Synnintunnustuksen eli katumuksen sakramentti k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 koko sen monimutkaisen prosessin, jolla syntinen usein tuskallisestikin palaa Jumalan tyk\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Varsinaisena liturgisena toimituksena synnintunnustus on kuitenkin varsin yksinkertainen: siihen kuuluu syntien tunnustaminen piispan tai h\u00e4nen valtuuttamansa papin edess\u00e4 ja papin tai piispan lukema synninp\u00e4\u00e4st\u00e4rukous.<\/p>\n\n\n\n
Suoranainen kehotus syntien tunnustamiseen meill\u00e4 on pyh\u00e4n apostoli Jaakobin<\/strong> kirjeess\u00e4: \u201dTunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, ett\u00e4 te parantuisitte\u201d<\/em> (Jaak. 5:16).<\/p>\n\n\n\n Itse syntien tunnustaminen on tapana vanha. Jo ennen Kristusta sit\u00e4 evankeliumin kertomuksen mukaan k\u00e4ytti Johannes<\/strong> Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4: \u201dH\u00e4n kastoi heid\u00e4t<\/em> Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntins\u00e4\u201d<\/em> (Matt 3:6). Ja tied\u00e4mme, ett\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 sellaisenaan on k\u00e4ytetty jo Vanhan testamentin aikoina.<\/p>\n\n\n\n Sakramenttiin kuitenkin ehdottomasti liittyy my\u00f6s synninp\u00e4\u00e4st\u00f6, valta sitoa ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vallan Jeesus<\/strong> antoi apostoleilleen, ensin lupauksena apostoli Pietarille<\/strong> (Matt. 16:19), kaikille apostoleille (Matt. 18:18) ja yl\u00f6snousemuksensa j\u00e4lkeen todellisena Pyh\u00e4n Hengen lahjana: \u201dOttakaa Pyh\u00e4 Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pid\u00e4t\u00e4tte, niille ne ovat pid\u00e4tetyt\u201d<\/em> (Joh. 20:22\u201323).<\/p>\n\n\n\n Meill\u00e4 on my\u00f6s Uudessa testamentissa joukko esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 apostolit todella k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 valtaansa erottamalla syntisi\u00e4 Kirkon yhteydest\u00e4 ja toisaalta ottamalla heid\u00e4t takaisin yhteyteen, joten ei liene ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sakramentti on todella ollut toimiva jo apostolien ajoista l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n Sakramentin toimitustapa on ilmeisesti aina ollut ulkonaisilta puitteiltaan sangen yksinkertainen ja yh\u00e4 viel\u00e4 se Kirkon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on varmaan yksinkertaisimmin toimitettu sakramentti silloinkin, kun se toimitetaan t\u00e4ydellisen kaavan mukaan.<\/p>\n\n\n\n Katumuksen muotoseikat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Toimituksessa voidaan erottaa kolme ulkonaista, aistein havaittavaa kohtaa, jotka samalla ovat oleellisia toimituksen p\u00e4tevyydelle.<\/p>\n\n\n\n Kohtia ovat 1) syntien tunnustaminen, jonka tulee tapahtua piispan tai h\u00e4nen valtuuttamansa papin edess\u00e4 todellisella, vilpitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 katumuksella, 2) piispan tai papin k\u00e4ttenp\u00e4\u00e4llepaneminen, joka nykyisin yleens\u00e4 suoritetaan jumalanpalveluskirjojen ohjeitten mukaan epitrakiilin p\u00e4\u00e4llepanemisen kautta ja 3) anteeksiantorukous.<\/p>\n\n\n\n Yksin ortodoksisen kirkon piirist\u00e4 l\u00f6ytyy useitakin erilaisia anteeksiantorukouksia, toiset ilmeisesti vaihtoehtoisina kesken\u00e4\u00e4n, toiset taas erityistapauksiin tarkoitettuina. On ehk\u00e4 syyt\u00e4 huomauttaa, ett\u00e4 Kirkon n\u00e4kemyksen mukaan syntien p\u00e4\u00e4st\u00f6 ulottuu kaikkiin synteihin, jotka vilpitt\u00f6m\u00e4sti katuen tunnustetaan ja pyydet\u00e4\u00e4n anteeksi.<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4\u00e4t varhaiset harhaopit ja skismat, esimerkiksi novatiaanit kyll\u00e4 ep\u00e4iliv\u00e4t Kirkon oikeutta antaa anteeksi er\u00e4it\u00e4 raskaampia rikkomuksia, muun muassa uskosta luopumista vainojen aikana, mutta Kirkon k\u00e4sityksen mukaan ei ole mit\u00e4\u00e4n perusteita kielt\u00e4\u00e4 anteeksiantoa, jos kerran Jumala on antanut todellisen katumuksen. Papin ongelmana onkin sitten selvitt\u00e4\u00e4, onko katumus aito.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n sakramentin yhteydess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kreikan kieless\u00e4 jo vanhastaan verbi\u00e4 eksomologao<\/em>, joka ilmaisee suullisesti tapahtuvaa toimintaa, tunnustamista. Sit\u00e4 sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jo Johanneksesta puhuttaessa ja se on s\u00e4ilynyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n Varhaisimpina aikoina tiedet\u00e4\u00e4n synnintunnustuksen tapahtuneen siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kovalla \u00e4\u00e4nell\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 vaadittiin julkisena toimituksena. Monista eri syist\u00e4 kuitenkin ilmeisesti viidennelle vuosisadalle menness\u00e4 oli salainen synnintunnustus p\u00e4\u00e4ssyt vallitsevaksi. Vanhojen Kirkkojen nykyisess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksityinen, salainen synnintunnustus onkin vallitsevana muotona.<\/p>\n\n\n\n Vain ehk\u00e4 nestoriolaisilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synnintunnustus 18. vuosisadalla j\u00e4\u00e4neen syrj\u00e4\u00e4n, ja er\u00e4ill\u00e4 muilla id\u00e4n kirkoilla erilaiset yhteiset ja pakostakin ylimalkaiset synnintunnustuksen muodot ovat jossain m\u00e4\u00e4rin vallanneet alaa.<\/p>\n\n\n\n Liturginen kaava<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vanhin synnintunnustuksen liturginen kaava, joka meille on s\u00e4ilynyt, on Johannes Paastoajan<\/strong> esitt\u00e4m\u00e4. Siin\u00e4 luetaan kuusi psalmia, samoin kuin epistola ja evankeliumitekstitkin, veisataan jokunen tropari ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n Johannes Paastoajan kaavan lyhennelm\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 nykyisiss\u00e4 papin k\u00e4sikirjoissa olevaa kaavaa: alkusiunaus, trishagio (slaavilainen perinne), psalmi 51 (slaavilainen perinne), rauhan ektenia, rukous syntins\u00e4 tunnustamaan tulleen puolesta (kreikkalainen perinne), trishagio (kreikkalainen perinne), katumustroparit \u201dArmahda meit\u00e4, Herra\u201d<\/em>… Kunnia… \u201dHerra, armahda meit\u00e4<\/em>\u201d… Nyt… \u201dArmon ovet avaa meille<\/em>\u201d, kehotus synnintunnustukseen, uskontunnustus (slaavilainen perinne), kysely, anteeksiantorukous ja mahdolliset epitimiat.<\/p>\n\n\n\n Itse kaavassa ovat erot kreikkalaisen ja slaavilaisen k\u00e4sikirjan kohdalla ilmeisen v\u00e4h\u00e4iset. Rukouksen sanamuodoissa on lis\u00e4ksi er\u00e4it\u00e4 eroja, joilla ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ole mielenkiintoa.<\/p>\n\n\n\n Alusta asti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiinnitetyn suurta huomiota siihen, miten vaikeata on toisaalta todeta katumuksen aitous, toisaalta taas monessakin tapauksessa luopua tavaksi tulleista pahoista teoista silloinkaan, kun katumus ehk\u00e4 hyvinkin on vilpit\u00f6n. L\u00e4hinn\u00e4 ehk\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 Kirkossa jo varhain n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehittyneen erityinen menetelm\u00e4 virheiden v\u00e4ltt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n Niinkin varhain, kuin Ankyran paikallisessa synodissa vuonna 314 puhutaan kanoneissa jo selv\u00e4sti m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 asteista, joiden kautta langenneet palaavat Kirkon yhteyteen, onpa kanoneissa mainittu my\u00f6s er\u00e4it\u00e4 tapauksia analyyttisemminkin esitt\u00e4en paluun tiet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Olisi ilmeisen v\u00e4\u00e4rin pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 rangaistuksena tehdyist\u00e4 synneist\u00e4 jonkinlaisena hintana, joka on maksettava. Kyseess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pikemminkin olevan menetelm\u00e4, jonka avulla todetaan ensinn\u00e4kin katumuksen aitous ja toiseksi autetaan langennutta henkil\u00f6\u00e4 korjaamaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n viittaa selv\u00e4sti esimerkiksi mainitun Ankyran synodin 5. kanoni, jossa selvin sanoin piispalle annetaan oikeus harkinnan mukaan joko lyhent\u00e4\u00e4 tai pident\u00e4\u00e4 mahdollisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 epitimiaa.<\/p>\n\n\n\n Siihen viittaa my\u00f6s Basileos Suuren<\/strong> ja muidenkin isien jatkuva synnintunnustuksen vertaaminen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin toimiin. Samaa merkitsee my\u00f6s ensimm\u00e4isen yleisen kirkolliskokouksen kanoni 13, jossa nimenomaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuolemanvaarassa olevalle on annettava ehtoollista, olipa h\u00e4n muuten millaisen epitimian alla hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4 katuvien ryhm\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirkon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 v\u00e4hitellen kiteytettyin\u00e4 nelj\u00e4 katuvien ryhm\u00e4\u00e4. Lankeemuksen suuruudesta, katumuksen vilpitt\u00f6myydest\u00e4, el\u00e4m\u00e4ntapojen paranemisesta ja muista riippui, mihin ryhm\u00e4\u00e4n joku joutui, kuten sekin, miten kauan joutui miss\u00e4kin ryhm\u00e4ss\u00e4 olemaan.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 systeemi\u00e4 ei milloinkaan k\u00e4ytetty rigoristisesti, vaan piispoilla oli aina valta joustaa. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 asiaa niin, ett\u00e4 kaikki langenneet olisivat miss\u00e4\u00e4n tapauksessa joutuneet k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kaikki nelj\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4, joskus ei ehk\u00e4 ollut tarpeen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isest\u00e4 ja ankarimmasta ryhm\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 prosklaaontes<\/em>, johonkin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 itkev\u00e4t tai kheimazaamenoi<\/em>, myrskyss\u00e4 olevat, tai latinaksi flentes<\/em>, itkev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Nimenomaan kreikkalaiset nimitykset ilmaisevatkin jo, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n joutuneet eiv\u00e4t saaneet menn\u00e4 kirkkoon sis\u00e4lle, eiv\u00e4t ainakaan jumalanpalvelusten aikana. Sik\u00e4li heid\u00e4t oli siis rinnastettu pakanoihin. Heill\u00e4 oli kuitenkin oikeus tai velvollisuus seist\u00e4 kirkon ovella ja pyyt\u00e4\u00e4 muita uskovaisia rukoilemaan puolestansa.<\/p>\n\n\n\n Basileos Suuren<\/strong> mukaan t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n saatettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 muun muassa moniavioisuuteen syyllistyneit\u00e4. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n edellytettiin my\u00f6s muissa suhteissa osoittavan katumuksen mielialaa. Heid\u00e4n tuli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksinkertaista vaatetusta, rukoilla jatkuvasti, paastota, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kaikkea el\u00e4m\u00e4n mukavuutta, auttaa k\u00f6yhi\u00e4 ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n On mielenkiintoista panna merkille, ett\u00e4 samalla kun kiellettiin heit\u00e4 tuomasta lahjojaan kirkkoon, heid\u00e4n kuitenkin edellytettiin antavan almuja. Pidettiin etuoikeutena saada tuoda kirkkoon lahjaksi leip\u00e4\u00e4, viini\u00e4, uudishedelmi\u00e4 ja muita vastaavia etuoikeutena, joka kuului vain \u201dt\u00e4ydellisille\u201d.<\/p>\n\n\n\n Toisen katuvien ryhm\u00e4n muodostivat akroaamenoi, audientes,<\/em> kuuntelijat.<\/p>\n\n\n\n Heill\u00e4 oli lupa menn\u00e4 kirkon eteiseen, nartheksiin asti ja seurata sielt\u00e4 k\u00e4sin jumalanpalvelusta aina opetettavien liturgiaa my\u00f6ten, jonka j\u00e4lkeen heid\u00e4n tuli poistua. He olivat siis samassa paikassa kuin opetettavat eli katekumeenit, juutalaiset ja harhaoppineet.<\/p>\n\n\n\n Monet v\u00e4lttiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4t menem\u00e4ll\u00e4 vapaaehtoisesti luostariin. Onkin ilmeist\u00e4, ett\u00e4 luostariin meno katsottiin niin selv\u00e4ksi katumuksen osoitukseksi, ettei sen j\u00e4lkeen tarvinnut en\u00e4\u00e4 vaatia muunlaista julkista katumusta. N\u00e4it\u00e4 molempia ankaria ryhmi\u00e4 koskivat my\u00f6s erilaiset rajoitukset jopa ammatinvalinnan suhteen. Esimerkiksi poliittisia virkoja pidettiin heikoille vaarallisina, siksi ne my\u00f6s kiellettiin.<\/p>\n\n\n\n Kolmantena katuvien ryhm\u00e4n\u00e4 mainitaan hypopaaptontes, substrati,<\/em> maahan langenneet.<\/p>\n\n\n\n He saivat jumalanpalvelusten aikana olla sis\u00e4ll\u00e4 kirkkorakennuksessa polvistuneina. My\u00f6s heid\u00e4n tuli poistua katekumeenien mukana uskovaisten liturgian alkaessa. Ilmeisesti sanalla poenitentes,<\/em> katuvat on l\u00e4nness\u00e4 tarkoitettu p\u00e4\u00e4asiassa t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvia, mik\u00e4 ehk\u00e4 my\u00f6s ilmaisee t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n olleen laajimman.<\/p>\n\n\n\n Mielenkiintoisena tietona voidaan panna merkille, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvien tuli kirkossa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mustaa katumuspukua, naisten tukka leikattiin ja kasvot peitettiin, kun taas miesten tukan ja parran annettiin kasvaa pitkiksi.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 ovat synistaanmenoi, constistentes,<\/em> mukanaseisovat.<\/p>\n\n\n\n Heist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toisinaan nimityst\u00e4 teleiaateroi, perfectiores,<\/em> t\u00e4ydellisemm\u00e4t, erotuksena edell\u00e4 mainituista ryhmist\u00e4. He saivat ilmeisestikin olla mukana koko jumalanpalveluksen ajan niin kuin muutkin uskovaiset ilman erityisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Kuitenkaan he eiv\u00e4t saaneet osallistua ehtoolliseen ja heilt\u00e4k\u00e4\u00e4n ei otettu lahjoja vastaan kirkolle.<\/p>\n\n\n\n Nykyinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n Katuvien luokat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t s\u00e4ilyneen aina yhdeks\u00e4nnelle vuosisadalle asti; sen j\u00e4lkeenkin voidaan sanoa nelj\u00e4nnen ryhm\u00e4n j\u00e4\u00e4neen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Salaisen synnintunnustuksen yleistyminen ja eri syist\u00e4 johtuva tarve pit\u00e4\u00e4 rikkomukset salaisina vaikuttivat varmasti my\u00f6s n\u00e4iden ryhmien poisj\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Yhten\u00e4 syyn\u00e4, joka ilmeisesti vaikutti syntisten salaamiseen, oli er\u00e4iden skismaattisten ryhmien suuri ankaruus; puhuttiinhan muun muassa vain yhdest\u00e4 katumuksesta ja arveltiin ett\u00e4 samaan syntiin ei ainakaan saanut langeta useammin kuin kerran.<\/p>\n\n\n\n Koska t\u00e4llaiset n\u00e4kemykset olivat saaneet Kirkonkin piiriss\u00e4 lujan jalansijan, katsoivat piispat yksinkertaisemmaksi toimia salaa. Tiedet\u00e4\u00e4n esimerkiksi, ett\u00e4 Johannes Krysostomosta<\/strong> niin sanotussa synodissa \u201dtammen alla\u201d vuonna 403 syytettiin juuri liiallisesta lempeydest\u00e4 syntisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n\n\n\n Synti on Jumalan tahdon vastaista toimintaa. Siksi ei rippi-is\u00e4 saa milloinkaan tyyty\u00e4 vain anteeksiannon julistamiseen, ei silloinkaan, kun h\u00e4n katsoo olevansa varma katumuksen aitoudesta, vaan h\u00e4nen tulee pyrki\u00e4 kaikin tavoin osoittamaan parannustie.<\/p>\n\n\n\n Jo varhain is\u00e4t olivat eritt\u00e4in hyvin selvill\u00e4 siit\u00e4, miten vaikea erin\u00e4isist\u00e4 synneist\u00e4 vapautuminen on, joko siksi, ett\u00e4 johonkin syntiin on p\u00e4\u00e4ssyt muodostumaan suoranainen himo.<\/p>\n\n\n\n Erityisen suurta huomiota is\u00e4t ovatkin siit\u00e4 syyst\u00e4 panneet juuri oikean diagnoosin tekemiseen eli langenneen tilan toteamiseen. Onhan ilmeist\u00e4, ett\u00e4 jos joku on poikkeuksellisesti, vain yhden kerran, langennut, vastoin aikaisempia el\u00e4m\u00e4ntapojaan, ei tarvita kovinkaan voimallisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, kun taas toisille tarvitaan hyvinkin radikaalisia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Teht\u00e4v\u00e4n vaikeutta kuvastaa selv\u00e4sti erilaisten kysymyskaavojen lukuisuus kautta aikojen. On kuitenkin hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 samaan aikaan, kun is\u00e4t esittiv\u00e4t kanoneissa ja muissa kirjoituksissaan hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita, he yh\u00e4 uudelleen toistavat Basileos Suuren sanoin \u201dHurskauden harjoituksissa on<\/em> mahdoton sulkea kaikkia yhteen kanoniin\u201d<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Basileios korostaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin on pyritt\u00e4v\u00e4 pahojen taipumusten poistamiseen, on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota my\u00f6s jo olemassa olevien hyvien taipumusten vahvistamiseen.<\/p>\n\n\n\n Oikean suhtautumisen l\u00f6yt\u00e4miseksi Clemens Roomalainen<\/strong> muistuttaakin: \u201dMurehtikaa l\u00e4himm\u00e4istenne rikkeit\u00e4. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4 heid\u00e4n puutteitaan ominanne\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n 4.10.2025<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1979<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Synnintunnustuksen eli katumuksen sakramentti k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 koko sen monimutkaisen prosessin, jolla syntinen usein tuskallisestikin palaa Jumalan tyk\u00f6. Varsinaisena liturgisena toimituksena synnintunnustus on kuitenkin varsin yksinkertainen: siihen kuuluu syntien tunnustaminen piispan tai h\u00e4nen valtuuttamansa papin edess\u00e4 ja papin tai piispan lukema synninp\u00e4\u00e4st\u00e4rukous. Suoranainen kehotus syntien tunnustamiseen meill\u00e4 on pyh\u00e4n apostoli Jaakobin kirjeess\u00e4: \u201dTunnustakaa siis toisillenne syntinne ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":12797,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-12795","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12795","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12795"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12795\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12801,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12795\/revisions\/12801"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12797"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12795"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12795"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12795"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}