Pyhän Nikolaoksen kirkko

Kirkkorakennus ulkoa
Nikolainkuja 1
65100
Vaasa
Seurakunta:
Tampereen ortodoksinen seurakunta

Vuonna 1845 oli ortodoksien lukumäärä Vaasassa kasvanut huomattavasti. Kauppias Ivan Lisitzin anoi vuonna 1845 jo kolmatta kertaa lupaa rakentaa kaupunkiin kirkko: 

Aina muistettavan Hallitsija Nikolai Paulovitschin (Nikolai I) ikuiseksi kunniaksi ja muistoksi olen tänä juhlapäivänä (Pyhän Nikolaoksen päivänä 6. joulukuuta) omista varoistani lahjoittanut 10 000 ruplaa maksumääräyksenä kreikkalaiskatolisen kirkon rakentamiseksi Waasan Kaupunkiin. Ehdotan kunnioitettavalle Hallitsijallemme, että kirkko vihittäisiin Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän nimeen ja rakennettaisiin kummulle, jota nimitetään Korsholmaksi, mihin ensimmäiset kristityt pystyttivät pyhän ristin pelastukseksi ja suojaksi pakanoita vastaan. 

Kauppias Lisitzin ei saanut nähdä kirkon rakentamista kaupunkiin, sillä hän kuoli 21.6.1847 63 vuoden ikäisenä. Hänen haudalleen ortodoksiselle hautausmaalle on rakennettu pieni kappeli.

Kirkon rakentamispäätös tuli tsaarilta tammikuussa 1849. Onneksi rakennustöitä ei oitis aloitettu, sillä kaupunki paloi elokuussa 1852. Kaupungin siirtämisen seurauksena kirkon rakentaminen tuli uuteen vaiheeseen. Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg laati kaupungin asemakaavasuunnitelman, jonka mukaan kirkko rakennettaan Aleksanterin torille (nyk. Kasarmintori), kaupungin korkeimmalle kohdalle.

Toukokuussa 1861 kirkon perusta oli kaivettu. Vaasan kuvernöörin pyynnöstä määrättiin Vanhan Vaasan venäläisen pataljoonan isä Ioann Lektorov suorittamaan peruskiven laskemisen. Isä Ioann vihki peruskiven kirkon alttaria varten, mutta huomautti, että alttari oli väärässä paikassa. Alttarin olisi pitänyt olla suunnassa itä eikä kaakko. Koko kirkon perusta oli väärin kaivettu. Seurauksena oli uuden perustan rakentaminen. Kuvernöörin käskystä Setterberg suoritti kirkon ”hyväksymistarkastuksen” marraskuussa 1862 ja hän hyväksyi työn. 

Kirkko vihittiin käyttöön 21.9.1866 ja kuten kauppias Lisitzin oli toivonut – pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän muistoksi.

Pääasiallisesti kirkon sisustus ja esineet ovat kauppias Lisizinin lahjoituksia sekä Pietarista hankittuja kirkkoesineitä. Kirkon ikonostaasi on rakennettu Pietarin taideakatemian professori G. Solnzevin piirustusten mukaan.

Kirkon vanhin esine on Kristuksen hautausikoni, joka on makuuasennossa runsain ornamentein jakirjoituksein varustetun puukirstun päällä. Hautausikoni on aikanaan kuulunut ortodoksiselle kirkolle Ahvenanmaalla.

Hopeoitu kattokruunu alttarin yläpuolella ostettiin vuonna 1892 isä Ivan Sergejevin lahjoittamilla varoilla. Kirkkosalissa oleva kattokruunu on lahja Valamon luostarista viimeisten sotiemme jälkeen.

Ikonit lasikaapeissa kummallakin puolella ikonostaasia ovat molemmat 1800-luvun loppupuolelta. Vasemmassa oleva taiteellisesti veistetyssä tummassa puukaapissa esittää pyhää Serafim Sarovilaista. Ikonin ja kaapin lahjoitti rakennusmestari J. E. Silovin vuonna 1914. Kauniissa kullatussa lattiakaapissa oleva ikoni oikealla esittää pyhää Nikolaosta. Ikoni on lahja 9. venäläisen tarkka-ampujapataljoonan komentajalta, eversti Arkadij W. Masarakijlta ja hänen upseerikunnalta vuonna 1914.

Suurikokoiset kehystetyt maalaukset, joita on neljä kappaletta kirkkosalin seinillä kuvaavat venäläisiä metropoliittoja, aina pareittain kussakin taulussa. Maalaukset ovat todennäköisesti 1800-luvun puolivälistä. Kirkko sai ne lahjaksi Valamon luostarilta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Kuva: Jarmo Huttu