi saada tehd\u00e4 rinnalle vertailtavaksi my\u00f6s oman luonnoksensa rukoushuoneeksi. Suonmaan kartiomalliseen ehdotukseen suhtauduttiin aluksi p\u00e4\u00e4osin kielteisesti, mutta pikku hiljaa se alkoi omaper\u00e4isen\u00e4 ratkaisuna kiinnostaa. Kun seurakunnassa oli jo ennest\u00e4\u00e4n kaksi karjalaismallista tsasounaa, Sotkumassa ja Outokummussa, ja kun hankkeelle saatiin my\u00f6s arkkipiispa Paavalin hyv\u00e4ksynt\u00e4, p\u00e4\u00e4dyttiin lopulta yksimielisesti rakentamaan puhtaasti 1970-lukua edustava suomalainen rukoushuone.<\/p>\n
Rukoushuonehanketta varten Taipaleen seurakunnanvaltuusto valitsi kaksi toimikuntaa: rukoushuonetoimikunnan ja rakennustoimikunnan. Rukoushuonetoimikunnan teht\u00e4v\u00e4ksi tuli vapaaehtoisten lahjoitusten hankkiminen ja mm. rakentamiseen tarvittavan puutavaran ker\u00e4yksen j\u00e4rjest\u00e4minen. Rakennustoimikunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 taas oli hankkeen toimeenpano.\u00a0 Rukoushuonetoimikunnan puheenjohtajana toimi Salokyl\u00e4n koulun opettaja Simo Pussinen ja rakennustoimikunnan puheenjohtajana seurakunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Viljam Piiroinen, jotka olivatkin rukoushuoneprojektin voimahahmoja.<\/p>\n
Rukoushuonetoimikunta onnistui erinomaisesti raha- ja puulahjoitusten ker\u00e4yksess\u00e4. Lahjoituksina saatiin nimitt\u00e4in yhteens\u00e4 248 runkoa sahatukkeja, jotka sahuutettiin lankuiksi ja laudoiksi. Puuker\u00e4yksen my\u00f6t\u00e4 rakennushankkeesta tuli ekumeeninen, sill\u00e4 lahjoittajina oli niin ortodoksisia kuin luterilaisia is\u00e4nti\u00e4. Toimikunnat j\u00e4rjestiv\u00e4t useita talkoita, joissa mm. kaadettiin rakennuspaikalta liika puusto ja muutenkin se raivattiin. My\u00f6hemmin mm. perustusten valu tehtiin talkoilla. Rakentamisen rahoittamiseen seurakunta k\u00e4ytti oman mets\u00e4n puunmyyntituloja ja pankkilainoitusta.<\/p>\n
Rakennusty\u00f6t p\u00e4\u00e4stiin aloittamaan loppukes\u00e4st\u00e4 1972. Rakentajiksi oli saatu ammattimiehi\u00e4, jotka kokivat uuden kirkon rakentamisen haasteelliseksi ja kiinnostavaksi teht\u00e4v\u00e4ksi. P\u00e4\u00e4vastuussa rakennust\u00f6ist\u00e4 oli nelihenkinen kirvesmiesryhm\u00e4 Liperinsalosta. Siihen kuuluivat Mauri ja Teuvo Parkkinen, Jaakko Kinnunen ja Paavo R\u00e4s\u00e4nen. Heid\u00e4n osuutensa onnistuneeseen lopputulokseen on merkitt\u00e4v\u00e4. Rukoushuonetontin vesijohto- ja viem\u00e4rity\u00f6t tehtiin urakoitsija Uki Niemel\u00e4isen johdolla. Alttarin ja eteisosan S\u00e4rkij\u00e4rven kivilouhimosta hankittujen kivilaattojen muurauksen suoritti muurari Aatto Tolvanen. Rakennusty\u00f6maan valvojana toimi rakennusmestari Erkki Hyttinen.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/apostoli-Andreas-237x300.jpg\")
Rukoushuone valmistui toukokuussa 1973. Sen rakentaminen maksoi 145.000 silloista markkaa. Rukoushuoneen ikonit saatiin seurakunnan ja kirkollishallituksen varastoista ja kellotornin kirkonkellot Valamon luostarista ja kirkollishallituksen varastoista. Tsasouna p\u00e4\u00e4tettiin pyhitt\u00e4\u00e4 apostoli Andreakselle, jonka ikoni tilattiin Kuopiossa asuneelta japanilaiselta ikonimaalarilta Petros Sasakilta.<\/p>\n
Apostoli Andreaksen rukoushuone vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 juhannuksena 23.6.1973. Pyh\u00e4kk\u00f6\u00e4 vihkim\u00e4\u00e4n saapui Helsingin metropoliitta Johannes, joka hoiti tuolloin arkkipiispan teht\u00e4vi\u00e4 arkkipiispa Paavalin sairastumisen johdosta. Liturgiaan ja juhlaan osallistui yli 300 juhlavierasta, joista vain osa mahtui sis\u00e4lle rukoushuoneeseen. Aurinkoinen s\u00e4\u00e4 mahdollisti liturgiaan osallistumisen my\u00f6s pihamaalta k\u00e4sin, kun tsasounan ovet olivat koko ajan avoimina. Vieraiden joukossa her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota v\u00e4rikk\u00e4isiin kansallisasuihin pukeutuneet koltat, joita vihkimistilaisuuteen saapui Pohjois-Karjalan matkallaan linja-autollinen. Itsekin muistan hyvin nuo juhlat, sill\u00e4 minulle oli uskottu t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4: toimin nimitt\u00e4in metropoliitta Johanneksen autokuskina.<\/p>\n
Kirkkoj\u00e4rjestyksemme mukaan jokaisella kirkolla ja rukoushuoneella tulee olla is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4. Rukoushuoneen is\u00e4nn\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ovat Liperiss\u00e4 toimineet Viljam Piiroinen, Kari Laurila, Irke Petterberg-Laurila ja t\u00e4st\u00e4 syksyst\u00e4 alkaen Eila Pennanen.<\/p>\n
Menneet vuosikymmenet ovat osoittaneet, ett\u00e4 Liperin ortodoksit ovat olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 saatuaan oman hiljentymispaikan ja kiinnekohdan toiminnalleen. Apostoli Andreaksen rukoushuoneesta on tullut kirkollisen toiminnan keskipiste t\u00e4ll\u00e4 alueella. Sek\u00e4 liturgia- ett\u00e4 vigiliapalveluksia on siell\u00e4 1 \u2013 2 kertaa kuukaudessa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi toimitetaan silloin t\u00e4ll\u00f6in mm. kasteen ja avioliiton sakramentteja ja hautauspalveluksia. Pyh\u00e4n Andreaksen praasniekasta marraskuun lopussa on tullut meille odotettu juhla. Tsasouna on my\u00f6s hyv\u00e4ss\u00e4 toimintavireess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olevalle Liperin Tiistaiseuralle t\u00e4rke\u00e4 kokoontumispaikka. Tiistaiseuralaiset huolehtivat p\u00e4\u00e4osin sen kaunistuksesta ja kev\u00e4iset siivoustalkoot sis\u00e4tiloissa ja piha-alueella ovat jo perinne. Rukoushuoneen rakentaminen on siten monin tavoin lis\u00e4nnyt kirkollista aktiviteettia pyh\u00e4k\u00f6n l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tsasouna on 40-vuotisen olemassaolonsa aikana koettu t\u00e4rke\u00e4ksi ja tarpeelliseksi ja siit\u00e4 on tullut meille alueen ortodokseille rakas kohde. Me pyh\u00e4k\u00f6n nykyiset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voimme olla kiitollisia seurakunnalle ja hankkeen toteuttajille, ett\u00e4 olemme saaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme Liperiin t\u00e4llaisen pyh\u00e4n paikan.<\/p>\n
Valokuvia Liperin tsasounan 40-v praasniekasta ja juhlasta\u00a0t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Puhe tsasounan 40-v praasniekassa 30.11.2013 Is\u00e4 Esipaimen, arvoisat juhlavieraat Ennen oman rukoushuoneen valmistumista Liperin kirkonkyl\u00e4n ja l\u00e4hikylien ortodoksit suuntasivat kirkkomatkansa p\u00e4\u00e4asiallisesti Viinij\u00e4rvelle Tihvin\u00e4n Jumalan\u00e4idin ikonin kirkkoon. Joskus k\u00e4ytiin my\u00f6s Joensuussa … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":84,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-128","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=128"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":134,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128\/revisions\/134"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/84"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}