Vigiliakirjasta on psalmien jako katismoihin kaikille suomalaisillekin selv\u00e4. Samasta kirjasta selvi\u00e4\u00e4 my\u00f6s taulukon muodossa, miten eri vuodenaikoina on katismoita luettava eri palveluksissa.<\/p>\n\n\n\n
Katismat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yleisesti voidaan kyseisen Vigiliakirjan kaavojen mukaan panna merkille, ett\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kaavaa (A) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sellaisina aikoina, joille sattuu runsaasti juhlapalveluksia. Se onkin lyhyin kaikista ja psalmit luetaan todellakin vain kerran jokaisen viikon aikana aamu- ja ehtoopalveluksissa.<\/p>\n\n\n\n Toista kaavaa (B) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n taas aikoina, joille ei suuria juhlia osu. Poikkeuksena on Herran temppeliintuomisen juhla, mutta melko usein sekin on tuhlaajapojan sunnuntain j\u00e4lkeen. Vaikka psalmien kirja t\u00e4m\u00e4nkin kaavan mukaan luetaan l\u00e4vitse vain kerran viikossa, niin kuitenkin viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa luetaan ehtoopalveluksessa katisma 18, joten kaava on katsottava edellist\u00e4 pitemm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4n ja suuren paaston edell\u00e4 kahtena viikkona luetaan psalmeja j\u00e4lleen kaavan A mukaan. N\u00e4m\u00e4 viikothan ovat muutenkin keveit\u00e4 valmistusviikkoja, viikoittaisesta paastos\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4kin on silloin tingitty.<\/p>\n\n\n\n Suuren paaston alusta luetaan psalmit kahteen kertaan viikoittain niin, ett\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4, toisella, kolmannella, nelj\u00e4nnell\u00e4 ja kuudennella viikolla katisma 18 luetaan viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa ehtoopalveluksessa, kun taas viidennell\u00e4 viikolla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kevennetty\u00e4 kaavaa, jossa katisma 18 kuten muutkin katismat luetaan vain kahteen kertaan.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 viidennen viikon torstaina lauletaan Andreas Kreetalaisen<\/strong> suuri katumuskanoni ja saman viikon lauantaina akatisto Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4lle, jotka ilmeisesti korvaavat hieman psalmiluentaa.<\/p>\n\n\n\n Suurella viikolla nelj\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luetaan psalmit viel\u00e4 yhteen kertaan lukuun ottamatta katismaa 17, joka luetaan vasta suuren lauantain aamupalveluksessa.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta kaikissa palveluksissa vuoden kaikkina p\u00e4ivin\u00e4 luetaan tai lauletaan psalmeja katismoiden lis\u00e4ksi enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n, vuorokausittain 40, jopa enemm\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n Suuren viikon kolme viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ovat katismoidenkin kannalta siis hiljaisia, mutta selityksen\u00e4 siihen lienee p\u00e4\u00e4asiassa se, ett\u00e4 niille p\u00e4iville osuu suuria palveluksia, joissa on paljon lukukappaleita Raamatusta ja siis psalmien lukeminen venytt\u00e4isi ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4isesti muutenkin pitki\u00e4 palveluksia.<\/p>\n\n\n\n Runoasuun puettua dogmatiikkaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Runsas psalmien k\u00e4ytt\u00f6 jumalanpalveluksissa on ikivanha alkukristillinen, jopa esikristillinenkin perinne.<\/p>\n\n\n\n Jo Kristus lauloi tradition mukaan psalmeja opetuslastensa kanssa. Toki jo alusta asti on my\u00f6s kirjoitettu hymnej\u00e4 nimenomaan kristilliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta kauan veisattiin nimenomaan psalmeja ja muita Raamatun veisuja, joita yh\u00e4 viel\u00e4kin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kuten Vanhan testamentin oodit, Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n ja Sakariaan<\/strong> kiitosvirret Uudesta testamentista samoin kuin Simeonin<\/strong> rukous \u201dHerra, nyt sin\u00e4 lasket palvelijasi rauhaan menem\u00e4\u00e4n\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n Psalmien suuri ja jatkuva suosio perustuu tietenkin osittain traditioihin, joiden mukaan Kristus juutalaisena ja juutalaisen tavan mukaan itse oli niit\u00e4 laulanut. Paljon varmasti vaikutti my\u00f6s psalmien syv\u00e4llinen rukousluonne. Psalmien kirjahan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rukouksia joka tilanteeseen: kiitosrukouksia, katumusrukouksia, rukouksia vaaran uhatessa\u2026<\/p>\n\n\n\n Mutta psalmien erityinen profeetallinen luonne on my\u00f6s jo varhain tullut selv\u00e4ksi kristillisen kirkon j\u00e4senille. Psalmeille t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 annettua erikoisluonnetta, profeetallisuutta, erikoisesti messiaanisuutta voidaan pit\u00e4\u00e4 oikeutettuna siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 juutalaisilla oli toki muitakin hengellisi\u00e4 lauluja kuin Raamattuun kootut 150 psalmia.<\/p>\n\n\n\n Juuri se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 150 psalmia on valittu Raamatun kanonisten kirjojen joukkoon antaa niille saman merkityksen kuin muillekin Raamatun pyhille kirjoituksille; ne eiv\u00e4t ole mit\u00e4 tahansa kaunista luettavaa. Jo Vanhasta Testamentista voitaisiin luetella lukemattomia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten juutalaiset lauloivat eri tilaisuuksissa, arkip\u00e4iv\u00e4isemmiss\u00e4 tai juhlallisemmissa.<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4s seikka, joka korostaa sit\u00e4, miten psalmeille jo varhain on annettu sama arvo kuin muillekin Raamatun kirjoille on se, ett\u00e4 niit\u00e4 ei virallisesti k\u00e4\u00e4nnetty runomuotoisena millek\u00e4\u00e4n kielelle, ei heprealaista runoutta j\u00e4ljitellen eik\u00e4 muitakaan, esimerkiksi kreikkalaisia runomittoja k\u00e4ytt\u00e4en. Tosin t\u00e4llaisia runomuotoisiakin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on olemassa, esimerkiksi heksametrimitalla kreikaksi, mutta niille ei ole annettu koskaan sit\u00e4 kanonista arvoa, mik\u00e4 annettiin suorasanaiselle psalmik\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle.<\/p>\n\n\n\n Eih\u00e4n muitakaan Raamatun monista hepreaksi runopukuisista kohdista uskallettu k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 runopukuisina toiselle kielelle, koska pel\u00e4ttiin, ett\u00e4 siten olisi menetetty jotakin niiden alkuper\u00e4issis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja tultu ehk\u00e4 aivan v\u00e4\u00e4riin, jopa harhaoppisiin tulkintoihin.<\/p>\n\n\n\n Samahan muuten koskee my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 kirkkorunouttakin, jota ei ole runomuotoisena muille kielille kreikasta k\u00e4\u00e4nnetty, vaikka on ilmeisesti hyvin tunnettu kirkollisten hymnien olevan runoa.<\/p>\n\n\n\n Lienee nimitt\u00e4in ainutlaatuista se, ett\u00e4 ortodoksisen kirkon hymnien voidaan katsoa olevan sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin dogmaattisia, ett\u00e4 ne on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 eritt\u00e4in varovasti v\u00e4\u00e4rien oppien v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Ne eiv\u00e4t edusta tunnelmarunoutta, joka saa opillisesti olla kyseenalaista; ne ovat runoasuun puettua dogmatiikkaa.<\/p>\n\n\n\n Septuaginta \u2013 Kirkon psalmik\u00e4\u00e4nn\u00f6s<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suorasanaisinakin psalmik\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on vaikea saada dogmaattisesti virheett\u00f6miksi. Osittain se johtuu siit\u00e4, ettei ole olemassa monillakaan kielill\u00e4 ortodoksista dogmaattista terminologiaa, vaan joudutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n l\u00e4nsimaista sanastoa, jolle kuitenkin on ehtinyt aikojen kuluessa tulla monenlaisia ortodoksiselta kannalta vaarallisia sivumerkityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Riidat, jotka johtivat niin kutsuttujen monofysiittikirkkojen eroamiseen ortodoksisesta kirkosta lienev\u00e4t kyllin hyv\u00e4 ja tunnettu esimerkki k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen vaaroista ja vaikeuksista: eih\u00e4n t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 ole kyetty l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n varmuutta er\u00e4ille t\u00e4lt\u00e4 kannalta t\u00e4rkeille dogmaattisille sanoille.<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 silmiinpist\u00e4vin ero heprealaisten ja kreikkalaisten septuagintak\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen psalmien v\u00e4lill\u00e4 on verbin aikamuoto. Hebrealainen teksti on yleens\u00e4 totuttu k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi suomeksi preesensill\u00e4, kun taas septuaginta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina vastaavissa kohdissa aoristitempusta, joka on opittu k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n menneen ajan muotona.<\/p>\n\n\n\n Kumminkin voidaan sanoa, ett\u00e4 vaikkakin aoristi todella normaalik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan onkin menneen ajan muoto, niin sen t\u00e4rkein merkitys kuitenkin on teon perfektisyys, eli ett\u00e4 teko on saatettu loppuun ja se siis on tapahtunut menneisyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin kreikkalainen nimi aoristi merkitsee ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, joten siit\u00e4kin p\u00e4\u00e4tellen muoto ei ilmaise ehdottoman varmasti ajallisesti m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 tekemist\u00e4. Muoto siis vastanneekin varsin hyvin heprealaisessa tekstiss\u00e4 k\u00e4ytetty\u00e4 perfekti\u00e4, joka nimest\u00e4\u00e4n huolimatta ei seemil\u00e4isen kieliajattelun mukaan merkitse muuta kuin t\u00e4ydellist\u00e4 tekoa ep\u00e4t\u00e4ydellisen imperfektin asemesta.<\/p>\n\n\n\n Jos septuagintan teksti\u00e4 k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4 kuitenkin halutaan pit\u00e4\u00e4 kiinni aoristin menneest\u00e4 ajasta, p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin ehk\u00e4 l\u00e4himm\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suomeksi perfekti\u00e4, joka tarkemmin analysoituna ei suomessakaan merkitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mennytt\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n Psalmien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on sama sek\u00e4 heprealaisessa ett\u00e4 kreikkalaisessa tekstiss\u00e4 kuitenkin niin, ett\u00e4 hebrealaisen tekstin psalmit 9 ja 10 on yhdistetty kreikkalaisessa yhdeksi, samoin psalmit 114 ja 115, mutta psalmi 116 on jaettu kahdeksi, samoin psalmi 147, joten loppujen lopuksi psalmeja numeroituna on 150.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi septuagintan tekstiss\u00e4 on yleens\u00e4 liitteen\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen psalmi, joko numero 151 tai ilman numeroa, joka tavallisesti on liitetty my\u00f6s septuagintan pohjalta tehtyihin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. N\u00e4in on esimerkiksi slaavilaisessa ja romanialaisessa tekstiss\u00e4, mutta jolla ei kuitenkaan ole jumalanpalvelusk\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen psalmi kertookin vain lyhyesti Daavidin<\/strong> historian. Daavidiahan tavallisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 psalmien runoilijana, eik\u00e4 siit\u00e4 voida l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellaisia piirteit\u00e4 kuin muista psalmeista. Kiitosvirten\u00e4 sit\u00e4 ehk\u00e4 voisi pit\u00e4\u00e4, mutta kirkollisesti k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi se tulee ennen muuta siksi, ett\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00e4 on liian persoonallisesti Daavidiin sidottu ja Daavidin historia voidaan t\u00e4ydellisemmin lukea muualta.<\/p>\n\n\n\n Psalmit ovat jumalanpalveluksen ydin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Onkin jo mainittu, ett\u00e4 psalmeja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n runsaasti kaikissa jumalanpalveluksissa. Niit\u00e4 luetaan joko kokonaisina ehtoopalveluksen alkupsalmi, heksapsalmit aamupalveluksessa, hetkiss\u00e4 luettavat psalmit ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n Sitten niit\u00e4 voidaan lukea my\u00f6s s\u00e4keitt\u00e4in. Tunnetuin sellainen lienee ehtoopalveluksen avuksihuutopsalmi \u201dHerra, min\u00e4 huudan sinua\u201d<\/em>. Oikeastaan kysymyksess\u00e4 on useita psalmeja, joista ensimm\u00e4inen ja toinenkin kahta jaetta lukuun ottamatta luetaan kokonaan; vasta toisen psalmin viimeiset jakeet ja kaksi muuta lyhytt\u00e4 psalmia luetaan jakeittain. Sellaisessa tapauksessa joka jakeen j\u00e4lkeen lauletaan yksi stikiira.<\/p>\n\n\n\n Huomattavan paljon psalmeja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s prokimeneina sek\u00e4 halleluja- ja ehtoollislauselmina. Mielenkiintoisena piirteen\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 suuren paaston aikana arkip\u00e4ivin\u00e4 aina suureen keskiviikkoon asti lauletaan hetkiss\u00e4 ja ehtoopalveluksissa prokimeneina lauselmia jokaisesta psalmista aina psalmiin 138 asti j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 lauselmat antavat erinomaisen kuvan psalmien monipuolisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Jokainen lauselmahan liittyy mielell\u00e4\u00e4n jotenkin siihen juhla-aiheeseen, mit\u00e4 min\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n. Ja l\u00e4hes aina on pystytty l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sopivat lauseet.<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4 mainittua suuren paaston numeroj\u00e4rjestyst\u00e4 voidaan siin\u00e4 mieless\u00e4 pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena mestarity\u00f6n\u00e4, joskin aiheen havaitseminen on toisinaan kreikkalaisessa alkutekstiss\u00e4kin melko paljon mielikuvitusta vaativaa.<\/p>\n\n\n\n On korvaamaton vahinko se, ett\u00e4 psalmien kirjan k\u00e4ytt\u00f6 on p\u00e4\u00e4ssyt v\u00e4henem\u00e4\u00e4n tavattomasti. Eih\u00e4n nykyisin meill\u00e4 tai muuallakaan usein lueta edes hetkiss\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin yksi psalmi, sik\u00e4li kuin luetaan hetki\u00e4 lainkaan ja heksapsalmitkin on lyhennetty l\u00e4hes olemattomiin. Esimerkiksi ehtoopalveluksen psalmeista lauletaan vain pieni osa. Syyn\u00e4 on tietenkin osittain se, ett\u00e4 varsinkin laulettaessa psalmeja kuluisi aikaa tavattomasti.<\/p>\n\n\n\n Katismojen lukemisesta ei kai voi yleens\u00e4 puhuakaan. On tietenkin totta, ett\u00e4 jumalanpalvelusten toimittaminen sellaisen luostarij\u00e4rjestyksen mukaan, jossa kaikki psalmit luettaisiin typikonin ohjeita seuraten veisi aikaa niin paljon, ett\u00e4 tuskin kukaan maailmassa el\u00e4v\u00e4 pystyisi tai voisi olla kaikissa palveluksissa l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Siit\u00e4 syyst\u00e4 pit\u00e4isikin juuri psalmeihin esimerkiksi saarnoissa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota entist\u00e4 enemm\u00e4n ja opettaa ihmisi\u00e4 lukemaan psalmien kirjaa kotonaankin joko ilman erityist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 tai jonkin annetun kaavan pohjalla esimerkiksi katismarekisterin tai eri hetkien mukaan, joiden lukeminen kotioloissakin on t\u00e4ysin mahdollista.<\/p>\n\n\n\n Jonkinlaisena puolustuksena voisi tietenkin pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 ei valitettavasti ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4mme septuagintan tekstist\u00e4 tehty\u00e4 psalmien k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, mutta toisaalta on heprealaisesta tehty k\u00e4\u00e4nn\u00f6s siksi hyv\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4kin voi varmasti lukea.<\/p>\n\n\n\n Psalmit edustavat k\u00e4\u00e4nnettyin\u00e4kin korkeatasoista runoutta, josta voi nauttia jo sellaisenaankin. Mutta erityisesti niiden rukouksellinen luonne, niiden opetukset, ennustukset, kaikki niiden yksityiskohdat tarjoavat ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n varaston aina uutta jokaiselle, joka tahtoo psalmeihin syventy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Voitaisiin ehk\u00e4 tutkia mahdollisuuksia yksinkertaisten ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisten psalmis\u00e4velmien l\u00f6yt\u00e4miseen, joiden avulla psalmeista voitaisiin saada lauluohjelmaa monenlaisiin tilaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n 21.8.2025<\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1979<\/em><\/p>\n\n\n\n Vuoden aikana luetaan kirkossa psalmien kirjaa siten, ett\u00e4 se luetaan joka viikko v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran kokonaan l\u00e4vitse. Lukeminen tapahtuu katismoittain. Osittain ehk\u00e4 Laodikean synodin eli kirkolliskokouksen 17:nnen kanonin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 on tullut tavaksi jakaa jokainen katisma kolmeen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n yht\u00e4 suureen osaan, niin sanottuun \u201dkunniaan\u201d. Jokaisen osan j\u00e4lkeen lauletaan pari kolme katismatroparia. Kreikkalaisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tropareita […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":12423,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-12421","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12421","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12421"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12421\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12451,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12421\/revisions\/12451"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12423"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12421"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/Psalmien-kaytosta-21.8.2025_1-1000x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/Psalmien-kaytosta-21.8.2025_2-688x1024.jpg\")
<\/figure>\n<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"