Perinteisen Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaelluksen yhteydessä vietettiin tänä vuonna kolttasaamelaisten asuttamisen 75-vuotisjuhlaa 23.-25.8. Pyhiinvaellusviikonvaihteen ohjelmaan osallistui Oulun metropoliitta Elian lisäksi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Haminan piispa Sergei sekä Ekumeenisen patriarkaatin virallisena edustajana Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopas.
Perjantaina 23.8. illalla toimitettiin Sevettijärven kirkossa akatistos pyhittäjä Trifon Petsamolaiselle Pohjois-Suomen seurakunnan papiston voimin. Akatistoksen jälkeen Sevetin koululla oli iltajuhla, johon koulun oppilaat olivat laatineet ohjelmaa. Ilta huipentui arpajaisiin, jonka tuotto käytetään Sevetin koulun hyväksi.
Lauantaina 24.8. aamulla Neidenissä Norjan puolella isä Jaakko Vainio toimitti yhdessä diakoni Artturi Hirvosen kanssa vainajien muistopalveluksen uudelleen haudattujen kolttasaamelaisten haudalla sekä vedenpyhityksen, jota puolestaan johti metropoliitta Elia. Lauantaina oli ohjelmassa vielä rukouspalvelus Lapin pyhille ja Petsamon pyhille marttyyreille Keväjärven kotakappelissa sekä metropoliitta Elian johtama vigilia Nellimin pyhän Kolminaisuuden kirkossa.
Sunnuntaina 25.8. piispallinen liturgia toimitettiin metropoliitta Kleopaan johdolla, yhdessä metropoliitta Elian ja piispa Sergein sekä papiston kanssa. Arkkipiispa Leo puheenvuorossaan liturgian lopuksi korosti kolttasaamelaisten kulttuurin säilyttämisen merkitystä ja heidän syvää luontosuhdettaan, joka on tärkeä myös ympäristönsuojelun kannalta. Arkkipiispa toi esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kutsui kaikkia kunnioittamaan luomakuntaa osana hengellistä tehtävää. Hän myös kiitti Oulun metropoliittakuntaa hänen yli 40 vuotta sitten aloittamaansa työtä kolttakansan tukemiseksi.
Liturgian ja juhlalounaan jälkeen oli vuorossa varsinainen asuttamisen 75-vuotisjuhla, jossa metropoliitta Kleopas toi Ekumeenisen patriarkaatin tervehdyksen. Puheessaan esipaimen Kleopas juhlisti kolttasaamelaisten kestävyyttä, kulttuuria ja uskoa, jotka ovat olleet osa ortodoksista kirkkoa 1500-luvulta lähtien. Kolttasaamelaisten 75-vuotisjuhla painottaa heidän rooliaan rikastuttamassa kirkkoa ja korostaa ortodoksisen kirkon apostolista ja katolista luonnetta, joka on avoin kaikille kansoille. Lisäksi hän käsitteli ortodoksisen kirkon kestävyyttä historian haasteissa, ja päätti rukoukseen tuleville sukupolville sekä kiitokseen heidän perinteidensä säilyttämisestä.
