Kalenterin merkitys jokap\u00e4iv\u00e4iselle el\u00e4m\u00e4llemme niin kirkossa kuin kirkon ulkopuolellakin on ep\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Siksi my\u00f6s jo kauan, oikeastaan niin kauan kuin tunnemme ihmiskunnan historiaa ja siis kauan ennen Kristuksen syntym\u00e4\u00e4, on pyritty keksim\u00e4\u00e4n mahdollisimman virheet\u00f6n ja hyv\u00e4 menetelm\u00e4 ajan laskemiseksi. Onhan aina ollut moninaisia syit\u00e4 tuntea menneitten tapahtumien aika, mutta ehk\u00e4 viel\u00e4 kiinnostavampaa on ollut tiet\u00e4\u00e4 tulevaisuudesta jotakin.<\/p>\n\n\n\n
Juuri t\u00e4m\u00e4 ihmisen tarve kyet\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri ajankohdat kiinte\u00e4sti johti my\u00f6s t\u00e4htien tutkimiseen.<\/p>\n\n\n\n
Oli helppo todeta kuun vaiheet, varsin helppoa oli my\u00f6s panna merkille auringon erilainen asema taivaalla eri vuodenaikoina. Ja kun n\u00e4it\u00e4 kahta suurinta taivaankappaletta alettiin seurata tarkemmin, huomattiin pian my\u00f6s t\u00e4htien aseman vaihtuvan samaan tapaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 kiertoa seuraten.<\/p>\n\n\n\n
Siit\u00e4 sitten esimerkiksi Babylonian t\u00e4hdist\u00e4ennustajat tulivatkin siihen k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 t\u00e4htien m\u00e4\u00e4r\u00e4tty asema vaikuttaisi my\u00f6s ihmiskohtalon yksityiskohtiin asti; olivathan t\u00e4hdet salaper\u00e4isi\u00e4 ja niiden liikkeet vaikeat kartoittaa. <\/p>\n\n\n\n
Olikin siis helppo kuvitella, ett\u00e4 jos pystyisimme tarkoin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4htien salaper\u00e4iset liikkeet, pystyisimme samalla tarkoin ennustamaan ihmisen kohtalon niist\u00e4, aivan niin kuin auringon asemasta pystymme sanomaan \u201dtulee kev\u00e4t tai talvi\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Kuu- ja aurinkokalenterit<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yleens\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vanhimpana kalenterimuotona niin sanottua kuukalenteria, joka perustui kuun vaiheiden vaihteluun. Kuitenkin tied\u00e4mme, ett\u00e4 yht\u00e4 vanha on my\u00f6s auringon vaiheisiin perustuva aurinkokalenteri, vaikka se vaatiikin tarkkaa matematiikan hallintaa.<\/p>\n\n\n\n Kuukalenteri on helppok\u00e4ytt\u00f6isempi kuin aurinkokalenteri, koska kuun vaiheet toistuvat melko nopeasti 28:nnen p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein. Ehk\u00e4 juuri siksi se oli suositumpi. Vasta kun alettiin tuntea tarvetta entist\u00e4 tarkempaan ajanm\u00e4\u00e4rittelemiseen, siirryttiin yleisesti aurinkokalenteriin.<\/p>\n\n\n\n Kirkon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kalenteri on er\u00e4\u00e4nlainen sekoitus n\u00e4it\u00e4 molempia. Yleens\u00e4h\u00e4n kirkko noudattaa aurinkokalenteria siin\u00e4 muodossa kuin sen maalliset viranomaiset ovat hyv\u00e4ksyneet.<\/p>\n\n\n\n Tuttu on niin sanottu vanha luku, juliaaninen kalenteri, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottajana oli Rooman keisari Julius Caesar<\/strong> vuonna 46 eKr. Tuttu on my\u00f6s gregoriaaninen uusi luku, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottaja oli paavi Gregorius XIII<\/strong> vuonna 1582.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 molemmat ovat tyypillisi\u00e4 aurinkokalentereja. Jo juliaaninen kalenteri oli niin tarkka, ett\u00e4 laski vuodessa olevan 365 ja 1\/4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. V\u00e4hitellen kuitenkin huomattiin, ett\u00e4 kun t\u00e4m\u00e4n mukaan vuoteen laskettiin 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja joka nelj\u00e4s vuosi yksi lis\u00e4p\u00e4iv\u00e4, karkausp\u00e4iv\u00e4, niin kalenteri kuitenkin v\u00e4hitellen poikkesi todellisista vuodenajoista.<\/p>\n\n\n\n Jo Nikean kirkolliskokous (325) m\u00e4\u00e4r\u00e4si kalenteria korjattavaksi kolmella p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Paavi Gregorius XIII:n aikana kuitenkin vasta saatiin tyydytt\u00e4v\u00e4mpi korjaus. P\u00e4\u00e4tettiin ett\u00e4 tulevaisuudessa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n karkausvuosi pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 joka sadas vuosi, siis esimerkiksi vuonna 1700, 1800 ja 1900 kuitenkin niin, ett\u00e4 400:lla tasajaollisina vuosina karkausp\u00e4iv\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vuoteen, esimerkiksi vuosina 1600 ja 2000.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in siis vanhan ja uuden luvun v\u00e4linen ero joka vuonna 1582 oli vain 10 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja pysyi samana koko 1600-luvun, kasvoi 1700-luvulla 11:ksi, 1800 luvulla 12:ksi, ja 1900-luvulla 13:ksi p\u00e4iv\u00e4ksi, jonka suuruisena se pysyykin aina vuoteen 2100 asti.<\/p>\n\n\n\n Useimmat valtiot ovat hyv\u00e4ksyneet viralliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uuden luvun ja siit\u00e4 syyst\u00e4 on my\u00f6s ortodoksinen kirkko eri tahoilla siirtynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, olkoon miten l\u00e4nsimainen hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nykyisin noin puolet kaikista paikallisista ortodoksisista kirkoista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uutta lukua, esimerkiksi Kreikan kirkko siirtyi siihen vuonna 1924 maaliskuun 10:s p\u00e4iv\u00e4 eli 23:s maaliskuuta, siis suurin piirtein samoihin aikoihin kuin Suomen kirkkokin.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin Suomen kirkkoa ja er\u00e4it\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 paikallisia seurakuntia lukuun ottamatta ei yksik\u00e4\u00e4n ortodoksinen kirkko m\u00e4\u00e4rittele p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 ja siit\u00e4 riippuvia juhlia uuden, vaan aina vanhan luvun mukaan, mist\u00e4 tietysti on seurauksena monenlaista sekaannusta kalenterissa.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4si\u00e4isen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misess\u00e4 on muutakin omituista verrattuna muihin juhliin esimerkiksi jouluun. Sen ajankohta nimitt\u00e4in m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n kuukalenterin mukaan. Nikean kirkolliskokoushan m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 on kaikkialla vietett\u00e4v\u00e4 kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n tasausta seuraavan t\u00e4ydenkuun j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina.<\/p>\n\n\n\n Kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasaus on m\u00e4\u00e4ritelty maaliskuun 21:ksi p\u00e4iv\u00e4ksi, mutta koska vanhan luvun kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n tasaus on 3:s p\u00e4iv\u00e4 huhtikuuta uuden luvun mukaan, osuu sit\u00e4 seuraava t\u00e4ysikuu varsin usein eri aikaan kuin uuden luvun mukainen.<\/p>\n\n\n\n Yleens\u00e4 voidaankin sanoa, ett\u00e4 niin kutsutut liikkumattomat juhlat, siis ne, jotka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t aurinkokalenterin mukaan seuraavat paljolti jopa esikristillisi\u00e4 pakanallisia virallisia poliittisia juhlia, vaikka niille my\u00f6hemmin olisikin annettu kristillinen merkitys.<\/p>\n\n\n\n Tavallaan ehk\u00e4 n\u00e4kyvin on t\u00e4llainen kirkollisen kalenterin \u201dpoliittisuus\u201d uuden vuoden juhlan kohdalla. Kun nykyisin viet\u00e4mme uutta vuotta tammikuun ensimm\u00e4isen\u00e4, tapahtuu se nimenomaan siksi, ett\u00e4 virallinen ajanlasku pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 vuoden alkuna.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4h\u00e4n vanhempaa bysanttilaista perua olevaa uutta vuotta edustaa syyskuun ensimm\u00e4inen, jota mielell\u00e4mme nimit\u00e4mme kirkkovuoden aluksi, mutta joka oikeastaan on vain bysanttilaisen ajanlaskusysteemin indiktion alku.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 uusi vuosi oli Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuoteen 1699 asti, jolloin Pietari Suuri<\/strong> ukaasillaan m\u00e4\u00e4r\u00e4si uutta vuotta vietett\u00e4v\u00e4ksi tammikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Viel\u00e4 vanhempi uusivuosi on maaliskuun ensimm\u00e4inen, joka oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo pakanallisen Rooman valtakunnassa.<\/p>\n\n\n\n Syyskuun ensimm\u00e4isen kuten indiktionkin lienee ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Konstantinos Suuri<\/strong>. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vietettiin uutta vuotta maaliskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 aina vuoteen 1343 asti.<\/p>\n\n\n\n Kestokalenterit<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jos ajattelemme kirkkovuotta huomaamme pian, ett\u00e4 meid\u00e4n on vaikea keksi\u00e4 sille sopivaa alkua. L\u00e4nness\u00e4 ollaan taipuvia pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkkovuoden alkuna adventtiajan eli joulupaaston alkua, id\u00e4ss\u00e4 taas suuren paaston alku olisi ehk\u00e4 sopiva vuoden alku, se vain sattuu vaihtumaan joka vuosi ja on siksi hankala.<\/p>\n\n\n\n Ennen kuin kirjapaino teki mahdolliseksi painaa joka vuosi uusia kalentereja kutakin vuotta varten, t\u00e4ytyi tyyty\u00e4 \u201dkestokalentereihin kertak\u00e4ytt\u00f6pakkausten\u201d sijaan. Sellainen kalenteri on muuten varsin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen, p\u00e4iv\u00e4th\u00e4n seuraavat toisiaan tutussa j\u00e4rjestyksess\u00e4, mutta ennen kaikkea p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajankohdan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen on sellaisen avulla monimutkainen ty\u00f6. Kuten jo mainittiin, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n siin\u00e4 avuksi kuukalenteria eik\u00e4 aurinkovuotta.<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 kuitenkin ensimm\u00e4isen\u00e4 silmiinpist\u00e4v\u00e4n\u00e4 hankaluutena tulee esiin viikon p\u00e4iv\u00e4n nimi kunakin vuonna. Viikonp\u00e4ivi\u00e4h\u00e4n on raamatullisen s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen mukaan seitsem\u00e4n, mutta vuoden p\u00e4ivien luku \u2013 365 tai 366 \u2013 ei ole seitsem\u00e4ll\u00e4 jaollinen. Niinp\u00e4 esimerkiksi maaliskuun ensimm\u00e4inen on eri vuosina eri viikonp\u00e4iv\u00e4n kohdalla, ja sunnuntai ei aina osu samalle p\u00e4iv\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n Voidaksemme m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 esimerkiksi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajankohdan on meid\u00e4n t\u00e4ydenkuun ajan lis\u00e4ksi tiedett\u00e4v\u00e4 sunnuntain tarkka p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Karkausvuoden takia kest\u00e4\u00e4 28 vuotta ennen kuin viikonp\u00e4iv\u00e4t toistuvat tarkalleen samoina kuukauden p\u00e4ivin\u00e4 uudelleen.<\/p>\n\n\n\n Vanhanaikaiseen \u201dkestokalenteriin\u201d on merkitty jokaisen p\u00e4iv\u00e4n kohdalle niin sanottu sunnuntaikirjain. Niit\u00e4 on seitsem\u00e4n latinalaisilla, kreikkalaisilla ja slaaveilla sunnuntaip\u00e4ivi\u00e4 vastaavat omien aakkostensa seitsem\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kirjainta.<\/p>\n\n\n\n Koska karkausp\u00e4iv\u00e4 sijaitsee helmikuussa ja sekin on yksi viikonp\u00e4iv\u00e4, on tullut tavaksi alkaa sunnuntaikirjaimen kierto maaliskuun alusta, niin ett\u00e4, kun kirjaimet kulkevat takaperoisessa aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4, maaliskuun ensimm\u00e4ist\u00e4 merkit\u00e4\u00e4n kirjaimella c, kaksi on b, kolme on a, nelj\u00e4 on g, viisi on f, kuusi on e, seitsem\u00e4n on d, kahdeksan on c, yhdeks\u00e4n on b ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n Helmikuun 28:s p\u00e4iv\u00e4 on c ja karkausvuonna 29 on b. T\u00e4ll\u00e4 tavalla, kun tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi vuonna 1973 sunnuntaikirjain on g, on helppo lukea kalenterista suoraan viikonp\u00e4iv\u00e4n nimi: vuosi 1974 on a, vuosi 1975 on b, ja vuosi 1976 on d. Karkausvuoden takia hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n yksi kirjain yli.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s pantu merkille, ett\u00e4 19:n vuoden kausittain toistuu kuun asema samankaltaisena. Sit\u00e4 kutsutaan kuun piiruksi, eli kuun kierroksi. Sen avulla, kun tiedet\u00e4\u00e4n, monesko n\u00e4ist\u00e4 piireist\u00e4 on menossa, voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 uuden kuun aika joka vuosi.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 mainittua 28:n vuoden kiertoa kutsutaan auringon piiriksi. Kun tied\u00e4mme, ett\u00e4 esimerkiksi ensimm\u00e4ist\u00e4 kuunpiiri\u00e4 vastaa kolmas epakton, toista kuunpiiri\u00e4 14:s epakton ja niin edelleen, tied\u00e4mme samalla, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen kuunpiirin vuonna kuu on suunnilleen kolmen p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4inen 22. maaliskuuta, toisen kuunpiirin vuonna 14:n p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4inen 23. maaliskuuta ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 onkin suhteellisen helppo laskea kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4n tasausta seuraavan t\u00e4ydenkuun aika ja auringonpiirin eli sunnuntaikirjaimen avulla edelleen p\u00e4\u00e4si\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n Epakton on siis luku, joka ilmoittaa kuun i\u00e4n 22:s maaliskuuta. Se perustuu kuuvuoden ja aurinkovuoden p\u00e4ivien erotukseen, joka on 11. Siis ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna epakton on 11, toisena 22, kolmantena 33, nelj\u00e4nten\u00e4 14 ja niin edelleen. Viimeisen\u00e4 yhdeks\u00e4ntoista vuoden sarjassa lasketaan luku 12, joten sarja toistuu samanlaisena.<\/p>\n\n\n\n Kun otetaan huomioon sek\u00e4 auringon 28-vuotinen ett\u00e4 kuun 19-vuotinen kierto, saadaan suurempi 532 vuoden (28×19) kierto, jonka j\u00e4lkeen seuraa tarkalleen samanlainen 532 vuoden jakso, jona aikana siis kaikki viikonp\u00e4iv\u00e4t ja kuun vaiheet osuvat yhteen. T\u00e4t\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 aikajaksoa kutsutaan nimell\u00e4 alfa.<\/p>\n\n\n\n Indiktiovuosi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen alfa alkoi bysanttilaisen kalenterin \u201dmaailmanluomisen\u201d vuonna 5508 eKr. ja nykyisin k\u00e4ynniss\u00e4 oleva alfa vuonna 1941 jKr. T\u00e4m\u00e4 alfa kuitenkin pit\u00e4\u00e4kseen t\u00e4ysin paikkansa edellytt\u00e4\u00e4 juliaanista kalenteria. Koska gregoriaanisessa uudessa luvussa joka sadas vuosi ei olekaan karkausvuosi, ja joka 400:s taas on, olisi uuden luvun alfa huomattavasti pitempi ajanjakso.<\/p>\n\n\n\n Aikaisemmin mainittiin my\u00f6s indiktio, jonka mukainen uusivuosi on syyskuun ensimm\u00e4inen. Se on ajanlaskusysteemi, jonka lienee ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Konstantinos Suuri.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen indiktiovuosi oli 312 jKr. Yksi indiktio kest\u00e4\u00e4 15 vuotta, mutta on tapana merkit\u00e4 jokaista n\u00e4ist\u00e4 vuosista omalla numerollaan, niin ett\u00e4 normaalip\u00e4iv\u00e4yksess\u00e4 esiintyv\u00e4 \u201d11:s indiktio\u201d \u2013 kuten esimerkiksi vuonna 1973 \u2013 merkitsee, ett\u00e4 on menossa t\u00e4m\u00e4n 15 vuoden kauden 11:s vuosi.<\/p>\n\n\n\n Systeemin erikoisena heikkoutena on, ett\u00e4 ajanjaksoja silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en t\u00e4ytyy aina merkit\u00e4 my\u00f6s muulla tavoin aika, mainitsemalla esimerkiksi hallitsija tai vuosi Kristuksen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen kuten nyt teemme. Ja siten koko indiktio menett\u00e4\u00e4kin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen merkityksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tradition mukaan ortodoksisessa kalentereissa Kreikassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kuitenkin jatkuvasti ilmoitetaan indiktio, auringon \u201dpiiri\u201d ja kuun \u201dpiiri\u201d, ehk\u00e4 my\u00f6s epaktonluku ja mahdollisia muitakin niist\u00e4 kuitenkin riippuvia lukuja, joiden merkitys nyt on en\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen, jopa olematonkin, mutta jotka tultuaan kerran osaksi kirkollista kalenteria on haluttu siin\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n almanakantekij\u00e4 ei toki en\u00e4\u00e4 noita lukuja tarvitse, vaan h\u00e4n pystyy lukemaan vaikkapa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajankohdan \u201dsuoraan t\u00e4hdist\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4 selvitellyn kirkollisen ajanlaskusysteemin mukaan voidaan todeta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen osuu aina maaliskuun 22:nnen ja huhtikuun 25:nnen p\u00e4ivien v\u00e4lille. Vanhan luvun p\u00e4\u00e4si\u00e4inen vastaavasti gregoriaanisesti ilmoitettuna huhtikuun nelj\u00e4nnen ja toukokuun kahdeksannen p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n Sen mukaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy tietenkin my\u00f6s koko p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 seuraava aika aina helluntaihin ja kaikkien pyhien sunnuntaihin asti, ja niin jopa kaikki vuoden sunnuntait, niiden s\u00e4velm\u00e4 oktoehoksesta, aamuevankeliumi, ja jokaisen p\u00e4iv\u00e4n evankeliumi luettuna j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Juhlakalenteri<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirkkovuoteen kuuluu tietenkin oleellisena osana my\u00f6s kiinte\u00e4 juhlakalenteri, joka kuitenkaan ei riipu yleens\u00e4 viikonp\u00e4ivist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n On tosin er\u00e4it\u00e4 erikoisia sunnuntaip\u00e4ivi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tty vietett\u00e4v\u00e4ksi, esimerkiksi joulua ja loppiaista edelt\u00e4v\u00e4 sunnuntai, sek\u00e4 yleisten kirkolliskokousten muistot, ja siis nekin ovat tavallaan liikkuvia juhlia, kuitenkin toisin kuin p\u00e4\u00e4si\u00e4inen ja siit\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti riippuvat juhlat, koska niiden kierto toistuu auringonkierron mukaan 28:n vuoden jaksoissa.<\/p>\n\n\n\n Ensinn\u00e4kin meill\u00e4 on kaksitoista suurta juhlaa, jotka ovat kiinteit\u00e4 kolmea p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 riippuvaa lukuun ottamatta. Ne jaetaan Herran juhliin ja Herran \u00e4idin juhliin.<\/p>\n\n\n\n Ne ovat syyskuusta alkaen, ensin mainittuna Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n juhlat: Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 8.9.; Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n temppeliink\u00e4yminen 21.11.; Ilmestysp\u00e4iv\u00e4 25.3., joka aina osuu suureen paastoon tai p\u00e4\u00e4si\u00e4isaikaan; Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkuminen 15.8.; Kristuksen syntym\u00e4 25.12.; Herran temppeliintuominen 2.2.; Herran kaste 6.1.; Herran kirkastuminen 6.8.; Jerusalemiin ratsastus, liikkuva juhla, p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 sunnuntai; Herran taivaaseenastuminen 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen; Helluntai 50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 ja Ristin ylent\u00e4minen 14.9.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s olemassa joukko muita niin sanottuja suuria juhlia ja suuria juhlia, joskin paikallisessa merkityksess\u00e4. Sellaisia ovat my\u00f6s temppelijuhlat, koska jokainen kirkkorakennus on vihitty jonkun pyh\u00e4n tai pyh\u00e4n tapahtuman muistolle, ja temppeli viett\u00e4\u00e4 sen mukaan nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Suurina vietet\u00e4\u00e4n my\u00f6s paikallisten pyhien juhlia ja suurina vietet\u00e4\u00e4n jopa hallitsijain nimip\u00e4ivi\u00e4 ja vastaavia.<\/p>\n\n\n\n Kalenteriin liittyv\u00e4t my\u00f6s erilaiset paastonajat ja p\u00e4iv\u00e4t. Suuri paasto, joka edelt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4, onkin jo mainittu. Muita paastoaikoja ovat apostolinen paasto ennen pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 29:s kes\u00e4kuuta. Se alkaa viikkoa helluntain j\u00e4lkeen ja sen kesto siis vaihtelee. Paasto on kaksiviikkoinen ennen elokuun 15:tt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kuolonuneen nukkumista, ja joulupaasto taas alkaa 15.11. Koska 14.11. on apostoli Filippuksen<\/strong> p\u00e4iv\u00e4, kutsutaan t\u00e4t\u00e4 paastoa my\u00f6s Filippuksen paastoksi.<\/p>\n\n\n\n Yksitt\u00e4isi\u00e4 paastop\u00e4ivi\u00e4 ovat ristin p\u00e4iv\u00e4t 14.9. ja 1.8., loppiaisaatto ja pyh\u00e4n Johannes Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n mestausp\u00e4iv\u00e4 29.8. sek\u00e4 keskiviikko ja perjantaip\u00e4iv\u00e4t koko vuonna, lukuun ottamatta erikoisesti paastottomaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 aikoja, joita on p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 seuraava niin sanottu valoisa viikko, helluntaita seuraava viikko, joulun ja tammikuun 5:nnen v\u00e4linen aika ja paaston valmistusviikot, kuitenkin niin, ett\u00e4 viimeinen valmistusviikko on jo lihapaastoa, siis lihaa ei sy\u00f6d\u00e4, mutta muita el\u00e4intuotteita kyll\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n Paastoaikoihin liittyy my\u00f6s rajoituksia esimerkiksi avioliittoonvihkimisen toimittamisen suhteen. Yleens\u00e4 jokaiselle vuoden p\u00e4iv\u00e4lle on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty jokin juhla-aihe ja jokaiselle viikonp\u00e4iv\u00e4lle my\u00f6s erikseen. Jumalanpalveluskirjoissa tulee t\u00e4m\u00e4 jako my\u00f6s n\u00e4kyviin.<\/p>\n\n\n\n Liikkuvia juhlia varten k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Triodion-nimist\u00e4 kirjaa, paastoaikaa varten Paastotriodionia, p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 ja sen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa aina kaikkien pyhien sunnuntaihin asti \u201dkukkaisruusu-triodionia\u201d eli Pentekostarionia.<\/p>\n\n\n\n Sen j\u00e4lkeen viikonp\u00e4iv\u00e4kiertoa varten on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Oktoehos, jossa on kahdeksat erilaiset tekstit jokaista viikonp\u00e4iv\u00e4\u00e4 varten. Ne on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty laulettavaksi kahdeksassa vuorottaisessa s\u00e4vellajissa. Kiinteit\u00e4 juhlia varten k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Mineaa eli Menaion-kirjaa, joka jakautuu 12:een osaan, yksi kutakin kuukautta varten.<\/p>\n\n\n\n Jokaisena vuoden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voidaan jumalanpalveluskirjojen avulla toimittaa ehtoopalvelus, ehtoonj\u00e4lkeinen palvelus, puoliy\u00f6palvelus, aamupalvelus, 1., 3., ja 6. hetki, mahdollinen liturgia ja 9. hetki.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 kirkollinen vuorokausi alkaa illalla auringon laskusta. Riippuen jokaisen p\u00e4iv\u00e4n juhla-aiheesta n\u00e4m\u00e4 palvelukset saattavat kest\u00e4\u00e4 hyvinkin kauan, niin ett\u00e4 puhutaan koko\u00f6isist\u00e4 jumalanpalveluksista. Jopa 18 tuntia saattaa kaikkien n\u00e4iden palvelusten t\u00e4ydellinen, yht\u00e4jaksoinen toimittaminen kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 31.8.2025<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1976<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kalenterin merkitys jokap\u00e4iv\u00e4iselle el\u00e4m\u00e4llemme niin kirkossa kuin kirkon ulkopuolellakin on ep\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Siksi my\u00f6s jo kauan, oikeastaan niin kauan kuin tunnemme ihmiskunnan historiaa ja siis kauan ennen Kristuksen syntym\u00e4\u00e4, on pyritty keksim\u00e4\u00e4n mahdollisimman virheet\u00f6n ja hyv\u00e4 menetelm\u00e4 ajan laskemiseksi. Onhan aina ollut moninaisia syit\u00e4 tuntea menneitten tapahtumien aika, mutta ehk\u00e4 viel\u00e4 kiinnostavampaa on ollut tiet\u00e4\u00e4 tulevaisuudesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":12471,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-12469","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12469","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12469"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12469\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12481,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12469\/revisions\/12481"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12469"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12469"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12469"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}