{"id":13735,"date":"2026-01-20T06:41:05","date_gmt":"2026-01-20T04:41:05","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/?p=13735"},"modified":"2026-01-21T05:02:44","modified_gmt":"2026-01-21T03:02:44","slug":"balkan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/2026\/01\/20\/balkan\/","title":{"rendered":"Balkan"},"content":{"rendered":"\n

Joonianmeren ja Mustanmeren v\u00e4lisell\u00e4 Balkanilla el\u00e4\u00e4 50 miljoonaa ortodoksia. Ortodoksinen Balkan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Albanian, Bulgarian, Italian, It\u00e4vallan, entisen Jugoslavian liittovaltion, Kreikan, Moldovan, Romanian, Slovakian, Ukrainan, Unkarin ja Turkin ortodokseja.<\/p>\n\n\n\n

Balkanin ensimm\u00e4inen suurvalta Bulgaria hajosi 600-luvulla pieniksi ruhtinaskunniksi. Bulgaarit joutuivat valitsemaan Rooman tai Konstantinopolin. Rooma merkitsi latinalaista kirkkoa ja frankkien suojelua, Konstantinopoli ortodoksisuutta ja kreikkalaista kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Slaavien apostolit Kyrillos <\/strong>ja Metodios<\/strong> ovat Balkanin kansoille Pietarin<\/strong> ja Paavalin<\/strong> veroisia apostoleja. Metodioksen el\u00e4m\u00e4kerran mukaan h\u00e4n vietti veljens\u00e4 Kyrilloksen kanssa l\u00e4nsislaavilaisen Balkanin rajavaltion alueella kolme vuotta (864\u2013867). Eurooppa viett\u00e4\u00e4 vuosittain 11. toukokuuta slaavien apostolien muistoa ja slaavilaisen kirjallisuuden juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kyrillos ja Metodios eiv\u00e4t luoneet uutta kielt\u00e4, vaan k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t jumalanpalvelus- ja kanonikirjoja kreikasta puhutulle slaavien kielelle. Liturgiset kirjat slaaviksi olivat samanlaista korkean tyylin runollista kielt\u00e4 kuin Moli\u00e8ren<\/strong> ranska tai Shakespearen<\/strong> englanti 1600-luvulla ja Pu\u0161kinin<\/strong> ven\u00e4j\u00e4 1800-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Balkanin kirkkojen historian ensimm\u00e4inen jakso p\u00e4\u00e4ttyi 1600-luvulla. Suurin osa kirkoista liitettiin osaksi Osmanien imperiumia ja Ekumeenista patriarkaattia. Toinen osa Balkania kuului It\u00e4valta-Unkarin imperiumiin, joiden vanhoihin p\u00e4\u00e4kaupunkeihin Budapestiin, Bratislavaan, Wieniin ja Zagrebiin rakennettiin ortodoksiset barokkikatedraalit.<\/p>\n\n\n\n

Balkanin ortodoksinen identiteetti syntyi kahdessa jaksossa. Ensin alueella oli id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkkojen kilpajuoksu. Sen j\u00e4lkeen Balkanille tuli kansallisuusaatteen mukana kreikan- ja slaavinkielisen ortodoksisuuden kulttuurisota.<\/p>\n\n\n\n

Balkanisaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nykyiset Balkanin kirkot syntyiv\u00e4t \u201dbalkanisaation\u201d eli kansallisuusaatteen seurauksena. Se alkoi l\u00e4nness\u00e4, mutta levisi Balkanille Ven\u00e4j\u00e4n tuella. Balkanisaatio irrotti alueen ortodoksit Konstantinopolista pieniksi itsen\u00e4isiksi kirkoista.<\/p>\n\n\n\n

Albanian provinssi oli osa Konstantinopolia vuodesta 1766 ja sai autokefalian kuningaskuntana vuonna 1937. Bulgarian kirkko sai sulttaanilta luvan autokefaliaan vuonna 1872. Konstantinopolin patriarkaatti tunnusti Bulgarian ensin eksarkaatiksi ja patriarkaatiksi vasta vuonna 1945.<\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4istynyt Kreikka julisti vuonna 1833 ortodoksisen kirkon autokefaaliseksi Konstantinopolin vastustuksesta huolimatta. Seurasi vuoteen 1928 kest\u00e4nyt bikefalian aika, jolloin Kreikassa oli rinnakkain sek\u00e4 autokefaalisen kirkon ett\u00e4 Konstantinopolin patriarkaatin hallinto.<\/p>\n\n\n\n

Poliittisen balkanisaation seurauksena syntyneisiin kirkkoihin kuuluvat my\u00f6s Puolan sek\u00e4 T\u0161ekin ja Slovakian ortodoksiset kirkot. Puolan kirkko oli osa Ven\u00e4j\u00e4n kirkkoa vuoteen 1917 ja sai autokefalian vuonna 1948. T\u0161ekin ja Slovakian autokefalian Konstantinopoli tunnusti vuonna 1998.<\/p>\n\n\n\n

Romanian ortodoksit kuuluivat Konstantinopolin patriarkaattiin vuodesta 1359. Romania syntyi, kun suurvallat tunnustivat kuningaskunnan itsen\u00e4isyyden ja kirkon autokefalian vuonna 1885. Vuonna 1920 Romanian ja Transylvanian kirkot julistautuivat patriarkaatiksi.<\/p>\n\n\n\n

Serbian ruhtinaskunnan kirkko julistautui autonomiseksi Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan suojeluksessa vuonna 1832 ja autokefaaliseksi vuonna 1879. Montenegron kirkko, Karlovcin patriarkaatti, Belgradin arkkipiispakunta ja Bosnia-Herzegovinan autonominen kirkko yhdistyiv\u00e4t Jugoslaviassa vuonna 1920 Serbian patriarkaatiksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1990\u20132000 Balkanin ortodoksit muuttivat eniten Kreikkaan. Sen j\u00e4lkeen alkoi eksodus entisest\u00e4 Jugoslavian liittovaltiosta, josta l\u00e4hti vuosien 2000\u20132010 v\u00e4lill\u00e4 EU-maihin yli 10 prosenttia ty\u00f6ik\u00e4isest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suurimman yksitt\u00e4isen ryhm\u00e4n Balkanin diasporaortodokseja muodostavat romanialaiset, joita asuu Englannissa, Espanjassa, Irlannissa, Ranskassa, Saksassa ja Pohjoismaissa yli kolme miljoonaa.<\/p>\n\n\n\n

20.1.2026<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joonianmeren ja Mustanmeren v\u00e4lisell\u00e4 Balkanilla el\u00e4\u00e4 50 miljoonaa ortodoksia. Ortodoksinen Balkan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Albanian, Bulgarian, Italian, It\u00e4vallan, entisen Jugoslavian liittovaltion, Kreikan, Moldovan, Romanian, Slovakian, Ukrainan, Unkarin ja Turkin ortodokseja. Balkanin ensimm\u00e4inen suurvalta Bulgaria hajosi 600-luvulla pieniksi ruhtinaskunniksi. Bulgaarit joutuivat valitsemaan Rooman tai Konstantinopolin. Rooma merkitsi latinalaista kirkkoa ja frankkien suojelua, Konstantinopoli ortodoksisuutta ja kreikkalaista kulttuuria. Slaavien […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":13737,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-13735","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13735","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13735"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13735\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13773,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13735\/revisions\/13773"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13737"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13735"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13735"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13735"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}