{"id":13671,"date":"2026-01-09T05:27:20","date_gmt":"2026-01-09T03:27:20","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/?p=13671"},"modified":"2026-01-09T06:31:02","modified_gmt":"2026-01-09T04:31:02","slug":"pentarkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/2026\/01\/09\/pentarkia\/","title":{"rendered":"Pentarkia"},"content":{"rendered":"\n

Viitt\u00e4 kirkollista keskusta kutsuttiin keskiajalla termill\u00e4 pentarkia. <\/em>Siihen kuului viisi kaupunkia: Rooma, Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem.<\/p>\n\n\n\n

Justinianos Suuri<\/strong> vahvisti pentarkian vuoden 541 kirkkolaissaan Novellae constitutiones<\/em> (109)<\/em>, jossa h\u00e4n teki erottelun imperiumin \u201dpyhimpien patriarkaattien\u201d ja muiden kirkkojen v\u00e4lille. J\u00e4lkimm\u00e4isiin kuuluivat muun muassa Armenia, Georgia ja Kypros.<\/p>\n\n\n\n

\u201dViitt\u00e4 johtajaa\u201d tarkoittavan pentarkian, \u03c0\u03b5\u03bd\u03c4\u03b1\u03c1\u03c7\u03af\u03b1<\/em> synonyymi oli \u201dpatriarkaatti\u201d. Khalkedonin (451) ja Konstantinopolin (553) synodien j\u00e4lkeen pentarkian patriarkaatit jakaantuivat. Koptit, nestoriolaiset ja armenialaiset j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t omiksi patriarkaateiksi.<\/p>\n\n\n\n

Rooma perusti latinalaiset patriarkaatit Jerusalemiin vuonna 1099, Konstantinopoliin vuonna 1204 ja Antiokiaan vuonna 1268. Venetsian latinalainen patriarkaatti perustettiin vuonna 1450 ja L\u00e4nsi-Intian patriarkaatti vuonna 1524.<\/p>\n\n\n\n

Kolme pentarkian kirkoista \u2013 Rooman kirkko, Konstantinopolin patriarkaatti, Antiokian patriarkaatti \u2013 on levinnyt historiallisilta alueiltaan eri puolille Eurooppaa, Aasiaa, Etel\u00e4- ja Pohjois-Amerikkaa, Australiaa ja Oseaniaa. Jerusalemin patriarkaatti toimii edelleen vanhalla kanonisella alueellaan V\u00e4limeren it\u00e4rannikolla Palestiinassa.<\/p>\n\n\n\n

Rooma ei kuulunut Osmanien imperiumiin ja se oli pyyhitty pois pentarkiasta lopullisesti 1400-luvun lopulla. Vanhan pentarkian rinnalle syntyi uusi patriarkaatti vuonna 1589, jolloin Moskova sai patriarkaatin arvon. Rooma luopui id\u00e4n patriarkaateistaan ekumeenisena eleen\u00e4 vuonna 1964.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hi-id\u00e4n l\u00e4\u00e4nitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hi-id\u00e4n pentarkian patriarkaatit toimivat keskiajalla nykyisen Egyptin ja Libanonin v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Pentarkian patriarkaateista Aleksandrian, Antiokian ja Jerusalemin kirkot kohtasivat uuden maailmanuskonnon islamin satoja vuosia ennen Konstantinopolia.<\/p>\n\n\n\n

Pentarkia toimi L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 yli tuhat vuotta alueilla, jotka tunnettiin Rooman valtakunnan Anatoliana ja Arabiana. Mehmed Valloittaja<\/strong> halusi vaalia t\u00e4t\u00e4 perint\u00f6\u00e4 kutsumalla itse\u00e4\u00e4n \u201dRooman keisariksi, Kayser-i Rum\u201d<\/em>, eik\u00e4 sulttaaniksi.<\/p>\n\n\n\n

Pentarkian viidest\u00e4 kaupungista nelj\u00e4st\u00e4 tuli Osmanien imperiumin veronkantokeskuksia. Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian ja Jerusalemin patriarkka oli sulttaanin nime\u00e4m\u00e4 oikeushenkil\u00f6, millet bashi, <\/em>jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli huolehtia alueidensa ortodoksien veronkannosta. Patriarkat olivat alueillaan uskonnollisten yhteis\u00f6jens\u00e4 hallinnon ja talouden ylimpi\u00e4 vastuunkantajia. Patriarkan vastuu oli sulttaaniin suora ja henkil\u00f6kohtainen: ortodoksiv\u00e4est\u00f6n autonomia- tai kapinahankkeista vastuu lankesi henkil\u00f6kohtaisesti patriarkalle.<\/p>\n\n\n\n

Islam ja ortodoksisuus jakoivat L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n samat yhteiskunnalliset arvot ja ongelmat. El\u00e4m\u00e4 islamilaisenemmist\u00f6isiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 ei ollut patriarkaateille erityisen vaikeaa, koska ortodoksien patriotismi oli ensisijaisesti uskonnollista. Muutoksen tilanteeseen toi latinalainen l\u00e4nsi ja ristiretket. Valinta latinalaisen l\u00e4nnen ja islamilaisen id\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 oli nelj\u00e4nnen ristiretken j\u00e4lkeen id\u00e4n ortodokseille helppoa. L\u00e4nnen kirkko loi L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n omat l\u00e4\u00e4nityksens\u00e4 ja patriarkaattinsa.<\/p>\n\n\n\n

Pentarkian alueita hallinneen Osmanien imperiumi oli laajimmillaan 1600-luvulla. Sen rajoina oli l\u00e4nness\u00e4 Magrebin maat, id\u00e4ss\u00e4 Azovanmeri, etel\u00e4ss\u00e4 Adeninlahti ja pohjoisessa Etel\u00e4-Puola. Vaikka Osmanien valtakunta rapistui pentarkian alueilla, oli suurin syy imperiumin tulevaan kaaokseen kolonialismi. Balkanin ja L\u00e4hi-id\u00e4n suurvalloiksi nousivat Ven\u00e4j\u00e4, Ranska, Hollanti ja Preussi.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1535 Ranskan kuningas Franc<\/strong>\u0327<\/strong>ois I<\/strong> oli neuvotellut Osmanien sulttaanilta Suleiman Suurelta<\/strong> sopimuksen, jolla Ranskasta tuli Pyh\u00e4n Maan \u201dkristittyjen suojelija\u201d. Tuon j\u00e4lkeen Ranska aloitti L\u00e4hi-id\u00e4n kolonisaation. Fransiskaanit perustavat tukikohtansa Konstantinopoliin ja dominikaanit Irakin Mosuliin. Ranskan esimerkin mukaan Ven\u00e4j\u00e4 hankki itselleen vuonna 1774 mandaatin Jerusalemin ja Palestiinan \u201dortodoksien suojelijana\u201d. Sen j\u00e4lkeen Ranska sai puolestaan vuonna 1856 virallisen aseman Osmani-imperiumin \u201dkatolilaisten suojelijana\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n tsaari Nikolai I:n<\/strong> antama pilkkanimi \u201dEuroopan sairas mies, \u0411\u043e\u043b\u044c\u043d\u043e\u0439 \u0447\u0435\u043b\u043e\u0432\u0435\u043a \u0415\u0432\u0440\u043e\u043f\u044b\u201d <\/em>j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaikka Osmanien imperiumia monin verroin sairaampi valtio oli tsaarin Ven\u00e4j\u00e4. Propaganda \u201dislamilaisista turkkilaisista\u201d \u2013 kaikki osmanit eiv\u00e4t olleet uskonnoltaan muslimeja eiv\u00e4tk\u00e4 etnisesti turkinsukuisia \u2013 hallitsi ven\u00e4j\u00e4nkielist\u00e4 kouluhistoriaa 1900-luvun loppuun asti!<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nnen l\u00e4\u00e4nityksen j\u00e4lkeen L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 toimi kuusi orientaalisortodoksista kirkkoa: armenialainen, assyrialainen, egyptil\u00e4inen, kaldealainen, maroniittien ja syyrialainen kirkko. N\u00e4ist\u00e4 armenialainen ja egyptil\u00e4inen kirkko ovat 400-luvulla syntyneit\u00e4. Muut olivat katolisen kirkon orientaalisia patriarkaatteja 1600-luvulta. Rooman kirkko lakkautti Konstantinopolin, Aleksandrian ja Antiokian latinalaiset patriarkaatit vuonna 1964.<\/p>\n\n\n\n

Osmanien imperiumin talous alkoi 1800-luvulla jyrk\u00e4n deklinaation. Aleksandrian, Antiokian ja Jerusalemin patriarkaattien hallinnon ja talouden vastuu j\u00e4i p\u00e4\u00e4kaupungin Konstantinopolin patriarkan harteille. Syy t\u00e4h\u00e4n oli Konstantinopolin kreikkalaisten keskeinen asema Osmanien pankkisektorilla.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nnen l\u00e4\u00e4nitys pentarkian alueella p\u00e4\u00e4ttyi L\u00e4hi-id\u00e4n nykyisten valtioiden itsen\u00e4istymiseen. Ranska luopui Libanonista vuonna 1943, jolloin yli 50 prosenttia maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli armenialaisia, katolilaisia ja ortodoksi- sek\u00e4 maroniittikristittyj\u00e4. Beirutia kutsuttiin \u201dL\u00e4hi-id\u00e4n Pariisiksi\u201d. 1970-luvulla Libanonin riitaisat kristityt menettiv\u00e4t vallan ja tyhji\u00f6n t\u00e4ytti kaksi arabisosialismia kannattanutta j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 Hamas ja Hizbollah<\/p>\n\n\n\n

Kristityt ovat pentarkian historiallisella alueella nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4. Egyptiss\u00e4 ja Siinailla kristittyjen enemmist\u00f6 on koptikirkon j\u00e4seni\u00e4, Arabian niemimaalla katolilaisia, Iranin ja Turkin alueilla armenialaisia, Libanonissa ja Syyriassa ortodokseja.<\/p>\n\n\n\n

Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aleksandrian kreikkalainen patriarkaatti syntyi Khalkedonin (451) kirkolliskokouksen j\u00e4lkeen. Tuolloin suurin osa Egyptin kristityist\u00e4 j\u00e4i orientaalisortodoksisen koptikirkon patriarkan alaisuuteen. V\u00e4hemmist\u00f6 muodosti bysanttilaisen patriarkaatin, jonka j\u00e4seni\u00e4 kutsuttiin kuninkaan, malkut<\/em>, mukaan \u201dmelkiiteiksi\u201d. Vuonna 1365 bysanttilainen patriarkka karkotettiin Aleksandriasta ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4si palaamaan sinne vasta vuonna 1811. Nyky\u00e4\u00e4n Aleksandrian patriarkaatilla on Afrikassa 28 hiippakuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Antiokian patriarkaatti on ollut itsen\u00e4inen vuodesta 424. Vuonna 686 patriarkaatti jakautui bysanttilaiseen ja munkki Maronin<\/strong> perustamaan maroniittipatriarkaattiin. Bysanttilainen patriarkka joutui maanpakoon Konstantinopoliin kaksi kertaa: vuosina 686\u2013742 ja vuosina 1185\u20131269. Toisen eksiilin j\u00e4lkeen Antiokian patriarkaatin keskukseksi tuli Damaskos. Ristiretkien aikana 1200-luvulla Antiokian patriarkaattiin kuuluivat my\u00f6s Intian ortodoksit.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1724 osa Antiokian patriarkaatista liittyi Roomaan kreikkalaiskatolisena melkittikirkkona. Toinen osa s\u00e4ilyi kommuuniossa Konstantinopolin patriarkaatin kanssa. 1800-luvun lopussa Antiokian patriarkaatti tuki arabien kansallistunteen nousua. Vuonna 1899 patriarkaatti ryhtyi Ven\u00e4j\u00e4n imperiumin tuella valitsemaan kreikkalaisten sijaan patriarkoiksi arabitaustaisia miehi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jerusalemin patriarkaatti on toiminut aina nykyisen Israelin ja Palestiinan alueilla. Sen alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Jerusalemin kaupungin, Israelin, Palestiinan, Jordanian ja Siinain niemimaan.<\/p>\n\n\n\n

Osmanien imperiumin l\u00e4ntiseen kolkkaan vuonna 1830 syntyneen Kreikan valtion perustus- ja verolaissa on edelleen s\u00e4\u00e4d\u00f6kset pentarkian kreikkalaisten patriarkaattien verotuksesta. Kreikan laki m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 valtion ulkopuolella toimivien kreikkalaisten kulttuurij\u00e4rjest\u00f6jen, Ekumeenisen patriarkaatin, Jerusalemin patriarkaatin, Aleksandrian patriarkaatin ja niiden hallintaan kuuluvien luostareiden velvollisuudeksi tulouttaa Kreikan valtiolle 20 prosenttia kiinteist\u00f6jen bruttotuloista.<\/p>\n\n\n\n

Aleksandrian patriarkaatin tuottava kiinteist\u00f6omaisuus on Aleksandrian, Ateenan ja Kairon keskustoissa. Jerusalemin patriarkaatilla on Israelin toiseksi suurin kiinteist\u00f6omaisuus, johon kuuluu 20 prosenttia koko vanhasta kaupungista. Jerusalemin paras hotelli King David<\/em>, parlamentti Knesset<\/em> tai presidentinpalatsi seisovat patriarkaatin omistamalla maalla.<\/p>\n\n\n\n

Antiokian ja L\u00e4hi-id\u00e4n evakkous alkoi 1800-luvulla ja viime vuosisadan lopulla kaksikolmasosaa L\u00e4hi-id\u00e4n kristityist\u00e4 oli muuttanut Amerikkoihin tai Eurooppaan. Antiokian patriarkaatin ortodoksien suuri enemmist\u00f6 asuu l\u00e4nness\u00e4. Patriarkaatilla on metropoliittojen johtamia hiippakuntia Argentiinassa, Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa ja Venezuelassa. Yhdysvalloissa Antiokian patriarkaatti on j\u00e4rjest\u00e4ytynyt autonomiseksi kirkoksi, jolla on kymmenen hiippakuntaa. Euroopassa Antiokian patriarkaatin eksarkaatin keskus on Pariisissa. Hiippakuntia on lis\u00e4ksi Englannissa, Irlannissa ja Saksassa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hi-id\u00e4n pentarkian evakkojen lapset olivat n\u00e4kyvi\u00e4 hahmoja 1900-luvun taidemaailmassa. Kirjailija Amine Maalouf <\/strong>on Antiokian kreikkalaiskatolisten j\u00e4lkel\u00e4inen, laulaja Paul Anka<\/strong> syyrialaisortodoksien lapsi ja chansontaiteilija Charles Aznavour<\/strong> Anatolian armenialaisten sukua.<\/p>\n\n\n\n

\u201dPanortodoksisuus\u201d oli 1800-luvulla poliittinen liike mutta se sai vuonna 1961 uuden merkityksen. Silloin alkoi yleisortodoksinen patriarkaattien v\u00e4linen yhteisty\u00f6, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli keskiajan synodaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon elvytt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4 pentarkian patriarkaattia, Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem, nostettiin tuolloin takaisin siihen kunnia-asemaan, jonka Justinianos Suuri oli niille vuonna 541 antanut.<\/p>\n\n\n\n

9.1.2026<\/p>\n\n\n\n

Kuvat: Pentarkian patriarkaattien kirkkoja Israelissa, Jordaniassa ja Palestiinassa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viitt\u00e4 kirkollista keskusta kutsuttiin keskiajalla termill\u00e4 pentarkia. Siihen kuului viisi kaupunkia: Rooma, Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem. Justinianos Suuri vahvisti pentarkian vuoden 541 kirkkolaissaan Novellae constitutiones (109), jossa h\u00e4n teki erottelun imperiumin \u201dpyhimpien patriarkaattien\u201d ja muiden kirkkojen v\u00e4lille. J\u00e4lkimm\u00e4isiin kuuluivat muun muassa Armenia, Georgia ja Kypros. \u201dViitt\u00e4 johtajaa\u201d tarkoittavan pentarkian, \u03c0\u03b5\u03bd\u03c4\u03b1\u03c1\u03c7\u03af\u03b1 synonyymi oli \u201dpatriarkaatti\u201d. Khalkedonin […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":13673,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-13671","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirkot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13671","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13671"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13671\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13699,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13671\/revisions\/13699"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13671"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13671"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13671"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}