{"id":13241,"date":"2025-12-04T04:35:35","date_gmt":"2025-12-04T02:35:35","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/?p=13241"},"modified":"2026-03-03T07:03:51","modified_gmt":"2026-03-03T05:03:51","slug":"disciplina-arcani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/2025\/12\/04\/disciplina-arcani\/","title":{"rendered":"Disciplina arcani"},"content":{"rendered":"\n

Liturginen traditio k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 mysteerin salaisuuden, jota kutsutaan termill\u00e4 disciplina arcani.<\/em> Se on keskiaikainen periaate, jonka vanhempi muoto oli lyhyemmin disciplina.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Disciplina arcanin <\/em>toinen nimi on mystagogia<\/em>. Sen symbolinen selitys sis\u00e4ltyy Johannes Krysostomoksen <\/strong>liturgian kehotukseen \u201dmin\u00e4 en ilmoita salaisuutta vihollisillesi\u201d.<\/em> Mystagogia toistuu substantiivina tai verbin\u00e4 satoja kertoja Krysostomoksen teksteiss\u00e4. Se tarkoittaa kaikissa tapauksissa liturgisia selebraatioita, jumalanpalveluksia ja sakramentteja. Mystagogia kehittyi 800-luvulla liturgista symbolismia ja realismia vertailleesta traktaatista Protheoria. <\/em>Se kertoo, miten liturgisten muotojen mystagogia on enemm\u00e4n kuin logiikkaa. Disipliini ja mystagogia eiv\u00e4t tarkoita ritualismia ja symbolismia.<\/p>\n\n\n\n

Suomen kirkkolain prologissa ortodoksinen arkkipiispakunta esitell\u00e4\u00e4n kirkkona, joka noudattaa \u201dkirkollisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u201d<\/em>. Samansuuntainen periaate mainitaan laissa my\u00f6hemminkin: arkkipiispa (29 \u00a7) ja metropoliitat (39 \u00a7) toimivat \u201dkirkon perinteen\u201d <\/em>mukaan. Piispat lupaavat perinteess\u00e4 pysymisen ennen kheirotoniaansa: \u201dlupaan olla tekem\u00e4tt\u00e4 voimakkaitten ihmisten tai kansanjoukon pakotuksesta mit\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 on ristiriidassa jumalallisten pyhien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kanssa\u201d.<\/em> Tulkinta \u201dkirkon perinteest\u00e4\u201d<\/em> tai \u201dkirkollisista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4\u201d <\/em>ei ole yksin piispojen tai piispainkokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten varassa. Perinne ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t merkitsee jatkuvaa eruditiota, kouluttautumista ja perehtymist\u00e4 liturgisten muotojen kautta mysteerin sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, ei p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

Pit\u00e4ytyminen liturgisen j\u00e4rjestyksen osalta vain liturgisten kirjojen mukaisissa kaavoissa ja tekstimuodoissa on papiston modus videndi! <\/em>Samoin kuin muusikko tai kuvataiteilija ei osoita osaamistaan v\u00e4lineill\u00e4, vaan soittamalla tai piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyvin, kirkossa palvelevien ammattitaito osoitetaan uskollisuudella jumalanpalvelusj\u00e4rjestykselle, joka todentaa uskon salaisuuden. Constantin Andronikov<\/strong> (1916\u20131997) selitti mystagogian ilmenev\u00e4n ennen ehtoollista liturgiassa lausutussa kehotuksessa \u201dpyh\u00e4t pyhille\u201d<\/em>. Se ei ole tarkoitettu pyhille tai kaikille kirkossa l\u00e4sn\u00e4 oleville, vaan niille, jotka osallistuvat kirkon sakramentaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisuudessaan. Perinne s\u00e4ilyy esimerkill\u00e4, joka siirret\u00e4\u00e4n nuoremmille.<\/p>\n\n\n\n

Consecratio mundi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Disciplina arcani <\/em>koettiin reformaation j\u00e4lkeen vanhentuneena periaatteena. Pejoratiivisen merkityksen termille antoivat ranskalaiset hugenottipastorit Isaac Casaubon<\/strong> (1559\u20131614) ja Jean Daill\u00e9<\/strong> (1594\u20131670). Heid\u00e4n mukaansa periaate mysteerin salaisuudesta sulkee ihmiset pois sakramenttien, erityisesti ehtoollisen sis\u00e4ll\u00f6n kokemisesta.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s perinteisen ortodoksisen liturgian mystagogiaa ryhdyttiin arvostelemaan esoteerisena. Mysteerin salaisuuden tilalle nousi reformaation teesi \u201dmaailman sakralisaatio, consecratio mundi\u201d.<\/em> Mysteerin salaisuutta \u2013 disciplina arcani \u2013 <\/em>varjelevien ja maailman sakralisaatiota \u2013 consecratio mundi \u2013 <\/em>kannattavien n\u00e4kemyserot tiivistyv\u00e4t kysymyksess\u00e4: miten liturginen muoto s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mysteerin kokemuksen?<\/p>\n\n\n\n

Liturgisessa debatissa maailman sakralisaatio ja mysteerin salaisuus olivat osa 1800-luvun lopun orientalismia, joka n\u00e4kyi arkkitehtuurissa, kuvataiteissa ja musiikissa. Ortodoksinen orientalismi merkitsi nostalgista ja protestanttishenkist\u00e4 halua palata \u201dalkukirkon perinteisiin\u201d. Consecratio mundi<\/em> oli osa niin kutsuttua liturgista uudistusta, joka oli suosituinta pienten kielialueiden v\u00e4hemmist\u00f6kirkoissa. Suomessa liturginen uudistus alkoi 50 vuotta sitten ja oli yhteydess\u00e4 jumalanpalvelustekstien editointiin, lyhennyksiin ja uusiin suomennoksiin. Consecratio mundi<\/em> -periaate toi mukanaan sek\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ett\u00e4 tulkintaongelmia.<\/p>\n\n\n\n

Liturginen uudistus henkil\u00f6ityi Suomessa kahteen persoonaan: arkkipiispa Paavaliin<\/strong> (1914\u20131988) ja Alexander Schmemanniin<\/strong> (1921\u20131983). Arkkipiispa Paavali ja Schmemann eiv\u00e4t esitelleet liturgisen teologian n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n tieteellisen tutkimuksen vaan historiaa ja arkitodellisuutta vertailevien artikkeleiden v\u00e4lityksell\u00e4. Paavalin ja Schmemannin kirjoitukset maailman sakralisaatiosta liturgisen uudistuksen kautta olivat sekoitus historiaa, kritiikki\u00e4 ja saarnaa. Ne siirsiv\u00e4t jopa enemm\u00e4n maailmankuvaa kuin eksaktia tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Liturgisilla reformeilla oli oppositio, jonka argumentteja ei ole esitelty. Kaksi Schmemannin tunnetuinta opponenttia Bernard Botte<\/strong> (1883\u20131980) ja Eudokian arkkipiispa Georges Wagner<\/strong> (1930\u20131993) kysyiv\u00e4t, onko liturginen revisionismi tutkimuskoulukunta vai idealismia? Jos se on perustaltaan tieteellist\u00e4, ei eksperimentointia siirret\u00e4 heti k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Jos liturginen uudistus on idealistista, se applikoi mielell\u00e4\u00e4n kaikkea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4kin \u201dtraditiona\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa disciplina arcani<\/em>-periaatteen noudattamisen nosti esille 1980-luvulla Helsingin metropoliitta Tiihon<\/strong> (1920\u20132000). Tiihon oli vertaillut disciplina arcani<\/em> ja consecratio mundi <\/em>-aatteiden j\u00e4nnitett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen filosofian ja teologian historiassa. Metropoliitta Tiihon korosti historiallisten liturgisten muotojen normatiivisuutta. H\u00e4n nosti esille Paavalin ja Schmemannin eukaristiakeskeisen ajattelun ongelmia. Onko liturginen reformaatio ankkuroitunut nimenomaan \u201dortodoksisen\u201d liturgisen tradition historiaan? Eik\u00f6 liturginen el\u00e4m\u00e4 toisellakin vuosituhannella muuttunut ja kehittynyt osana kirkon traditiota?<\/p>\n\n\n\n

Ranskalainen historioitsija Nicholas Lossky <\/strong>(1929\u20132017) on todennut, ett\u00e4 se ei ole luovaa liturgista ajattelua, jos toistaa saman, mit\u00e4 Nikolai Afanasjev<\/strong> (1893\u20131966) tai Alexander Schmemann on sanonut! Lossky kutsui t\u00e4llaista \u201dpapukaijateologiaksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4detty variointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kanoneissa liturginen disipliini <\/em>todetaan sadoilla viittauksilla traditioon. Tapauskohtaisia ovat muun muassa kielto puhella jumalanpalveluksen aikana (Trullon kanoni 70) tai ohjeet kirkossa laulamisesta (Trullon kanonit 75 ja 81).<\/p>\n\n\n\n

Metropoliitta Johannes<\/strong> kirjoittaa Euhologion-kirjan esipuheessaan (2.8.1974), miten noudattamalla jumalanpalveluskirjojen tekstimuotoiluja v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n kirkon perinteelle vieraita \u201dkunkin papin omaan harkintaan perustuvia\u201d<\/em> ratkaisuja. Jumalanpalveluksiin liittyv\u00e4 variointi on ortodoksisessa kirkossa v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja muutokset ovat tarkkaan s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4. Alkusiunaukset alkavat edelleen juutalaisen perinteen mukaan sanalla \u201dberakhot, kiitetty<\/em> tai siunattu\u201d<\/em>. T\u00e4h\u00e4n perustuvat kolme liturgista alkusiunausta \u201dKiitetty olkoon Jumalamme\u2026 Siunattu olkoon Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen valtakunta\u2026<\/em>. ja Kunnia olkoon pyh\u00e4lle, yksiolennolliselle, el\u00e4v\u00e4ksitekev\u00e4lle ja jakaantumattomalle Kolminaisuudelle\u2026\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s loppusiunaukset, \u03b1\u03c0\u03bf\u03bb\u03cd\u03c3\u03b5\u03b9\u03c2<\/em>, on tarkasti m\u00e4\u00e4ritelty. Loppusiunausta edelt\u00e4\u00e4 aina papin eksorhaatio \u201dKunnia olkoon Sinulle, Kristus, meid\u00e4n Jumalamme, meid\u00e4n toivomme, kunnia Sinulle\u201d, <\/em>\u2013jonka jo Simeon Tessalonikalainen<\/strong> mainitsee \u2013 ja sit\u00e4 seuraa ylistyslauselma Kolminaisuudelle \u201dKunnia\u2026nyt aina\u2026 Herra, armahda (3), siunaa\u201d.<\/em> Sunnuntaisin loppusiunaus alkaa sanoilla \u201dKuolleista yl\u00f6snoussut Kristus meid\u00e4n Jumalamme\u2026\u201d<\/em>, maanantaisin mainitaan taivaalliset ruumiittomat voimat, tiistaisin edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 ja kastaja Johannes, keskiviikkona ja perjantaina kunniallisen ja el\u00e4v\u00e4ksitekev\u00e4n ristin voima, torstaina Lyykian Myrran arkkipiispa Nikolaos ja lauantaina apostolit, marttyyrit ja jumalankantajais\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Aamiaisen ja p\u00e4iv\u00e4llisen loppusiunauksissakin on eronsa. Aamiainen p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n ekshortaatioon \u201dKiitetty olkoon Jumalamme, joka armahtaa ja ravitsee meid\u00e4t runsaista lahjoistaan\u2026\u201d <\/em> Illallinen p\u00e4\u00e4ttyy ehtoonj\u00e4lkeisess\u00e4 palveluksessa laulettavan Jesajan kirjan mukaan loppusiunaukseen \u201dKanssamme on Jumala armossaan ja ihmisrakkaudessaan\u2026\u201d<\/em> (Jes. 8).<\/p>\n\n\n\n

Tulkintaongelmat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomenkielisen liturgian j\u00e4rjestyksess\u00e4 papiston k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on piispainkokouksen hyv\u00e4ksym\u00e4n (12.8.1953) virallisen version lis\u00e4ksi kaksi koek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hyv\u00e4ksytty\u00e4 editiota (27.6.1984 ja 26.4.2001) ja nelj\u00e4nten\u00e4 uusin suomennos vuodelta 2011.<\/p>\n\n\n\n

Suuren ektenian anomukseen \u201dRukoilkaamme Herraa merell\u00e4kulkijain, matkustajain, sairaiden, k\u00e4rsivien ja vangittujen puolesta, ett\u00e4 Herra pelastaisi heid\u00e4t\u201d <\/em>on tehty lukuisia improvisoituja lis\u00e4yksi\u00e4. Suuressa saatossa muisteluekfoneesin \u201dMuistakoon Herra Jumala valtakunnassaan<\/em>\u201d lopussa on suomen kielell\u00e4 ryhdytty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n muotoa ja \u201dkaikkia kristittyj\u00e4<\/em>\u201d. Muilla kielill\u00e4 muistellaan \u201dkaikkia ortodoksisia kristittyj\u00e4, \u03ba\u03b1\u1f76\u1f40\u03c1\u03b8\u03bf\u03b4\u03cc\u03be\u03c9\u03bd \u03c7\u03c1\u03b9\u03c3\u03c4\u03b9\u03b1\u03bd\u1ff6\u03bd, \u0432\u0441\u0435\u0445 \u043f\u0440\u0430\u0432\u043e\u0441\u043b\u0430\u0432\u043d\u044b\u0445 \u0445\u0440\u0438\u0441\u0442\u0438\u0430\u043d\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Juhlavigilian litania alkaa pitk\u00e4ll\u00e4 psalmiin perustuvalla rukouksella \u201dPelasta, Herra, Sinun kansasi ja siunaa sinun perint\u00f6\u00e4si…\u201d <\/em>Suomeen on tullut tapa korvata tuo rukous hartauden ektenian ensimm\u00e4isell\u00e4 anomuksella \u201dArmahda meit\u00e4, Jumala, Sinun suuresta armostasi, me rukoilemme Sinua, kuule ja armahda\u201d, <\/em>vaikka ensin mainittua pitk\u00e4\u00e4 rukousta ei lueta polyeleon lopuksi. Vainajien ektenioissa on yksikk\u00f6- ja monikkomuodot \u201dkuolonuneen nukkuneen palvelijan\u201d<\/em> tai \u201dkuolonuneen nukkuneiden palvelijoiden\u201d.<\/em> Niiden sijaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t improvisoidut variantit \u2013 \u201dt\u00e4ss\u00e4 hautausmaassa lep\u00e4\u00e4vien\u201d<\/em>, \u201dsodassa kaatuneiden\u201d <\/em>tai\u201dKarjalaan j\u00e4\u00e4neiden omaistemme\u201d <\/em>\u2013 onnistuvat kieliopillisesti harvoin takeltelematta.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainitut papin omaan harkintaan perustuvat jumalanpalvelusten lyhent\u00e4miset ja muokkaukset ovat niit\u00e4 \u201dperinteelle vieraita\u201d ratkaisuja, joista metropoliitta Johannes varoittaa.<\/p>\n\n\n\n

Arkaaiset ja runolliset ilmaisut<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kielenhuollon nimiss\u00e4 on ryhdytty luopumaan arkaismeista kuten \u201dynn\u00e4\u201d ja \u201dylen\u201d. Vigilian ja liturgian anomusektenian doksologiassa lausutaan \u201dynn\u00e4 kaikkein pyhimm\u00e4n, hyv\u00e4n ja el\u00e4v\u00e4ksitekev\u00e4n Henkesi kanssa, \u03c3\u1f7a\u03bd \u03c4\u1ff7\u03a0\u03b1\u03bd\u03b1\u03b3\u03af\u1ff3\u03ba\u03b1\u1f76\u1f00\u03b3\u03b1\u03b8\u1ff7\u03ba\u03b1\u1f76\u03b6\u03c9\u03bf\u03c0\u03bf\u03b9\u1ff7\u03c3\u03bf\u03c5 \u03a0\u03bd\u03b5\u03cd\u03bc\u03b1\u03c4\u03b9, \u0441\u043e \u041f\u0440\u0435\u0441\u0432\u044f\u0442\u044b\u043c \u0438 \u0411\u043b\u0430\u0433\u0438\u043c \u0438 \u0416\u0438\u0432\u043e\u0442\u0432\u043e\u0440\u044f\u0449\u0438\u043c \u0422\u0432\u043e\u0438\u043c \u0414\u0443\u0445\u043e\u043c\u201d. <\/em>Ynn\u00e4 on yhdess\u00e4-sanan vanha muoto.<\/p>\n\n\n\n

\u201dYlen\u201d armollinen. Vuonna 1954 julkaistussa vigiliakirjassa ja sen uudessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6sehdotuksessa (2007) on litanian loppurukouksessa s\u00e4ilytetty vanha muoto \u201dOi ylen armollinen Valtias, \u0412\u043b\u0430\u0434\u044b\u043a\u043e \u041c\u043d\u043e\u0433\u043e\u043c\u0438\u043b\u043e\u0441\u0442\u0438\u0432\u0435<\/em>\u201d. Se on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s sadoissa tropareissa: \u201dylen armollinen, \u03c0\u03bf\u03bb\u03c5\u03c7\u03ac\u03c1\u03b7\u03c4\u03bf\u03c2, \u043c\u043d\u043e\u0433\u043e\u043c\u0438\u043b\u043e\u0441\u0442\u0438\u0432\u0435\u201d.<\/em> Evankeliumin ilmaisuissa toistuvat arkaaiset interjektiot \u201dVoi teit\u00e4, kirjanoppineet ja fariseukset, \u0413\u043e\u0440\u0435 \u0432\u0430\u043c, \u043a\u043d\u0438\u0436\u043d\u0438\u0446\u044b \u0438 \u0444\u0430\u0440\u0438\u0441\u0435\u0435\u201d<\/em>. Se toistuu my\u00f6s suuren perjantain stikiirassa \u201dvoi minua Lapseni, voi minua, Valoni, \u0443\u0432\u044b \u041c\u043d\u0435, \u0427\u0430\u0434\u043e \u041c\u043e\u0435! \u0443\u0432\u044b \u041c\u043d\u0435, \u0421\u0432\u0435\u0442\u0435 \u041c\u043e\u0439\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Loppusiunauksen \u201dKristus, totinen Jumalamme, \u03a7\u03c1\u03b9\u03c3\u03c4\u1f78\u03c2 \u1f41 \u1f00\u03bb\u03b7\u03b8\u03b9\u03bd\u1f78\u03c2 \u0398\u03b5\u1f78\u03c2, \u0425\u0440\u0438\u0441\u0442\u043e\u0441 \u0438\u0441\u0442\u0438\u043d\u043d\u044b\u0439 \u0411\u043e\u0433 \u043d\u0430\u0448\u201d <\/em>adjektiivi \u201dtotinen\u201dviittaa todelliseen persoonaan. \u201dTotinen\u201d sanan adverbi on p\u00e4\u00e4si\u00e4istervehdyksess\u00e4 \u201dtotisesti nousi, \u03b1\u03bb\u03b7\u03b8\u03ce\u03c2 \u03b1\u03bd\u03ad\u03c3\u03c4\u03b7, \u0432\u043e\u0438\u0441\u0442\u0438\u043d\u0443 \u0432\u043e\u0441\u043a\u0440\u0435\u0441\u0435\u201d<\/em> ja veisussa \u201dTotisesti on kohtuullista, \u1f0c\u03be\u03b9\u03cc\u03bd \u1f10\u03c3\u03c4\u03b9\u03bd \u1f61\u03c2 \u1f00\u03bb\u03b7\u03b8\u1ff6\u03c2, \u0414\u043e\u0441\u0442\u043e\u0439\u043d\u043e \u0435\u0441\u0442\u044c \u044f\u043a\u043e \u0432\u043e\u0438\u0441\u0442\u0438\u043d\u043d\u0443\u201d.<\/em> Adjektiivi \u201dtotinen\u201d on s\u00e4ilytetty niin Raamatun vanhassa (1933) kuin uudessakin (1992) k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4: \u201dH\u00e4n on totinen Jumala\u201d <\/em>(1. Joh.5:20).<\/em><\/p>\n\n\n\n

Traditio ja traditiot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Keskiajan disciplina <\/em>tarkoitti ensisijaisesti kommunaalista vuorokauden ja kalenterivuoden liturgista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kasteet, avioliitot ja hautaukset olivat yksityisi\u00e4 toimituksia. Valtiollisia juhlia vietettiin liturgioina. My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla vuodenaikoihin liittyvi\u00e4 rukouspalveluksia toimitettiin lukemalla lohdutuskanoni, \u03c0\u03b1\u03c1\u03ac\u03ba\u03bb\u03b7\u03c3\u03b9\u03c2<\/em> Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n tai pyh\u00e4n kunniaksi. Tunnetuin on munkki Theosteriktoksen<\/strong> rukouskanoni Kaikkeinpyhimm\u00e4lle Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4lle 800-luvulta.<\/p>\n\n\n\n

Reformaation ja vastareformaation j\u00e4lkeen my\u00f6s ortodoksiseen kirkkoon tuli uusia liturgisia tapoja. Suurin muutos oli yksityisten toimitusten kirjon kasvaminen. Kasteiden, vihkimisten ja hautausten rinnalle nousi tarveharkintaisia yksityisi\u00e4 toimituksia, ritus, \u0442\u0440\u0435\u0431\u0430<\/em>. Ensimm\u00e4isin\u00e4 syntyiv\u00e4t 1600-luvulta l\u00e4htien rukouspalvelukset koulun alkaessa ja sodan syttyess\u00e4. Pietari Mogilan<\/strong> toimittama \u201drukouspalvelus-, \u043c\u043e\u043b\u0435\u0431\u0435\u043d-\u201d <\/em>kirja ilmestyi vuonna 1646. Tarveharkintaisten toimitusten \u201dtraditiot\u201d alkoivat korvata typikonin liturgista \u201dTraditiota\u201d. Akatistokset, panihidat ja erilaiset rukouspalvelukset muodostavat monin paikoin suuremman osan liturgista el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin typikonin s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 liturginen Traditio.<\/p>\n\n\n\n

Ovatko mystagoginen traditio, disciplina arcani<\/em> ja maailman sakralisaatio, consecratio mundi <\/em>yhteensovitettavia? Perinteiss\u00e4 pysyminen \u2013 disciplina arcani<\/em> \u2013 pit\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6t pienin\u00e4. Consecratio mundi <\/em>\u2013 ortodoksisuuden kuuluminen ja n\u00e4kyminen luo puolestaan yliedustuksen, surrepresentaation<\/em> ongelman.<\/p>\n\n\n\n

Hartauden ektenia alkaa lauselmalla \u201dLausukaamme kaikki t\u00e4ydest\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4mme ja t\u00e4ydell\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4mme\u201d. <\/em>Ymm\u00e4rrys, comprehensio,<\/em> viittaa evankeliumin kohtaan rakastaa sek\u00e4 syd\u00e4mell\u00e4 ett\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4, \u03b4\u03b9\u03ac\u03bd\u03bf\u03b9\u03b1, \u043f\u043e\u043c\u044b\u0448\u043b\u0435\u043d\u0438\u0435<\/em> (Matt. 22:37; Mark. 12:33). Comprehensio on kollektiivista vastaanottamista, ei henkil\u00f6kohtaista ja v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Jos henkil\u00f6kohtainen ymm\u00e4rrys on tavoiteltava tila, on kollektiivinen ymm\u00e4rryksen ylitt\u00e4v\u00e4, incomprehensibilis<\/em>, viel\u00e4 tavoiteltavampaa, koska se on Jumalan nimi!<\/p>\n\n\n\n

4.12.2025<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liturginen traditio k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 mysteerin salaisuuden, jota kutsutaan termill\u00e4 disciplina arcani. Se on keskiaikainen periaate, jonka vanhempi muoto oli lyhyemmin disciplina. Disciplina arcanin toinen nimi on mystagogia. Sen symbolinen selitys sis\u00e4ltyy Johannes Krysostomoksen liturgian kehotukseen \u201dmin\u00e4 en ilmoita salaisuutta vihollisillesi\u201d. Mystagogia toistuu substantiivina tai verbin\u00e4 satoja kertoja Krysostomoksen teksteiss\u00e4. Se tarkoittaa kaikissa tapauksissa liturgisia selebraatioita, […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":13243,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-13241","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13241"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13241\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14167,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13241\/revisions\/14167"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13243"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}