Esitelm\u00e4 Polvij\u00e4rven ortodoksisen kirkon 100-vuotishistoriasta 30.03.2014
\n\u00a9 Heikki Tarma 2014<\/p>\n
Hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kunnioitettavat is\u00e4t, ja arvoisat kuulijat. Kaikki me tied\u00e4mme, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna t\u00e4m\u00e4 kaunis kirkkomme t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydet 100-vuotta. T\u00e4n\u00e4 aikana t\u00e4m\u00e4 Ivan Kannisen piirt\u00e4m\u00e4 Pyh\u00e4n Johannes Kastajan kirkko on ollut tuhansien liturgia- ja muiden jumalan palvelusten pitopaikkana.<\/p>\n
Varmaan kaikki tied\u00e4mme my\u00f6s sen, ett\u00e4 Polvij\u00e4rvell\u00e4 oli jo aiemmin ollut oma kirkko t\u00e4ll\u00e4 samalla paikalla. Kirkon rakentaminen perustui pitk\u00e4lti siihen, kun Joensuun ortodoksinen kirkko rakennettiin 1887 ja Joensuun kreikkalais-ven\u00e4l\u00e4inen seurakunta perustettiin1893.<\/p>\n
Joensuun saatua oman seurakuntansa, Taipaleen seurakunnan it\u00e4iset kunnat Polvij\u00e4rvi, Kaavi, Juuka ja Sotkuma halusivat my\u00f6s itsen\u00e4isty\u00e4. Polvij\u00e4rvel\u00e4iset ryhtyiv\u00e4t vaatimaan omaa kirkkoa. Vuonna 1900 Taipaleen seurakunnan kirkkoherra Vjatseslav Diakonov kutsui kirkkokokouksen koolle, miss\u00e4 keskusteltiin kirkon rakentamisesta.<\/p>\n
Ennen kuin neuvotteluissa p\u00e4\u00e4stiin yksimielisyyteen, Polvij\u00e4rvel\u00e4iset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ostaa kirkkomaan, hankkia rakennustarvikkeet ja ryhty\u00e4 kirkon rakentamiseen. \u00a0Samalla he vaativat my\u00f6s omaa seurakuntaakin. Mutta kun he havaitsivat, kuinka kallista oman seurakunnan pito oli, hankkeesta luovuttiin. Polvij\u00e4rven ensimm\u00e4inen kirkko valmistui vuonna 1902.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ns. vanha kirkko enn\u00e4tti palvella kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 vain seitsem\u00e4n vuotta, kun se paloi maan tasalle. Tapahtumat alkoivat vy\u00f6ry\u00e4 hein\u00e4kuun 8 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1909, kun m\u00f6kkil\u00e4isen vaimo Josefiina Mertanen oli aamuy\u00f6ll\u00e4 puoli kolmen aikaan her\u00e4nnyt lapsensa itkuun. Her\u00e4tty\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli omien sanojensa mukaan kuullut ryskett\u00e4 ja jonkinlaista hulmahtelemista, niin kuin tuli olisi ollut irti.\u00a0 H\u00e4n oli noussut katsomaan ikkunasta ja huomannut heti, ett\u00e4 kirkko oli ollut tulessa.\u00a0 Tuli oli jo tuolloin n\u00e4kyviss\u00e4 maantien puolella olevasta niin sanotun vahtihuoneen ikkunasta. Nopeasti h\u00e4n oli her\u00e4tt\u00e4nyt tytt\u00e4rens\u00e4 Emman viem\u00e4\u00e4n sanaa naapureille.
\nJosefiina Mertanen ei ollut havainnut mit\u00e4\u00e4n liikett\u00e4 kirkon ymp\u00e4rill\u00e4 illalla nukkumaan menness\u00e4\u00e4n eik\u00e4 aamulla her\u00e4tty\u00e4\u00e4n ja katsottuaan ikkunasta.<\/p>\n
Kirkon is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 talollinen Iivana Hirvonen oli kertonut poliisikuulusteluissa, ett\u00e4 Mertasen tyt\u00e4r Emma oli tuonut h\u00e4nelle sanan, ett\u00e4 kirkko palaa. Kello oli silloin ollut ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vaille kolme aamulla ja h\u00e4n oli l\u00e4hett\u00e4nyt heti sananvieji\u00e4 kirkonkyl\u00e4n taloihin ja itse l\u00e4htenyt heti palopaikalle. Tuli oli silloin ollut n\u00e4kyviss\u00e4 rakennuksen l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 maantien puolella olevan vahtihuoneen ikkunasta.\u00a0 Samoin tuli oli levinnyt kellotornin juureen. Is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 Hirvonen oli heti tarkastanut kaikki ovet ja ikkunat ja h\u00e4nen havaintojensa mukaan ne kaikki olivat kiinni ja ehyet, paitsi edell\u00e4 mainittu vahtihuoneen ikkuna, joka oli rikki. H\u00e4n ei voinut silloin en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, oliko sanottu ikkuna rikottu vai oliko se s\u00e4rkynyt kuumuudesta.
\nPoliisikuulustelussa k\u00e4vi viel\u00e4 ilmi m\u00f6kkil\u00e4isen Paavo Piiroisen kertoma, ett\u00e4 usein mainitussa vahtihuoneessa oli s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 2 astiaa, joissa kummassakin astiassa oli ollut jonkun verran maali\u00f6ljy\u00e4, ja isot kasat kaikenlaisina k\u00e4\u00e4rein\u00e4 olleita papereita. Paavo Piiroinen oli toiminut palaneen kirkon haudankaivajana yli 2 vuotta.<\/p>\n
Vaikka muutamia muita henkil\u00f6it\u00e4 haastateltiin, mit\u00e4\u00e4n uutta tietoa ei ilmennyt. Kuulusteltavat eiv\u00e4t olleet havainneet mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 kirkon ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s joensuulainen sanomalehti Karjalatar huomioi tulipalon lehdess\u00e4\u00e4n mutta se kirjoitti asiasta virheellisesti. Lehden mukaan palon olisivat havainneet luterilaisen kirkon ty\u00f6ntekij\u00e4t ja rient\u00e4neet ensimm\u00e4isen\u00e4 palopaikalle. Lehdess\u00e4 oli my\u00f6s muitakin virheit\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n poliisikuulustelun perusteella, Polvij\u00e4rven piirin virkaatekev\u00e4 nimismies Otto Kuivalainen oli tullut siihen tulokseen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olisi ollut tuhopoltto.
\nKuulustelup\u00f6yt\u00e4kirja l\u00e4hetettiin Kuopion l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6rin kansliaan mutta se ei ilmeisesti mennyt perille, koska kuvern\u00f6\u00f6rin kanslia tiedusteli p\u00f6yt\u00e4kirjaa joulukuussa. Joulukuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nimismies Kuivalainen vastasi kirjeeseen ja selvitti siin\u00e4 tulipalon syyt\u00e4 n\u00e4in: \u201dLuultavasti tuli syttyi sen johdosta, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitussa poliisitutkintop\u00f6yt\u00e4kirjassa sanotussa vahtihuoneessa s\u00e4ilytetyist\u00e4 maali\u00f6ljyastioista astioiden haristumisen vuoksi \u00f6ljy valui sillanalussammaleihin ja aiheutti tulipalon, millaisia tapauksia tiedet\u00e4\u00e4n ennest\u00e4\u00e4nkin tapahtuneen.\u201d<\/p>\n
Nimismies mainitsi siis, ett\u00e4 tulipalo johtui \u00f6ljyn itsesyttymisest\u00e4. My\u00f6s vakuutusyhti\u00f6 tuli t\u00e4h\u00e4n samaan tulokseen, sill\u00e4 se maksoi vain kaksi kolmasosaa vakuutussummasta kirkolle vedoten nimenomaan palon itsesyttymiseen.<\/p>\n
Voimmekin l\u00e4hes varmasti sanoa, ett\u00e4 Polvij\u00e4rven kirkon palo ei ollut tuhopoltto, vaikka sit\u00e4 on sellaiseksi useissa yhteyksiss\u00e4 mainittu. Mitk\u00e4\u00e4n kuulustelussa esille tulleet asiat eiv\u00e4t tukeneet tuhopolttoa. \u00a0Tuntuikin oudolta, ett\u00e4 nimismies aluksi sanoi palon olleen tuhopoltto. Voidaan vain arvioida h\u00e4nen motiivejaan tuollaiseen lausumaan. My\u00f6hemminh\u00e4n nimismies perui puheensa ja ilmoitti, ett\u00e4 tuli syttyi ns. itsesyttymisen\u00e4 \u00f6ljyn valumisesta sammaleisiin.
\nJumalanpalveluksia Polvij\u00e4rvell\u00e4 jatkettiin. Timo Mattiselta ostettiin vanha tupa, jota jatkettiin 5,5 metrill\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 tehtiin pappila. Pappila oli melko pieni jumalanpalveluksen pitopaikkana ja kirkkokokous p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 ehtoollista jaettiin vain lapsille ja vanhuksille. Kirkkokokous p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 \u201dMuut menk\u00f6\u00f6t Taipaleelle.\u201d<\/p>\n
Uuden kirkon rakentamissuunnitelmat aloitettiin aika nopeasti kirkon palon j\u00e4lkeen. Toukokuussa 1911 rakennuspiirustukset olivat valmiit ja ty\u00f6h\u00f6n voitiin ryhty\u00e4. Rakennustoimikunta, johon kuului kolme j\u00e4sent\u00e4:
\nPastori Grogori Pantsu, joka oli ollut jo ensimm\u00e4isen kirkon rakennustoimikunnassa lukkarin ominaisuudessa. Grigori Pantsulla oli my\u00f6s hyv\u00e4t suhteet hengelliseen konsistoriin, joka rahoitti kirkon rakentamisen. Hengellinen konsistori my\u00f6s valvoi, ett\u00e4 kaikki tapahtuvat kirkon ohjeiden ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. Pantsu oli t\u00e4rke\u00e4 henkil\u00f6 rakennustoimikunnassa ja h\u00e4nen tietojaan tarvittiin melko usein.
\nToinen rakennustoimikunnan j\u00e4sen oli Repolan Tuulij\u00e4rvelt\u00e4 kotoisin ollut Feodor Grigorieff.
\nKolmantena j\u00e4senen\u00e4 rakennustoimikunnassa oli Taipaleen kirkon lukkari eli kanttori S. Orloff.
\nRakennustoimikuntaa laajennettiin my\u00f6hemmin Pekka Hirvosella Polvij\u00e4rvelt\u00e4, joka valittiin Grigori Pantsun tilalle h\u00e4nen joutuessa matkustamaan usein Pietariin hengellisen konsistorin juttusille.<\/p>\n
Rakennustoimikunta oli pieni mutta hyvin tehokas. Kirkon rakennusty\u00f6t eteniv\u00e4t hyvin ja nopeasti. Toimikunta oli my\u00f6s oppinut ensimm\u00e4isen rakennustoimikunnan virheist\u00e4. Ensimm\u00e4inen toimikunta oli liian monihenkinen ja sen vuoksi p\u00f6yt\u00e4kirjoista saa sellaisen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 erilaisia riitoja henkil\u00f6valinnoista ja rakennusurakoista oli ollut. Kolmihenkisell\u00e4 toimikunnalla v\u00e4ltettiin eturistiriidat varsin tehokkaasti.
\nUuden kirkon rakennustoimikunta p\u00e4rj\u00e4si ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n varsin hyvin. Oikeastaan toimikunta teki yhden suuremman luokan virheen. Se valitsi v\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6n rakennusmestariksi.
\nT\u00e4m\u00e4 selvisi aika karmealla tavalla tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1913. Siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 voidaan sanoa, ett\u00e4 se oli kirkonrakentajien musta keskiviikko.<\/p>\n
Rakennusmestariksi oli valittu mestari P. Kainulainen elokuun 16. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1912 ja h\u00e4nelle annettiin my\u00f6s kirkon kivirappusten urakka. Tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seuraavana vuonna rakennustoimikunta meni tarkastamaan kivirappusty\u00f6n etenemist\u00e4 ja havaitsi niiden teon t\u00e4ysin keskener\u00e4iseksi eik\u00e4 niit\u00e4 talven vuoksi enn\u00e4tet\u00e4 tehd\u00e4 sovitussa ajassa.
\nToinen seikka oli, etteiv\u00e4t ty\u00f6miehet saaneet riitt\u00e4v\u00e4sti urakoita, koska t\u00f6iden suunnittelu ja j\u00e4rjest\u00e4minen oli ep\u00e4onnistunut. Materiaalit eiv\u00e4t saapuneet ajallaan ja eik\u00e4 t\u00f6it\u00e4 voitu aloittaa. Ty\u00f6miehet olivat menneet lakkoon. Mestari P Kainulaista ei n\u00e4kynyt ty\u00f6maalla kuin silloin t\u00e4ll\u00f6in eik\u00e4 h\u00e4n valvonut tavaroiden saapumista.<\/p>\n
Mestari Kainulainen oli palkannut ty\u00f6miehi\u00e4 rakennustoimikunnan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4. My\u00f6s urakoista oli sovittu ilman, ett\u00e4 toimikunta tiesi asioista mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Rakennusmestari Kainulaiselle annettiin varoitus ja kehotus irtisanoutua, jos t\u00e4m\u00e4 ei noudata rakennustoimikunnan ohjeita. Ilmeisesti mestari ei noudattanut neuvoja ja tilanne kiristyi. P Kainulainen irtisanoutui toukokuun alussa 1913.
\nValtio oli luvannut uuden kirkon hirret omistamastaan Katajarannan kruununpuistosta ja rakennustoimikunta kaadattikin puita niin paljon, ett\u00e4 ne varmasti riitt\u00e4v\u00e4t kirkon rakentamiseksi. Ja riittiv\u00e4th\u00e4n ne, sill\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4puilla saatiin rakennettua viel\u00e4 Sotkuman tsasounakin.<\/p>\n
Hirsien kaatamisesta ja veist\u00e4misest\u00e4 uhkasi tulla pieni ongelma, sill\u00e4 kelirikon vuoksi niit\u00e4 ei saatu rakennuspaikalle ajallaan. Hirsien hinnasta tuli pient\u00e4 erimielisyytt\u00e4, koska rakennustoimikunta halusi hirsist\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n hinnan mutta sotkumalaiset eiv\u00e4t siihen suostuneet. Valitettiin Hengelliselle konsistorille ja sielt\u00e4 tuli ukaasi myyd\u00e4 puut halvemmalla hinnalla. Konsistorin ukaasia ei sitten uskallettu vastustaa.<\/p>\n
Peruskiven muuraus uhkasi viiv\u00e4sty\u00e4, koska hirsi\u00e4 ei saatu viety\u00e4 rakennuspaikalle kelirikon vuoksi. Onneksi kyl\u00e4l\u00e4iset tulivat apuun ja yhteisvoimin hirret vietiin rakennuspaikalle ja peruskiven muurausalusta rakennettiin. Peruskivi muurattiin ajallaan.<\/p>\n
Pyhien kuvat ja ikonostaasi tilattiin Pietarista. Vanhan kirkon sulaneet kirkonkellon vasket myytiin pietarilaiselle Orlovin kellonvalutehtaalle ja niill\u00e4 maksettiin osa uusista kelloista.<\/p>\n
Kirkkorakennus nousi harjakorkeuteen ja siit\u00e4 sitten valmiiksi kirkoksi. Rakennustoimikunta tekikin p\u00f6yt\u00e4kirjamerkinn\u00e4n marraskuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1913: \u201dkoska kirkon kaikki rakennusty\u00f6t ovat jo p\u00e4\u00e4ttyneet ja kuvasein\u00e4 ja kuvat ovat pantu paikoilleen, niin rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti t\u00e4st\u00e4 ilmoittaa rovasti N. Solovjefille ja hengelliselle konsistorille, ett\u00e4 kirkko on valmis vihitt\u00e4v\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4.\u201d
\nRakennustoimikunnan ty\u00f6 oli tehty kestetty\u00e4\u00e4n noin kaksi ja puoli vuotta. Polvij\u00e4rven Pyh\u00e4n Johannes Kastajan kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hein\u00e4kuun 26. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1914. Sen vihki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n arkkipiispa Sergei. T\u00e4ss\u00e4 kirkossa seurakuntalaiset ovatkin saaneet nauttia liturgia- ja muista jumalanpalveluksia sadan vuoden ajan.<\/p>\n
Valokuvia Heikki Tarman luennolta 30.3.2014<\/a><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Esitelm\u00e4 Polvij\u00e4rven ortodoksisen kirkon 100-vuotishistoriasta 30.03.2014 \u00a9 Heikki Tarma 2014 Hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kunnioitettavat is\u00e4t, ja arvoisat kuulijat. Kaikki me tied\u00e4mme, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna t\u00e4m\u00e4 kaunis kirkkomme t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydet 100-vuotta. T\u00e4n\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":84,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-102","page","type-page","status-publish"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":104,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/102\/revisions\/104"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/84"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/taipale\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}