{"id":13081,"date":"2025-11-13T04:47:14","date_gmt":"2025-11-13T02:47:14","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/?p=13081"},"modified":"2026-02-28T07:16:32","modified_gmt":"2026-02-28T05:16:32","slug":"paastosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/2025\/11\/13\/paastosta\/","title":{"rendered":"Paastosta"},"content":{"rendered":"\n

Paasto on uskonnollisena ilmi\u00f6n\u00e4 tunnettu kaikkien kulttuurien ja uskontojen keskuudessa. Yleist\u00e4en voidaan sanoa, ett\u00e4 paastoamalla valmistaudutaan erityisesti kohtaamaan jumalallinen epifania<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Tietoisina ihmisen ansiottomuudesta ja syntisyydest\u00e4 halutaan ruumis puhdistaa, niin ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi \u201del\u00e4v\u00e4, pyh\u00e4, Jumalalle otollinen uhri\u201d<\/em> (Room. 12:1). Ja ruokapaastohan tietysti tarpeeksi pitk\u00e4lle vietyn\u00e4 saa aikaan puhdistumista, ruumiin saastaiset tuotteet lakkaavat.<\/p>\n\n\n\n

On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 kristillisen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 paasto on yhteydess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n yleisuskonnolliseen Jumalan kohtaamiseen ja puhdistautumiseen ja ett\u00e4 se on kristinuskoa vanhempi tapa, joka jo varhain sai omia piirteit\u00e4 kristinuskon piiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eri viikonp\u00e4iv\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alkukirkon aikana oli ilmeisesti viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuinka paljon piti paastota. Esimerkiksi Didakhesta eli Apostolien opetuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 jo siihen aikaan tunnettiin tapa paastota keskiviikkoisin ja perjantaisin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kahtena viikonp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paastoaminen on juutalaista perua, fariseukset tosin paastosivat tiistaisin ja torstaisin. Kristittyjen oli tietysti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t toisiksi. Onkin siis helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi kristillisten kirkkojen piiriss\u00e4 ei koskaan mainita tiistaita tai torstaita erityisin\u00e4 paastop\u00e4ivin\u00e4, vaan jopa paastoaikanakin niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 saa hieman kevent\u00e4\u00e4 tahtia.<\/p>\n\n\n\n

Lauantai ei id\u00e4n kirkossa ole koskaan paastop\u00e4iv\u00e4, mutta on varottava armenialaisten kauheaa harhaa: he sy\u00f6v\u00e4t munia ja juustoa lauantaisin paastoaikana. Poikkeuksen tekee suuri lauantai, jolloin Kristus oli haudassa: ”Eiv\u00e4th\u00e4n h\u00e4\u00e4vieraat voi paastota silloin, kun Ylk\u00e4 on heid\u00e4n kanssaan… Mutta p\u00e4iv\u00e4t tulevat, jolloin Ylk\u00e4 otetaan heilt\u00e4 pois, ja silloin, sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, he paastoavat”<\/em> (Mark. 2:19\u201320).<\/p>\n\n\n\n

Sunnuntai ei ole milloinkaan paastop\u00e4iv\u00e4, koska Kristuksen yl\u00f6snousemuksen juhla uudistuu joka sunnuntai, ja siis ”Ylk\u00e4 on heid\u00e4n kanssaan”<\/em>. Lauantain paastottomuus taas voitaneen selitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 lauantai on vanha sapatti, Jumalan alkuper\u00e4inen lepop\u00e4iv\u00e4, ja ainakaan id\u00e4n kirkossa sapattia ei ole koskaan peruutettu. Paastokin k\u00e4y ty\u00f6st\u00e4, eik\u00e4 se siis sovi lepop\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kristus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4nen seuraajansa paastoavat. Paitsi jo siteeratusta Markuksen evankeliumin kohdasta, t\u00e4m\u00e4 ilmenee hienosti my\u00f6s vuorisaarnasta (Matt. 6:16\u201318). Siin\u00e4 annetaan my\u00f6s ensimm\u00e4iset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeet: paastosta ei saa tehd\u00e4 numeroa, sit\u00e4 ei saa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muille.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ohje on toistuvasti esill\u00e4 pyhien isien kirjoituksissa, ja siihen perustuu muun muassa Makarios Suurenkin<\/strong> ohje, ett\u00e4 my\u00f6s paastop\u00e4ivin\u00e4, jos nyt aivan v\u00e4kisin joutuu kyl\u00e4\u00e4n, sy\u00f6d\u00e4\u00e4n ja juodaan, mit\u00e4 eteen pannaan. Kotonahan voi sitten ottaa vahingon takaisin.<\/p>\n\n\n\n

Suuri paasto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jo alusta asti suurimpien juhlien viettoon valmistauduttiin paastolla, aluksi ehk\u00e4 lyhyell\u00e4, vain muutaman p\u00e4iv\u00e4n pituisella, mutta aikojen kuluessa yh\u00e4 pitemm\u00e4ll\u00e4. Siten kehittyi ensin paasto ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, aikana, jolloin Ylj\u00e4n poissaolo koettiin selvimmin.<\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4isin lienee tapa paastota suuren paaston viimeinen viikko, suuri viikko. Nykyisin paaston pituus on melkein sama id\u00e4ss\u00e4 ja l\u00e4nness\u00e4, mutta erojakin on.<\/p>\n\n\n\n

Id\u00e4ss\u00e4 paasto alkaa maanantaina seitsem\u00e4n viikkoa ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, ei esimerkiksi keskiviikkona. Paastoon my\u00f6s laskeudutaan ik\u00e4\u00e4n kuin varovasti: Kolmas viikko ennen paaston alkua eli puhdasta maanantaita on t\u00e4ysin paastoton, my\u00f6s keskiviikko ja perjantai. Toinen viikko on normaali, keskiviikko ja perjantai siis ovat paastop\u00e4ivi\u00e4. Ja viimeinen viikko on niin sanottu juustosy\u00f6ntiviikko, silloin luostareissa ei en\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 lihaa<\/p>\n\n\n\n

Paastop\u00e4ivien laskutavoissa on eroa. L\u00e4nness\u00e4 ja sen esimerkin mukaan my\u00f6s er\u00e4\u00e4t id\u00e4nkin teologit kuten Schmemann<\/strong> laskevat suuren viikon erilliseksi paastoksi pois 40 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Oikea it\u00e4inen laskutapa on laskea kaikki seitsem\u00e4n viikkoa yhteen mutta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 summasta lauantait ja sunnuntait, paitsi suurta lauantaita ja n\u00e4in p\u00e4\u00e4ty\u00e4 niin l\u00e4helle 40:t\u00e4, ett\u00e4 suuren paaston nimityst\u00e4 40 p\u00e4iv\u00e4n paastona voidaan puoltaa.<\/p>\n\n\n\n

Laskutapaa voidaan verrata 70 miehen septuagintak\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen, jonka tekij\u00f6it\u00e4 oli 72! Ainakin er\u00e4iss\u00e4 l\u00e4ntisiss\u00e4 piireiss\u00e4 on sit\u00e4 paitsi lakattu paastoamasta suurena lauantaina: horrible dictu!<\/em><\/p>\n\n\n\n

Muut pitk\u00e4t paastot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Muut pitk\u00e4t paastot ovat paasto ennen joulua (alkaa 15.11.), paasto ennen Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumisen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 (alkaa 1.8.) ja apostolien paasto, joka alkaa viikko helluntain j\u00e4lkeen ja p\u00e4\u00e4ttyy 29.6., siis viimeinen paastop\u00e4iv\u00e4 on 28. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n\n\n\n

Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumisen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n paaston yhteydess\u00e4 on huomattava, ett\u00e4 Kristus tuli itse noutamaan \u00e4itins\u00e4 sielun. Sen muistop\u00e4iv\u00e4 siis kuuluu erityisiin Jumalan kohtaamisen tilaisuuksiin, epifanioihin.<\/p>\n\n\n\n

Apostolien paasto on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4nkin er\u00e4\u00e4nlaisena toipumisena pitk\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeisest\u00e4 juhlinnasta. Se voidaan liitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s helluntaihin, jonka edell\u00e4 ei haluttu p\u00e4\u00e4si\u00e4isen t\u00e4hden paastota.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta tietysti voidaan my\u00f6s spekuloida Herran ilmestymisest\u00e4 pyhiss\u00e4ns\u00e4, ja silloin tietysti erityisesti apostoleissaan. 29. kes\u00e4kuuta on Pietarin ja Paavalin p\u00e4iv\u00e4, 30. kes\u00e4kuuta kahdentoista apostolin p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lyhyet paastot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lyhyihin paastoihin kuuluvat ensinn\u00e4kin jo mainitut keskiviikko ja perjantai, jolloin muistellaan erityisesti Herran k\u00e4rsimyksi\u00e4 ja risti\u00e4 sek\u00f6 kavaltamista. On huomattava, ett\u00e4 k\u00e4rsimykset ja risti ovat kaksi eri asiaa: koko maanp\u00e4\u00e4llinen el\u00e4m\u00e4 muodostaa k\u00e4rsimykset, joista risti on vain detalji, joskin tietysti t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s loppiaisaatto on ankara paastop\u00e4iv\u00e4, silloin ei joulun takia enn\u00e4tet\u00e4 paastota pitemp\u00e4\u00e4n, samaten ristin p\u00e4iv\u00e4 14.9. ja Johannes Kastajan mestausp\u00e4iv\u00e4 29.8.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytetty sanonta \u201dankara paastop\u00e4iv\u00e4’\u201d tarkoittaa siit\u00e4, ett\u00e4 toisia p\u00e4ivi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n paastoisempina kuin toisia. Muiden kuin varsinaisen suuren paaston aikana katsotaan maanantai, keskiviikko ja perjantai ankariksi, muina p\u00e4ivin\u00e4 sopii v\u00e4h\u00e4n hellitt\u00e4\u00e4. Suuri paasto on kokonaan ankaraa aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Ruokaohjeita<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Varsinaisia ruokaohjeita paastoajalle on vaikeahko l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Jatkuvasti pit\u00e4\u00e4 paikkansa Basileios Suuren<\/strong> yleisohje: ei saa sy\u00f6d\u00e4 niin v\u00e4h\u00e4n tai huonosti, ett\u00e4 sairastuu. Lis\u00e4ksi saman ohjeen mukaan ruoan on oltava sek\u00e4 helposti hankittavissa ja siihen sis\u00e4ltyy my\u00f6s halpuus, ett\u00e4 helposti valmistettavissa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in p\u00e4\u00e4asiassa ajan voittamiseksi, mutta my\u00f6s siksi, ettei ruoanlaittotaide tule p\u00e4\u00e4asiaksi. Ankarimmin Basileioksen mukaan tulee paastota niiden, jotka eiv\u00e4t tee ruumiillista ty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi pappien sopii viett\u00e4\u00e4 paljon aikaa paastoamalla.<\/p>\n\n\n\n

Periaatteessa ankaraan paastoon kuuluu, ett\u00e4 ei sy\u00f6d\u00e4 mit\u00e4\u00e4n el\u00e4inkunnan tuotetta, eik\u00f6 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ruoka\u00f6ljy\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4. Viinikin j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois. Toisaalta viinin vahvistava vaikutus on otettava huomioon: typikonin ohjeitten mukaan suurena keskiviikkona tarjoillaan ravinnoksi pelkk\u00e4\u00e4 viini\u00e4, jotta jaksetaan paaston loppup\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Ravinnon tulisi siis muodostua pelkist\u00e4 kasviksista. Niist\u00e4kin pannaan etusijalle kuivatut, koska ne ovat v\u00e4hemm\u00e4n herkullisia, ja halvempina ja paremmin s\u00e4ilyvin\u00e4 ne yleens\u00e4 ovat my\u00f6s helpommin saatavissa. Oikein ankaran s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan ne saa kyll\u00e4 keitt\u00e4\u00e4 vedess\u00e4, mutta ilman mit\u00e4\u00e4n mausteita, ehk\u00e4 nyt sent\u00e4\u00e4n hiukan suolaa.<\/p>\n\n\n\n

Paastomenetelmi\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isten vuosisatojen aikana kokeiltiin my\u00f6s muita menetelmi\u00e4 ruokavalion yhteydess\u00e4. Suosittu oli esimerkiksi tapa sy\u00f6d\u00e4 vain joka toinen p\u00e4iv\u00e4, kokeilivatpa jotkut innostuneet vain kerran viikossa sy\u00f6mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On helppo k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monista, muun muassa terveydellisist\u00e4 syist\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin nykyiseen systeemiin, jonka mukaan saa sy\u00f6d\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. Edellytysten mukaan siis pyrit\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4\u00e4n vain kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Toisaalta esimerkiksi ruumiillista ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t, my\u00f6s munkit, saavat sy\u00f6d\u00e4 kahdesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Opiskelijatkin lasketaan runsaammin ravintoa tarvitseviin.<\/p>\n\n\n\n

Itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 eri ravintoaineita on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 i\u00e4n ja terveyden vaatimusten mukaan. Ja esimerkiksi Pohjolan karun ilmaston katsotaan edellytt\u00e4v\u00e4n \u00f6ljyn k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ankarinakin paastop\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1700-luvulla jopa Athoksella katsottiin esimerkiksi kuivattu liha ja kala paastoruoaksi, samoin makkarat, jotka siihen aikaan kyll\u00e4kin olivat l\u00e4hinn\u00e4 kuivattua lihaa. T\u00e4m\u00e4 viittaa samaan suuntaan kuin Basileios Suurenkin ohjeet: on otettava paikalliset olosuhteet huomioon ruokavaliota laadittaessa ja sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 halvinta ja helpoimmin saatavissa olevaa ravintoa.<\/p>\n\n\n\n

Ruumiin heikent\u00e4minen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Paastolla pyrit\u00e4\u00e4n ennen kaikkea heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n ruumista siten, ett\u00e4 sen syntiset halut kuihtuvat, jotta ruumis pystyisi t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, jotka Jumala ruumiille on antanut.<\/p>\n\n\n\n

Synnillisi\u00e4 haluja ovat kaikki, jotka pyrkiv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 jumalanpalveluksista ja rukouksesta, siis muun muassa ruokahalu ja unenhalu. Esimerkiksi Arsenios Suuri<\/strong>, niin kuin is\u00e4t yleens\u00e4kin, my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, ett\u00e4 sy\u00f6minen ja nukkuminenkin ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 terveyden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Ihminenh\u00e4n on jo Kristuksen sanojen mukaan velvollinen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ruumiinsa kunnossa, ja Arsenioksen mukaan voitaisiin ajatella, ett\u00e4 saisi nukkua jopa tunninkin vuorokaudessa.<\/p>\n\n\n\n

On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 ne, jotka viett\u00e4v\u00e4t enkeliel\u00e4m\u00e4\u00e4, siis asuvat luostarissa p\u00e4\u00e4toimisina jumalanpalvelusten toimittajina, kuihduttavat ruumistaan enemm\u00e4n kuin maailmassa el\u00e4v\u00e4t, koska luostarissa he pyrkiv\u00e4t enkelien ruumiittomuuteen. Samaan aikaan on kuitenkin alusta asti korostettu selv\u00e4sti sit\u00e4, ett\u00e4 liioittelu on samaa kuin itsemurha.<\/p>\n\n\n\n

Kerrotaan kyll\u00e4 pyhimyksist\u00e4, jotka meniv\u00e4t suorastaan mahdottomuuksiin: jotkut eiv\u00e4t sy\u00f6 muuta kuin ehtoollisen, mutta sellaiset tapaukset, siis mahdottomuudet, on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Jumalan armon erityisin\u00e4 ilmentymin\u00e4, ei esimerkkein\u00e4 siit\u00e4, miten tulisi paastota, niin kuin l\u00e4nness\u00e4 er\u00e4\u00e4t tuntuvat k\u00e4sitt\u00e4neen.<\/p>\n\n\n\n

Ruokapaaston toinen, jo varhain tiedostettu tarkoitus on rahan s\u00e4\u00e4st\u00e4minen hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4 varten ja ajan s\u00e4\u00e4st\u00e4minen Jumalan mieleisiin toimiin, ennen muuta rukoukseen mutta miksei hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteenkin.<\/p>\n\n\n\n

Hengelliseen keskittyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Millaista paasto sitten ravinnon kannalta onkin, on aina muistettava, ett\u00e4 ellei siihen liity sielun paastoa, se on t\u00e4ysin arvotonta hengelliselt\u00e4 kannalta. Siksi esimerkiksi kasvissy\u00f6ji\u00e4 ei pidet\u00e4 paastoajina.<\/p>\n\n\n\n

Is\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t paastoaikaa erityisen nautittavana juuri siksi, ett\u00e4 silloin saa keskitty\u00e4 rukoukseen ja jumalanpalvelukseen eik\u00f6 tarvitse tuhlata aikaa maallisiin t\u00e4ihin ja huoliin, kuten sy\u00f6miseen ja nukkumiseen.<\/p>\n\n\n\n

Usein puhutaan, my\u00f6s erityisest\u00e4 katumusmielialan her\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 paastoon liittyv\u00e4n\u00e4, ja se on tietysti oikein, mutta katumusmielialaa olisi kyll\u00e4 syyt\u00e4 her\u00e4tell\u00e4 v\u00e4h\u00e4n muulloinkin.<\/p>\n\n\n\n

Maailmassa el\u00e4vien suhteen Kirkko toivoisi, ett\u00e4 niin moni kuin mahdollista voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maallisia t\u00f6it\u00e4\u00e4nkin paastoaikana. Mutta koska maailmassa el\u00e4mist\u00e4kin pidet\u00e4\u00e4n Jumalan ty\u00f6n\u00e4, my\u00f6s maalliset ammatit halutaan n\u00e4hd\u00e4 erityisin\u00e4 armolahjoina, kutsumuksena, niin se vaikuttaa my\u00f6s paastoamiseen. Eli viel\u00e4 kerran: on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 niin paljon ja niin vahvaa ruokaa, kuin on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4, jotta pystyy toteuttamaan t\u00e4t\u00e4kin kutsumustaan, eik\u00e4 osoittaudu palvelijaksi, joka hautasi maahan ainoan talenttinsa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4lt\u00e4 pohjalta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi esimerkiksi luostariin meno voi olla jopa synti: kutsumus ei yksinkertaisesti ole siell\u00e4. Siit\u00e4 syyst\u00e4 on id\u00e4n kirkossa aina ollut my\u00f6s mahdollista perua mahdollisesti annetut munkkilupaukset ja kuitenkin pysy\u00e4 kirkon t\u00e4ysivaltaisena j\u00e4senen\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n rangaistuksia: p\u00e4invastoin, erehdyksen korjaaminenhan on toki vain kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s toisinp\u00e4in on muuten mahdollista toimia: jos on erehdyksess\u00e4 mennyt naimisiin, vaikka luostarikutsu olisikin ollut todellinen leivisk\u00e4, saa tietysti puolison luvalla menn\u00e4 luostariin.<\/p>\n\n\n\n

Paasto ja juhlap\u00e4iv\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Juhlap\u00e4iv\u00e4t eiv\u00e4t ole paastop\u00e4ivi\u00e4, lukuun ottamatta ristin juhlaa 14.9. Juhlap\u00e4ivi\u00e4 ovat paitsi p\u00e4\u00e4si\u00e4inen ja 12 suurta juhlaa my\u00f6s monet muut p\u00e4iv\u00e4t: paikallisten pyhien p\u00e4iv\u00e4t, Suomessa esimerkiksi Sergei <\/strong>ja Herman<\/strong> Valamolaiset, kirkon nimip\u00e4iv\u00e4t, jopa omakin nimip\u00e4iv\u00e4, ja mit\u00e4 nyt haluaa erikoisesti juhlia.<\/p>\n\n\n\n

Jos tarkastelee kalenteria, huomaa ett\u00e4 tahallisesti on pyritty v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisiakaan, ainakaan yleisesti juhlittavia juhlap\u00e4ivi\u00e4 niin\u00e4 kuukausina, joihin Suuri paasto saattaa osua. Oikeastaan vain Johannes Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n p\u00e4\u00e4n l\u00f6ytymisen muisto ja ilmestysp\u00e4iv\u00e4, jonka t\u00e4ytyy olla 25.3. niin kauan kuin joulu on 25.12. muodostavat katkoksen suureen paastoon.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 tulee viel\u00e4 korostaa, ett\u00e4 yleisen tulkinnan mukaan paastoaikana ei sy\u00f6d\u00e4 el\u00e4inkunnan tuotteita edes lauantaisin tai sunnuntaisinkaan, vaikka ne eiv\u00e4t olekaan paastop\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Se korostaa omalla tavallaan sit\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 ruokapaasto ei ole paastoa ollenkaan; lauantaisin ja sunnuntaisin t\u00e4ytyy juhlia, iloita ja lev\u00e4t\u00e4, siis pit\u00e4\u00e4 taukoa katumisesta ja hyvist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 ja paradoksaalista mutta totta, jopa jumalanpalveluksista: me maailmassa el\u00e4v\u00e4t emme aina ole selvill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 arkip\u00e4ivien palvelukset ovat huomattavastikin pitempi\u00e4 kuin pyh\u00e4p\u00e4ivien.<\/p>\n\n\n\n

Selitys siihen, ett\u00e4 ruokapaastoa ei t\u00e4st\u00e4 huolimatta katkaista lauantaisin ja sunnuntaisin eik\u00f6 muulloinkaan, piilee siin\u00e4 jo varhain tehdyss\u00e4 havainnossa, ett\u00e4 ruokavalion \u00e4killinen muuttaminen on vaikeaa niin ruumiillisesti kuin henkisestikin. Kaikenlaiset vatsakivut ja muut sellaiset voivat olla seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

Paaston alku on my\u00f6s aina tunnettua riidan aikaa, ja monet muutkin psyykkiset hankaluudet, kuten masentuminen, kuuluvat kuvaan. Silloin ruokavalion turhanaikainen vaihteleminen saattaisi koitua jopa kohtalokkaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Muihin pitkiin paastoihin ei laskeuduta samalla tavalla kuin Suureen paastoon. T\u00e4m\u00e4 johtunee siit\u00e4, ett\u00e4 niiden aikana ei tarvitse toisaalta paastota erityisen ankarasti ja ruokavalio siis on joka tapauksessa normaalimman vaihtelevaa, eik\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 kuivien papujen popsimista. Ankarat yksip\u00e4iv\u00e4iset paastot taas kyll\u00e4 kest\u00e4\u00e4 suuremmitta katastrofeitta.<\/p>\n\n\n\n

Paasto ja ehtoollinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ankarista paastoista mainittakoon viel\u00e4 ankarin: ehtoollisen edell\u00e4 ei saa sy\u00f6d\u00e4 eik\u00e4 juodakaan mit\u00e4\u00e4n. Ohjeet tosin vaihtelevat: jotkut sanovat, ett\u00e4 edellisest\u00e4 illasta asti on paastottava t\u00e4ysin, toiset arvelevat, ett\u00e4 klo 24 y\u00f6ll\u00e4 olisi sopiva aika aloittaa, neuvoopa joku alkamaan vasta klo 3 tai 4 aamuy\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viimemainittu ohje on l\u00e4hinn\u00e4 voimassa Athoksella ja muissakin luostareissa, joissa toimitetaan kirjaimellisesti \u201dkoko\u00f6isi\u00e4 vigilioita, jolloin t\u00e4ysi sy\u00f6m\u00e4tt\u00f6myys tulisi liian raskaaksi. Paastoaminen ennen ehtoollista my\u00f6s selkeimmin toteuttaa muinaista ajatusta Jumalan kohtaamiseen valmistautumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Ehtoolliseen osallistuminen katkaisee aina paaston. Siksi paastop\u00e4ivin\u00e4 ei saa toimittaa liturgiaa. T\u00e4ss\u00e4 taas yksi asia, jossa paavilla riitt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4mist\u00e4. Jos ehtoolliseen osallistuu esimerkiksi ristin juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4, loppuu paasto siihen. Toisaalta ja se on kuitenkin t\u00e4rkeint\u00e4, ehtoolliseen saa osallistua joka p\u00e4iv\u00e4, eik\u00e4 toisaalta ruokavaliota siis tarvitse vaihtaa, vaikka lopettaisikin paastoamisen.<\/p>\n\n\n\n

Siit\u00e4 syyst\u00e4 ankarimpinakin paastop\u00e4ivin\u00e4, paitsi suurena perjantaina, toimitetaan ennenpyhitettyjen lahjain liturgia.<\/p>\n\n\n\n

13.11.2025<\/p>\n\n\n\n

rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1976<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paasto on uskonnollisena ilmi\u00f6n\u00e4 tunnettu kaikkien kulttuurien ja uskontojen keskuudessa. Yleist\u00e4en voidaan sanoa, ett\u00e4 paastoamalla valmistaudutaan erityisesti kohtaamaan jumalallinen epifania. Tietoisina ihmisen ansiottomuudesta ja syntisyydest\u00e4 halutaan ruumis puhdistaa, niin ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi \u201del\u00e4v\u00e4, pyh\u00e4, Jumalalle otollinen uhri\u201d (Room. 12:1). Ja ruokapaastohan tietysti tarpeeksi pitk\u00e4lle vietyn\u00e4 saa aikaan puhdistumista, ruumiin saastaiset tuotteet lakkaavat. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":14117,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41,39],"tags":[],"class_list":["post-13081","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit","category-nosto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13081","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13081"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13081\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13089,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13081\/revisions\/13089"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13081"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13081"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13081"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}