Milloin kirkossa alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pyhitetty\u00e4 vett\u00e4 ja siis vedenpyhityksen palveluksia? Taas kerran on todettava: kukapa se oikein tiet\u00e4\u00e4. Ei ole mit\u00e4\u00e4n todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 tapa olisi alkukristillinen, mutta ei oikeastaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 se ei sit\u00e4 olisi.<\/p>\n\n\n\n
Vanhimmat varmat tiedot pyhitetyn veden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ovat kaikki 400-luvulta. Epifanios<\/strong>, joka kuoli 400-luvun alussa kertoo, ett\u00e4 muuan Josipos<\/strong>-niminen juutalainen, joka oli koko mielelt\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntynyt kristinuskoon, sai p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 rakentaa suuren kirkon, mutta h\u00e4nen pahat entiset heimolaisensa noituudella ja kaikin muin tavoin estiv\u00e4t sen.<\/p>\n\n\n\n Silloin Josipos riensi kiiruusti kaupungin ulkopuoliselle vesil\u00e4hteelle \u2013 joelle tai virralle \u2013, ammensi sangollisen vett\u00e4, sinet\u00f6i veden sormellaan ristinmuotoisesti ja lausui suureen \u00e4\u00e4neen: \u201dJeesuksen Nasaretilaisen nimeen, H\u00e4nen, jonka is\u00e4ni ja n\u00e4iden l\u00e4sn\u00e4 olevien is\u00e4t ristiinnaulitsivat, tulkoon voima t\u00e4h\u00e4n veteen Herran huoneen loppuun rakentamiseksi\u201d<\/em>. Ja k\u00e4dell\u00e4 vett\u00e4 ammennettuaan sek\u00e4 sit\u00e4 priiskotettuaan h\u00e4n n\u00e4in sai voiton pimeyden voimista.<\/p>\n\n\n\n Seuraava tietol\u00e4hteemme on kirkkohistorioitsija Teodoretos<\/strong>, joka kuoli 450-luvulla. H\u00e4nell\u00e4 on kaksikin tietoa pyh\u00e4n veden voimasta.<\/p>\n\n\n\n Apameian piispa Markellos<\/strong> halusi tuhota pakanatemppelin ja niinp\u00e4 h\u00e4n \u201drient\u00e4en jumalalliseen eli kristilliseen temppeliin k\u00e4ski tuoda sangossa vett\u00e4. Veden h\u00e4n sijoitti jumalallisen alttarin alle ja h\u00e4n itse, painaen otsansa maahan, rukoili ihmisi\u00e4 rakastavaa Valtiasta\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n sinet\u00f6i veden ristin merkill\u00e4 ja k\u00e4ski diakoninsa Ekytioksen<\/strong> priiskottaa sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tapahduttua koko pakanatemppeli yht\u00e4kki\u00e4 sortui.<\/p>\n\n\n\n Teodoretoksen toinen tieto on seuraava: Kuningas Valens<\/strong> omisti maanmainion hevosen, joka \u00e4kki\u00e4 sairastui. Hevosten hoitaja, hurskas mies, saattoi hevosen pyh\u00e4n Afraateksen<\/strong> erakkomajalle: \u201dViivyttelem\u00e4tt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rukoili Jumalaa ja k\u00e4ski ammentaa vett\u00e4 kaivosta, ja pantuaan sen p\u00e4\u00e4lle pelastavaisen ristin vertauskuvan k\u00e4ski tarjota hevoselle\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n Vedenpyhityksen palvelus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pyhitetyn veden voima on siis ollut jo kauan tunnettu mit\u00e4 moninaisimpiin tarkoituksiin. Mutta tuskin yll\u00e4 olevan perusteella viel\u00e4 voi puhua varsinaisesta vedenpyhityksen palveluksista.<\/p>\n\n\n\n Vanhin selv\u00e4 maininta sellaisesta lienee Johannes Krysostomoksella<\/strong> loppiaiseen liittyv\u00e4n\u00e4: \u201dSill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on se p\u00e4iv\u00e4, jona Kristus kastettiin ja jona H\u00e4n pyhitti vetten luonnon. Sen t\u00e4hden kaikki vastaanottavat vett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n juhlan aikana, puoliy\u00f6n hetkell\u00e4, ja s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 kodeissaan koko vuoden, nimitt\u00e4in t\u00e4n\u00e4\u00e4n pyhitetty\u00e4 vett\u00e4. Ja ihme on ilmeinen, sill\u00e4 n\u00e4itten vesien luonto ei turmellu ajan mittaan, vaan vuoden ja kaksi ja monesti kolmekin vuotta t\u00e4n\u00e4\u00e4n ammennettu vesi s\u00e4ilyy moitteettomana\u201d<\/em>.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 voimme vet\u00e4\u00e4 sen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 niin sanottu suuri vedenpyhitys oli siihen aikaan jo tunnettu ja yleinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 loppiaisena. Silloin se oli puoliy\u00f6n aikaan; nykyisin on luovuttu puoliy\u00f6npalveluksista loppiaisen yhteydess\u00e4 sek\u00e4 aattona ett\u00e4 itse juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Paljon on kiistelty siit\u00e4, mik\u00e4 yhteys on kasteella ja nimenomaan suurella vedenpyhityksell\u00e4. Rukoukset ainakin nykyisess\u00e4 muodossaan muistuttavat toisiaan.<\/p>\n\n\n\n Krysostomokseltakin k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 toimitus yhdistettiin Kristuksen kasteeseen. Tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s huolellisten teologisten tutkimusten ansiosta ja muutenkin, ett\u00e4 loppiainen oli yksi suositumpia kastep\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mutta onko kysymys samasta vedest\u00e4? Toiset haluavat liitt\u00e4\u00e4 kasteveden ja pyhitetyn veden yhteen, toiset n\u00e4kev\u00e4t pyhitetyss\u00e4 vedess\u00e4 nimenomaan sen veden, jonka \u201dluonnon\u201d Kristus Jordaniin laskeutuessaan pyhitti.<\/p>\n\n\n\n Asiaa harkittaessa muistettakoon, ett\u00e4 kastepaikaksi vakiintui jo varhain erillinen kappeli kirkkorakennuksen yhteydess\u00e4 ja siell\u00e4 oli yleens\u00e4 juokseva vesi, kun taas vedenpyhitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tapahtuneen kirkon eteisess\u00e4 tai kirkon edess\u00e4 olevassa kaivossa, ei siis samassa paikassa kuin kaste.<\/p>\n\n\n\n Ei tiedet\u00e4, kuka on kirjoittanut suuren vedenpyhityksen kaavan ydinosiltaan. Varsinkin armenialaiset ovat kuitenkin selvill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kirjoittaja on Basileios Suuri<\/strong> ja kun ei vastav\u00e4itteit\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy, voitaneen h\u00e4nt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pieni vedenpyhitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n Muodostui my\u00f6s niin kutsuttu pieni vedenpyhitys. Vanhimmat tiedot siit\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t vasta 800-luvulta, jolloin sit\u00e4 kuitenkin pidettiin jo vakiintuneena tapana. Silloin oli tapana \u2013 niin kuin paikoitellen viel\u00e4kin \u2013 toimittaa se joka kuukauden ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arvellaan johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 haluttiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon pakanallisper\u00e4isist\u00e4 \u201duudenkuun\u201d juhlista. Pient\u00e4 vedenpyhityst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuitenkin paitsi tiettyjen juhlap\u00e4ivien, erityisesti ristin p\u00e4ivien yhteydess\u00e4, my\u00f6s aina, kun halutaan siunata jotakin: Kun kerran Kristus pyhitti nimenomaan vetten luonnon, on vesi ilmeisesti sovelias materia siunauksen v\u00e4litt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Ja siunattavaa riitt\u00e4\u00e4: periaatteessahan kaikki voidaan siunata, koska mik\u00e4\u00e4n ei ole itsess\u00e4\u00e4n pahaa. Nykyinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 horjuu l\u00e4hinn\u00e4 siin\u00e4, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 siunaamiseen suuresta vedenpyhityksest\u00e4 s\u00e4ilytetty\u00e4 vett\u00e4, jolloin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin sanottua rukouspalveluksen eli molebenin kaavaa, vai toimitetaanko paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 uusi, sill\u00e4 kertaa pieni vedenpyhitys.<\/p>\n\n\n\n Molempia tapoja noudatetaan, j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hes yksinomaisena Kreikassa tilanteesta riippuen. Pienen vedenpyhityksen vett\u00e4 ei kuitenkaan ole tapana s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 kauan kuin suuren.<\/p>\n\n\n\n Veden k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia: kun halutaan siunata jokin esine tai esimerkiksi asunto, ty\u00f6skentelytila, elokuvateatteri tai jokin muu vastaava.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n moninaisiin sairauksiin. Annostus: tee- tai ruokalusikallinen tarvittaessa oireitten mukaan. Sy\u00f6p\u00e4l\u00e4isten torjuminen: erityisesti rottia karkotetaan k\u00e4tev\u00e4sti antidorin palasilla, jotka sijoitetaan ven\u00e4l\u00e4isen typikonin mukaan strategisiin paikkoihin kaapeissa.<\/p>\n\n\n\n 31.7.2025 <\/p>\n\n\n\n rovasti Johannes Sepp\u00e4l\u00e4 1988<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Milloin kirkossa alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pyhitetty\u00e4 vett\u00e4 ja siis vedenpyhityksen palveluksia? Taas kerran on todettava: kukapa se oikein tiet\u00e4\u00e4. Ei ole mit\u00e4\u00e4n todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 tapa olisi alkukristillinen, mutta ei oikeastaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 se ei sit\u00e4 olisi. Vanhimmat varmat tiedot pyhitetyn veden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ovat kaikki 400-luvulta. Epifanios, joka kuoli 400-luvun alussa kertoo, ett\u00e4 muuan […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":12299,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[41],"tags":[],"class_list":["post-12297","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kanonit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12297","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12297"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12297\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12305,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12297\/revisions\/12305"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12299"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12297"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12297"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12297"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}