{"id":11719,"date":"2025-05-13T07:12:15","date_gmt":"2025-05-13T04:12:15","guid":{"rendered":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/?p=11719"},"modified":"2025-05-13T07:37:50","modified_gmt":"2025-05-13T04:37:50","slug":"haastattelu-kirkonmies","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/2025\/05\/13\/haastattelu-kirkonmies\/","title":{"rendered":"Haastattelu: \u201dKirkonmies\u201d"},"content":{"rendered":"\n

Ipodiakoni Kaj Appelberg<\/strong> on ty\u00f6skennellyt kirkollishallituksessa Kuopiossa 17 vuotta. H\u00e4n on toiminut arkkipiispan sihteerin\u00e4 (2008\u20132017) ja hiippakuntasihteerin\u00e4 (2018\u20132025).<\/p>\n\n\n\n

Kajn ty\u00f6suhde kirkollishallituksessa p\u00e4\u00e4ttyy 13. toukokuuta 2025. Nyt julkaistava kysymys-vastaus-haastattelu on tehty maaliskuussa 2025.<\/p>\n\n\n\n

Kaj Appelbergin perspektiivi ortodoksiseen maailmaan on pitk\u00e4. Kaj on opiskellut vuoden Bostonissa (1994\u20131995) ja Pietarissa (2000\u20132001) ja kymmenen vuotta Ateenassa (1995\u20132000 ja 2002\u20132006). Kirkon nykyisiin piispoihin ja pappeihin verrattuna Kajn kansainv\u00e4linen kokemus on ylivertainen.<\/p>\n\n\n\n

1980-luvulla Moskovan patriarkaatin kansliassa ainoa suomalainen ortodoksimaallikko, jonka kaikki tunsivat, oli Helena Pavinski<\/strong>. 30 vuotta my\u00f6hemmin Ekumeenisen patriarkaatin toimistossa Istanbulissa samanlainen suomalainen oli Kaj Appelberg.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJa Herra puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin, niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle\u201d<\/em><\/strong> (2. Moos. 33:11). Me kaikki yst\u00e4v\u00e4si tunnemme sinut palvelualttiina ja uskollisena. Oletko saanut niilt\u00e4, joita olet palvellut kohtelua vertaisena? Onko uskollisuuttasi arvostettu?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 On ehk\u00e4 vaikea puhua itsest\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisen kysymyksen kohdalla, mutta jollain tavalla voisin ilmaista asian niin, ett\u00e4 minulle Suomen ortodoksisen kirkon organisaatio muistuttaa autourheilua, jossa kuljettajat ovat niin hyvi\u00e4 kuin heid\u00e4n viimeinen kilpailunsa. Se mit\u00e4 he ovat joskus olleet, sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4.   <\/p>\n\n\n\n

\u2013 Arvostuksen voi tietysti kokea monella eri tavalla ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. Tietynlaista luottamusta voi kokea jo siin\u00e4, jos itselle uskotaan paljon t\u00f6it\u00e4, varsinkin jos ty\u00f6t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s haastavia teht\u00e4vi\u00e4, mutta kokisin arvostuksen ilmenev\u00e4n lopulta siin\u00e4, miten toiveitasi otetaan huomioon ja pyynt\u00f6j\u00e4si kuunnellaan.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Muutama vuosi sitten pyysin pient\u00e4 palvelusta kirkollishallituksen palvelukeskuksen johdolta. Kun kahteen vuoteen en lukuisista pyynn\u00f6ist\u00e4ni huolimatta saanut vastausta ja vastaanotto oli aina yht\u00e4 yrme\u00e4 ja ylimielinen, vaikka kirkollishallitukselle olin asiasta huomauttanut, niin tuolloin ymm\u00e4rsin, mik\u00e4 arvostus minua kohtaan on. Huomasin ty\u00f6skentelev\u00e4ni itselleni hyvin vieraassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ollut se kirkko, jonka olin oppinut tuntemaan ja jossa suurimman osan el\u00e4m\u00e4\u00e4ni olin vaikuttanut. Tunsin olevani ulkopuolinen. Viimeisen kahden vuoden aikana palvelukeskuksen hallinto on selke\u00e4sti ilmaissut, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 17 vuotta, jotka olin kirkollishallituksessa ty\u00f6skennellyt oli nollattu. Oli aika l\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ortodoksisilla kirkonpalvelijoilla ei ole perinteisesti muuta kotia kuin kirkko. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vanhoissa patriarkaateissa, joissa liturginen el\u00e4m\u00e4 ja juhlat, luostarietiketti ja paastot ovat kaiken keski\u00f6ss\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Vanhoissa patriarkaateissa, kuten esimerkiksi Jerusalemissa ja Konstantinopolissa patriarkat ja muut kanssakyrenel\u00e4iset aloittavat useimmiten ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 menem\u00e4ll\u00e4 aamulla kirkkoon liturgiaan. T\u00e4m\u00e4 osallistuminen p\u00e4ivitt\u00e4isiin jumalanpalveluksiin antaa heille tietynlaista suhteellisuuden tajua ja perspektiivi\u00e4 kohdata sitten ty\u00f6ss\u00e4 esiin tulevia haasteita, niin ett\u00e4 heille ongelmat ovat usein vain pieni\u00e4 tummia pilvi\u00e4, jotka aikanaan menev\u00e4t sitten ohi. Eiv\u00e4t he tarvitse joka asiaan jotain erityist\u00e4 oppia kriisiviestinn\u00e4st\u00e4, vaan ihan tavallinen ortodoksinen el\u00e4m\u00e4ntapa riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Vanhoissa kirkoissa, kuten my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n kirkossa ja monessa muussa paikalliskirkossa, menee kirkko aina jumalanpalvelukset edell\u00e4 ja kansliat, toimistot ja hallinto tulee sitten per\u00e4ss\u00e4, jos tulee. Id\u00e4n kristillisyydess\u00e4 uskon el\u00e4m\u00e4 ei ole niink\u00e4\u00e4n ajatuksen tasolla tapahtuvaa toimintaa, vaan se on osallistumista kirkon yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se on osallistumista kirkon liturgiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Paastoaminenkaan ei ole henkil\u00f6kohtainen suoritus tai saavutus, vaan paastoamme kirkossa siksi, koska kirkon yhteis\u00f6 paastoaa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Askeesi ja luostariel\u00e4m\u00e4 ovat suurelle osalle Suomen ortodokseja jotain vierasta ja jopa halveksittavaa. Luostarit kiinnostavat meit\u00e4 tasan niin pitk\u00e4\u00e4n, kun esitell\u00e4\u00e4n luostareitten aarteita tai luostareitten loistokasta historiaa. Itse luostariaskeesi tai luostariasukkaat eiv\u00e4t edusta meille mit\u00e4\u00e4n arvokasta, ei mit\u00e4\u00e4n sellaista mist\u00e4 pit\u00e4isi ottaa oppia ja esimerkki\u00e4 tai mihin pit\u00e4isi itse osallistua. Luostarilaitoksen merkitys kirkolle ei ole viel\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n kadonnut. Kirkko tarvitsee esimerkkej\u00e4 kristityist\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t olemaan jotakin eik\u00e4 vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omistamaan jotakin.<\/p>\n\n\n\n

Ukrainan sodan jakolinjat n\u00e4kyv\u00e4t ortodoksisessa maailmassa. Sodat kuitenkin loppuvat ja alkaa suhteiden normalisoitumisen aika. Ortodoksisella kirkolla on kollektiivinen intelligenssi. Historian aikana se on ollut er\u00e4\u00e4nlaista muurahaisten yhteisty\u00f6t\u00e4, jota muurahaispes\u00e4n eli kirkon ulkopuolella ei tunneta. Patriarkat aistivat myrskyn keskell\u00e4kin vaaran tai muutoksen ja varovat polttamasta lopullisesti siltoja.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ortodoksisessa kirkossa katsomme t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tulevaisuudesta k\u00e4sin. Tulevaisuususkossa ollaan aina valmiita yhteisty\u00f6h\u00f6n, jos vain mahdollisuus siihen tulee. Ei kirkossamme kiellet\u00e4 historiaa. Kirkossa muistellaan menneit\u00e4 tapahtumia ja rukoillaan edesmenneitten puolesta. Kuitenkin fokus on t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, jota tarkastellaan positiivisesta tulevaisuususkosta k\u00e4sin.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ei ole ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 kumpi osapuoli Ukrainan sodassa on hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 ja kumpi hy\u00f6kk\u00e4yksen kohde, mutta meid\u00e4n t\u00e4ytyy my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen ortodoksinen kirkko ei ole mik\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 toimija t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kotimaassa kuin ulkomaillakaan, eiv\u00e4tk\u00e4 kirkon piispat ja papit voi olla mit\u00e4\u00e4n geopolitiikan asiantuntijoita. Jokainen toimija pysyy omalla tontillaan ja jos haluaa jotain sanoa, voi kirjoittaa kirjeen Moskovan patriarkka Kirillille<\/strong> tai Kiovan metropoliitta Onufriokselle<\/strong> tai Ukrainan kirkon p\u00e4\u00e4miehelle metropoliitta Epifaniokselle<\/strong>. Piispojen ja pappien kirjoittelu suomenkielisten lehtien palstoilla ei t\u00e4ss\u00e4 asiassa paljoa auta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Yksi asia, mit\u00e4 patriarkat v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t viimeiseen asti on se, etteiv\u00e4t he julkisesti loukkaisi toisen kirkon p\u00e4\u00e4miest\u00e4 ja muutenkin koettavat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osoittavat arvostustaan piispavelji\u00e4\u00e4n kohtaan. Tuntuu aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ajatus, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi katkaista v\u00e4limme l\u00e4hell\u00e4 naapurimaassa asuviin ortodoksiveljiimme. Sodat ei ole niink\u00e4\u00e4n teologinen tai kirkollinen teema, vaan ne ovat enemm\u00e4nkin ihmisen olemassaoloon liittyv\u00e4 aihe. Kirkolla on ollut vaikeita aikoja ennenkin.<\/p>\n\n\n\n

Jouduit myrskyn silm\u00e4\u00e4n viime marraskuussa sen j\u00e4lkeen, kun Keskisuomalainen kirjoitti sinusta (13.11.2024) jutun \u201dSuomen ortodoksikirkossa kuohuu: johtohahmon oikea k\u00e4si hehkuttaa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 arvoja\u201d<\/em>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Keskisuomalainen teki haastattelua puhelimitse tiistai iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 12.11.2024, jolloin olin hoitamassa kahvitusta hiippakunnan vastaanottotiloissa. Haastattelun antaminen samanaikaisesti oli minulle tuolloin v\u00e4h\u00e4n vaikeaa. Kysymykset tulivat my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4en ja olivat mielest\u00e4ni oudosti laadittuja, ik\u00e4\u00e4n kuin heille olisi l\u00e4hetetty valmiiksi joku tiedote. Olisi ollut luonnollisesti paljon helpompi vastata Keskisuomalaisen toimittajan kysymyksiin, jos olisin saanut vaikka kysymykset s\u00e4hk\u00f6postissa etuk\u00e4teen ja jos minulla olisi ollut rauhallinen hetki keskustella toimittajan kanssa. Toimittaja olisi ollut kyll\u00e4 valmis my\u00f6hemmin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjoittamansa haastattelun s\u00e4hk\u00f6postiini korjattavaksi, mutta minulla oli tuolloin jo s\u00e4hk\u00f6postitili suljettu, joten korjaaminen oli mahdotonta eik\u00e4 se puhelimessa en\u00e4\u00e4 onnistunut. N\u00e4in tuohon Keskisuomalaisen haastatteluun j\u00e4i my\u00f6s asiavirheit\u00e4 enk\u00e4 muutenkaan ollut tekstiin tyytyv\u00e4inen. Olisin halunnut siit\u00e4 selke\u00e4mm\u00e4n ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ja tuollaisenaan se j\u00e4i vajaaksi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Olin kirjoittanut pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin Aamun Koiton kommenttipalstalle \u201dVen\u00e4j\u00e4n ortodoksisella kirkolla on arvot, kun taas Suomen ortodoksisella kirkolla arvot loistavat poissaolollaan. On h\u00e4pe\u00e4 olla ortodoksi Suomessa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u201d<\/em>. Aamun Koitto poisti kommenttini.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hieman ihmettelin Keskisuomalaisen toimittajan yhteydenottoa. Ei tule mieleen aikaisemmilta vuosilta, ett\u00e4 lehdet tekisiv\u00e4t uutista Aamun Koiton facebook-sivujen kirjoituksen pohjalta varsinkin, kun toimittaja my\u00f6hemmin viel\u00e4 kysyi Jari R\u00f6nk\u00f6n<\/strong> tekem\u00e4st\u00e4 rikosilmoituksesta. Vahva ep\u00e4ilykseni on se, ett\u00e4 materiaali oli l\u00e4hetetty toimitukseen kirkon keskustalolta tai tiedottajilta. En usko, ett\u00e4 Keskisuomalainen olisi muuten liitt\u00e4nyt uutiseen t\u00e4t\u00e4 rikosilmoitusta, mik\u00e4 oli t\u00e4ysin erillinen asia. Antamalla kommentilleni jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4ristellyn sis\u00e4ll\u00f6n, saatiin my\u00f6s tuo rikosilmoitusasia uutisoitua, mik\u00e4 saattoi olla kirkon tiedotuksen p\u00e4\u00e4tarkoitus.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kun Suomen ortodoksisessa kirkossa ei saa esitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 kritiikki\u00e4, eik\u00e4 meill\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ole sanan- tai mielipiteen vapautta, niin esitin kritiikkini antamalla tunnustusta toiselle ortodoksiselle paikalliskirkolle. Tausta mielipiteelleni oli se, ett\u00e4 viime syksyn\u00e4 arkkipiispan vaalien yhten\u00e4 teemana n\u00e4ytti olevan t\u00e4m\u00e4 sotilaallinen erikoisoperaatio Ukrainassa. Sanoin toimittajille tuolloin, ett\u00e4 en hyv\u00e4ksy, ett\u00e4 toisten ihmisten onnettomuutta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi jossakin kirkon vaalissa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Olen matkustellut Neuvostoliitossa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 lukuisia kertoja, k\u00e4ynyt monesti talkoissa Konevitsan luostarissa ja opiskellut ja asunut Pietarissa. Lis\u00e4ksi Ateenan hiippakunnan asuntolassa useat opiskelijakaverini olivat Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Ukrainasta. Jos minulla on ennen ollut yst\u00e4vi\u00e4 siell\u00e4, niin eiv\u00e4t he yht\u00e4kki\u00e4 vihollisiksi muutu, vaikka mink\u00e4lainen sota tulisi. Ven\u00e4j\u00e4n kirkko on vanha ja j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suuri kirkko. Se on v\u00e4h\u00e4n niin kuin roomalaiskatolinen kirkko, sinne mahtuu paljon hyv\u00e4\u00e4 ja pahaa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Keskisuomalaisen juttu oli muuten ihan ok. Sanoin naisten asemasta: \u201dSuomen ortodoksikirkko on sen verran pieni, ettei sen pid\u00e4 menn\u00e4 antamaan esimerkki\u00e4 arvojen suhteen. Suhtautuminen esimerkiksi homoseksuaalisuuteen sek\u00e4 naisten asema ovat t\u00e4llaisia. Nainen voisi olla pappi, jos joku isompi kirkko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u201d<\/em>. Ymp\u00e4rist\u00f6arvoista totesin \u201dSuomen ortodoksikirkko menee liikaa muodin mukaan\u201d En ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 on esill\u00e4 \u201dymp\u00e4rist\u00f6arvot tai v\u00e4hemmist\u00f6jen arvot\u201d<\/em> ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4 lausuin \u201dEn ymm\u00e4rr\u00e4, miksi ison porukan pit\u00e4\u00e4 aina jonkun pienen porukan ehdoilla marssia. Ei minulla ole mit\u00e4\u00e4n homoseksuaaleja kohtaan, mutta en ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ihanne, joku opin kulmakivi\u201d<\/em>. Allekirjoitan edelleen nuo kommenttini.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon oma lehti Aamun Koitto julkaisi seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (14.11.2024) sinusta oman juttunsa \u201dMetropoliitta Arsenin sihteeri kohahdutti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ihannoivilla kommenteillaan ja esitti vakavan uhkauksen \u2013 ty\u00f6suhde p\u00e4\u00e4ttyi\u201d<\/em>. Aamun Koiton mukaan \u201densimm\u00e4isen\u00e4 Keskisuomalaisessa ja muun muassa Karjalaisessa julkaistun uutisen alkupuolella siteerattiin laajalti Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin sihteerin kirjoittelua sosiaalisessa mediassa\u201d<\/em>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Aamun Koiton juttuun minulla ei ole osaa eik\u00e4 arpaa. S\u00e4hk\u00f6postini suljettiin 12.11. En p\u00e4\u00e4ssyt sen j\u00e4lkeen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n minulle l\u00e4hetettyj\u00e4 haastattelu- ja kommenttipyynt\u00f6j\u00e4. S\u00e4hk\u00f6postini avattiin vasta nelj\u00e4n kuukauden kuluttua keskiviikkona 12.3.2025. Olin kirjoittanut yhden kommentin. Aamun Koitto kirjoitti \u201dsiteerattiin laajalti\u201d<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Minusta Aamun Koitto k\u00e4sitteli yhten\u00e4 kokonaisuutena kolme erillist\u00e4 asiaa: kritiikkini Suomen kirkkoa kohtaan, ty\u00f6suhteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen ja minusta tehdyn rikosilmoituksen. N\u00e4ist\u00e4 viimeisen osalta tutkinta muun muassa siit\u00e4, oliko kysymyksess\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmianto, on kesken. Aamun Koitto kirjoitti minun tekem\u00e4st\u00e4 henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhkauksesta, vaikka kyse ei ollut rikosep\u00e4ilyst\u00e4 tai edes esitutkinnan aloittamisesta, vaan ainoastaan netti-ilmoituksesta poliisille. Ei kai oikeusvaltiossa ket\u00e4\u00e4n irtisanota pelk\u00e4n rikosilmoituksen perusteella. Ensin on virasta pid\u00e4tt\u00e4minen tutkinnan ajaksi ja rangaistukset seuraavat vasta sitten, kun asia on tutkittu.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Se, ett\u00e4 Aamun Koitto tahtoi kirjoittaa rikosilmoituksesta, oli mielest\u00e4ni aika perusteeton paitsi sen puolesta, ett\u00e4 uutisella ei viel\u00e4 oikein ollut pohjaa, niin my\u00f6s siksi, ett\u00e4 siin\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n tavalla avattu asioiden taustoja, vaikka ne kyll\u00e4 olivat toimituksen tiedossa. Eli t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 olisi pit\u00e4nyt avata minun toukokuussa 2024 kirkollishallitukselle ja palvelukeskuksen henkil\u00f6kunnalle l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ni kirjeen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Ilman sit\u00e4 Aamun Koiton uutinen j\u00e4\u00e4 lukijoille ikuiseksi mysteeriksi.<\/p>\n\n\n\n

Kommenttisi \u201dVen\u00e4j\u00e4n ortodoksisella kirkolla on arvot\u201d <\/em>ja \u201dMoskovan patriarkaatissa on paljon hyv\u00e4\u00e4\u201d<\/em> saivat aikaan sen, ett\u00e4 sinusta tehtiin \u201dVen\u00e4j\u00e4mielinen\u201d.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ensimm\u00e4isen kommentin lause jatkui \u201dSuomen ortodoksisella kirkolla arvot loistavat poissaolollaan. On h\u00e4pe\u00e4 olla ortodoksi Suomessa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u201d<\/em>. Moskovan patriarkaatista lis\u00e4sin \u201dOn my\u00f6s korruptiota ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta eik\u00f6s sit\u00e4 ole meill\u00e4kin\u201d<\/em>. Sanoin Keskisuomalaisessa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on kirkossa arvot, mutta \u201dei se tarkoita, ett\u00e4 kannatan Ukrainan sotaa, mielivaltaa tai diktatuuria\u201d<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Sis\u00e4llytin kahteen lauseeseen \u2013 \u201dVen\u00e4j\u00e4n ortodoksisella kirkolla on arvot\u201d <\/em>ja \u201dSuomen ortodoksisella kirkolla arvot loistavat poissaolollaan\u201d<\/em> \u2013 paljon asioita. T\u00e4rkein oli se, ett\u00e4 oli aika, hallinto ja maailmantilanne mik\u00e4 tahansa, niin Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko on pyrkinyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni aina ja yli jo tuhat vuotta ennen kaikkea muuta liturgisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Meill\u00e4 taas Suomessa tuntuu vuosi vuodelta silt\u00e4, ett\u00e4 kirkollinen el\u00e4m\u00e4 painottuu vain enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n talouteen ja hallintoon. T\u00e4st\u00e4 hallinnosta on tehty jo jonkinlainen alttari, jolle ollaan valmiita uhraamaan kaikki kirkon toiminta ja kirkollinen el\u00e4m\u00e4. Ja kun kirkko alkaa olla jo tyhj\u00e4\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4, niin t\u00e4m\u00e4 tyhjyys yritet\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisilla teemoilla: Milloin pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 blinej\u00e4, milloin huidotaan ihmisi\u00e4 virpovitsoilla, milloin heilutetaan sateenkaarilippuja tai osallistutaan pridekulkueisiin, tunnetaan ekoh\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja ostetaan s\u00e4hk\u00f6py\u00f6ri\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6autoja tai juodaan kauramaitoa, sammutellaan valoja tunniksi, jotta maailma pelastuu ja t\u00e4t\u00e4 luetteloa voisi jatkaa. T\u00e4t\u00e4 kaikkea voi kyll\u00e4 tehd\u00e4, mutta tarvitseeko sit\u00e4 esitell\u00e4 niin keskeisen\u00e4 osana kirkollista el\u00e4m\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Olen kreikan kielen ja kreikkalaisen ortodoksisen kulttuurin kouluttama, mutta suhtaudun kunnioittavasti kaikkia meit\u00e4 vanhempia ortodoksisia kirkkoja kohtaan. Minusta t\u00e4m\u00e4 on meilt\u00e4 unohtunut, ihan kuten sanoin Keskisuomalaiselle \u201dMeill\u00e4 yksi muoti on, ett\u00e4 on niin mustamaalattu Moskovan patriarkaatti ja patriarkka Kirill ja koko Ven\u00e4j\u00e4n kirkko. Siihenk\u00e4\u00e4n muotiin en haluaisi l\u00e4hte\u00e4 mukaan\u201d<\/em>. Jos t\u00e4m\u00e4 on \u201dVen\u00e4j\u00e4mielisyytt\u00e4\u201d, niin olkoon se niin!<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Oma n\u00e4kemykseni on se, ett\u00e4 turhan usein on kirkon virallisilla sivuilla ollut halpaa kirkkopoliittista propagandaa ja puolitotuuksia. Sit\u00e4 on puhe Ukrainan tukemisesta. Puhe ei ole tukea. Kuinka moni meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa tuntee patriarkka Kirillin? Luetaanko h\u00e4nen puheitaan suoraan ven\u00e4j\u00e4n kielest\u00e4 vai englanninkielisist\u00e4 uutisista?<\/p>\n\n\n\n

Mihin muuhun kuin ven\u00e4l\u00e4iseen ortodoksisuuteen identiteettimme voi ankkuroitua? Suomen ortodoksit olivat tuhat vuotta ensin Novgorodin ja sitten Pietarin hiippakunnan j\u00e4seni\u00e4. Nykyinen autonominen kirkko on vasta sata vuotta vanha?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Suomessa suhtautuminen historiaan on jotenkin vaikeaa. Historiaa h\u00e4vet\u00e4\u00e4n tai siit\u00e4 ei haluta puhua. Sanotaan usein, ettei menneell\u00e4 ole merkityst\u00e4, vaan ainoastaan t\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Historian kirjoitusta halutaan my\u00f6s muuttaa ja sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n aktiivisesti painottamalla asioita, jotka itselle kulloisessa el\u00e4m\u00e4n vaiheessa ja maailmantilanteessa sopivat. Kuitenkin kaikella on merkityst\u00e4! T\u00e4ytyy my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 niin kansoilla kuin my\u00f6s paikalliskirkoilla, joilla on pitk\u00e4 historia, niill\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti edess\u00e4\u00e4n my\u00f6s pitk\u00e4 tulevaisuus. Suomen ortodoksisen kirkon juuret ovat Kiovasta ja Novgorodista. Jos kiell\u00e4mme historiamme, en tied\u00e4 mik\u00e4 meid\u00e4n tulevaisuutemme on.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Joitakin vuosia sitten kotikaupungissani Savonlinnassa tarjoutui seurakuntalaisille mahdollisuus siirty\u00e4 kaupungin laidalta hautausmaan vierelt\u00e4 kaupungin keskustaan vanhan ortodoksikirkon tiloihin. Tuo Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana vuonna 1846 rakennettu kirkko oli paremmassa kunnossa kuin Suomen autonomisen kirkon vuonna 1957 rakentama pyh\u00e4kk\u00f6. Kaupungintalon vieress\u00e4 p\u00e4\u00e4kadun varrella sijaitseva Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin kirkolta ja jokainen ohikulkija tajuaa jo rakennuksen arkkitehtuurista, ett\u00e4 siin\u00e4 on ortodoksikirkko. Silloinen Saimaan seurakunnan kirkkorakennus vaikeakulkuisen tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Talvisalonm\u00e4ell\u00e4 muistutti l\u00e4hinn\u00e4 hautausmaan luterilaista siunauskappelia. Kun sitten Markus Parkkonen<\/strong> teki esityksen ja alkoi keskustelu siit\u00e4, ett\u00e4 keskustassa sijaitseva vanha niin kutsuttu pikkukirkko ostettaisiin er\u00e4\u00e4n yhdistyksen konkurssipes\u00e4lt\u00e4 ja myyt\u00e4isiin pois se hautausmaan vierell\u00e4 silloin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva, niin yll\u00e4tyin ja h\u00e4mm\u00e4styin siit\u00e4 kuinka paljon esityst\u00e4 vastustettiin ortodoksien keskuudessa ja kysymys ei ollut siin\u00e4 rahasta, sill\u00e4 sit\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 muutossa paljoakaan tarvittu, jos ollenkaan.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ortodoksisessa maailmassa kirkko on aina ihmisten keskell\u00e4 ja jos on mahdollista, niin my\u00f6s pyh\u00e4kk\u00f6 rakennetaan kaupungin tai kirkonkyl\u00e4n keskelle. Se on sit\u00e4 kirkon l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4. Ei sit\u00e4 voi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ulkoistaa jollekin j\u00e4rjest\u00f6lle. Meill\u00e4 toistetaan usein sit\u00e4, ett\u00e4 ollaan pieni v\u00e4hemmist\u00f6kirkko, mutta pit\u00e4\u00e4k\u00f6 siihen j\u00e4\u00e4d\u00e4? Ilmeisesti on niin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 j\u00e4lleenrakennuskauden kirkot ja tsasounat sopivat paremmin autonomisen kirkkomme profiiliin. Mikkeliss\u00e4kin oli kaupungin keskustassa n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 paikalla kaunis ja vahvarakenteinen ven\u00e4j\u00e4nvallanaikuinen kivikirkko. Sekin purettiin ja mit\u00e4 saatiin tilalle?<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Suomen ortodoksinen kirkko vietti toissa vuonna autonomian satavuotisjuhlaa. Siin\u00e4 olisi ollut hyv\u00e4 hetki mietti\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 olemme saaneet aikaan t\u00e4m\u00e4n sadan vuoden aikana. Kirkon julkaisutoiminta ei ainakaan viel\u00e4 ole suurta ortodoksista maailmaa mukaansa temmannut. Huolestuttavinta kuitenkin on se, kuinka erill\u00e4\u00e4n olemme muusta ortodoksisesta maailmasta. Jos meill\u00e4 ulkomaisten ortodoksiteologien kirjoittamaa kirjallisuutta milloin luetaan, niin sekin tapahtuu englanninkielisen kirjallisuuden kautta, jolloin teologiset k\u00e4sitteet saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4selviksi. Ja jos rehellisesti t\u00e4m\u00e4n asian ilmaisen, niin joidenkin It\u00e4-Suomen yliopiston teologien puheista ja kirjoituksista en meinaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, vaikka aiheet eiv\u00e4t ole kovinkaan vaikeita.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kun mietin kirkollista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Suomen ortodoksisessa kirkossa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, muistuttaa se minulle v\u00e4lill\u00e4 mieleen entisaikojen sosialismia. Sosialistit olivat kristittyj\u00e4 ilman Kristusta ja siksi tarkoitus oli rakentaa paratiisi maan p\u00e4\u00e4lle. Onko Suomen ortodoksinen kirkko maanp\u00e4\u00e4llinen paratiisi? Aamun Koiton julkaisuissa ja ort.fi:n sivuilla t\u00e4t\u00e4 maanp\u00e4\u00e4lle rakennettua paratiisia meille ainakin esitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun identiteettimme ei ankkuroidu en\u00e4\u00e4 vanhojen kirkkojen ortodoksisuuteen, niin voi olla, ett\u00e4 silloin meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomen ortodoksisen kirkon lis\u00e4ksi monia muitakin ortodoksisia jurisdiktioita.<\/p>\n\n\n\n

Sinulla diagnosoitiin vuonna 2014 ep\u00e4inhimillisten pitkien yht\u00e4jaksoisten ty\u00f6putkien ja vapaa-aikojen ennakoimattomuudesta johtuva ty\u00f6uupumus. Eik\u00f6 sill\u00e4 ollut pysyvi\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4si rajoittavia seurauksia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kirkkomme organisaatiossa usein odotetaan paljon, mutta ei oikein anneta kunnolla mahdollisuutta suoriutua annetuista teht\u00e4vist\u00e4, ainakaan sill\u00e4 tasolla kuin itse haluaisi. Ihmiset priorisoivat eri tavalla t\u00f6it\u00e4\u00e4n. Harva kuitenkaan haluaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sinne p\u00e4in. Jokaisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s omanlainen tausta ja voi olla, ett\u00e4 joillekin meist\u00e4 on opetettu sellaista \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin viety\u00e4 vastuuntuntoa, ett\u00e4 kaikki ty\u00f6t aina tehd\u00e4\u00e4n voimista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sit\u00e4 vain jossain vaiheessa huomasi, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n teki, niin sit\u00e4 enemm\u00e4n vaadittiin. Lopulta ihminen ajautuu sellaiseen tilaan, ettei h\u00e4n en\u00e4\u00e4 osaa oikein ajatella ja toimia loogisesti.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ehk\u00e4 yhten\u00e4 syyn\u00e4 v\u00e4symiseen on ollut se, ett\u00e4 kirkon hallinnossa ei ole pitk\u00e4\u00e4n aikaan tarvinnut organisoida ty\u00f6n tekoa. Jos homma ei ole oikein hoitunut, niin on palkattu lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Ja sitten kun rekrytoinnit eiv\u00e4t aina onnistu, niin pit\u00e4\u00e4 palkata avustajia. Suorittavalle portaalle vaaditaan paljon koulutusta rekrytoinnissa, kun taas johtoteht\u00e4viin p\u00e4\u00e4see varsin v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 koulutuksella. Yleens\u00e4 organisaatioissa t\u00e4m\u00e4 on p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

Kun aloitit ty\u00f6si kirkollishallituksessa, suurin osa keskustalon ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 oli ortodoksisen kirkon kasvatteja: Paavo Kokotti, Airi Petsalo, Paavo Perola, Harri Tajakka. Nyt 17 vuotta my\u00f6hemmin iso osa keskushallinnossa ty\u00f6skentelevist\u00e4 ei ole ortodoksisen kirkon j\u00e4seni\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u201d\u039f\u03c1\u03b8\u03cc\u03b4\u03bf\u03be\u03bf\u03c2 \u03c4\u03c1\u03cc\u03c0\u03bf\u03c2 \u03b2\u03af\u03bf\u03c5, Ortodoksinen mielenlaatu ja el\u00e4m\u00e4ntapa\u201d. Se on en\u00e4\u00e4 muisto vain. Muistan kuin eilisen p\u00e4iv\u00e4n, kun ylidiakoni Jyrkin kanssa aloitimme arkkipiispan kansliassa 1. huhtikuuta 2008. Silloin toimistosihteerin\u00e4 oli Leena Tuutti<\/strong>, joka oli pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennellyt arkkipiispa Johanneksen<\/strong> sihteerin\u00e4 ja kirkollishallituksessa oli monia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka olivat aloittaneet jo arkkipiispa Paavalin<\/strong> aikana. Silloin viel\u00e4 aisti my\u00f6s mennytt\u00e4 aikaa ja n\u00e4ki, ett\u00e4 kirkon ty\u00f6 ja kirkollinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli n\u00e4ille ihmisille jotain hyvin tuttua. Alkuun joutui jopa miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 onkohan itse edes sill\u00e4 tasolla, jolla kirkon keskustalon ty\u00f6ntekij\u00e4n kuuluu olla.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kirkossamme oli 17 vuotta sitten viel\u00e4 jonkinlaista keskustelukulttuuria. Sai esitt\u00e4\u00e4 omia n\u00e4kemyksi\u00e4, tuoda esille omia kokemuksiaan, jopa eri mielt\u00e4 sai olla. Asioista sai keskustella. Leena Tuutin siirrytty\u00e4 el\u00e4kkeelle, oli pienen aikaa arkkipiispan kansliassa toimistosihteerin\u00e4 Tarja Svensk<\/strong> ja viimeisen\u00e4 toimistosihteerin\u00e4 ensin arkkipiispan kansliassa ja sitten Kuopion ja Karjalan hiippakunnan kansliassa ty\u00f6skenteli yli kymmenen vuotta Zinayida Bezvenyuk<\/strong>. Zinayidasta huomasi kaikessa, ett\u00e4 h\u00e4n oli vanhan ja perinteikk\u00e4\u00e4n ortodoksikirkon kasvatti.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Vuonna 2008 ty\u00f6 kirkollishallituksessa tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6 kirkossa oli useimmille kutsumusty\u00f6. Nyt kirkollishallituksessa ollaan enemm\u00e4nkin vain t\u00f6iss\u00e4. Ty\u00f6skentely t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkon keskustalolla on kuin ty\u00f6skentelisi miss\u00e4 tahansa valtion tai kaupungin hallinnossa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Keskushallinnon virkamieskunnan heikko kosketuspinta ortodoksiseen kirkkoon n\u00e4kyy kaikessa. Sielt\u00e4 tulee m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 ja ohjeistusta, jolla ei ole kirkon el\u00e4m\u00e4n kanssa yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4. Meill\u00e4 puuhataan ja yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4kisin tuottaa vaikka mink\u00e4laista toimintaa. On tutkimusta, on mielipidekyselyj\u00e4, on hallinnonuudistusta, kirkkolain uudistusta, on seminaareja, toimikuntia ja ty\u00f6ryhmi\u00e4 pohtimassa, ett\u00e4 miksi kirkko ei kiinnosta kirkkomme j\u00e4seni\u00e4. Miksi muut paikalliset ortodoksikirkot maailmalla ovat p\u00e4rj\u00e4nneet ihan hyvin ihan vain liturgiseen ja askeettiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittym\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

\u2013 <\/strong>Suomen ortodoksisessa kirkossa tulevaisuutta ei ole tarvinnut pidemm\u00e4lle mietti\u00e4, kun meill\u00e4 on ollut t\u00e4m\u00e4 valtion kirkolle my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 taloudellinen avustus ja tarvittaessa on nostettu kirkollisveroa tai myyty kirkon omaisuutta. Tulee vaikutelma, ett\u00e4 kaikki tekeminen t\u00e4ht\u00e4\u00e4 vain siihen, ett\u00e4 kirkon toiminta turvataan siihen asti, ett\u00e4 itse ehdimme el\u00e4kkeelle.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Itselleni tulee mielleyhtym\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on otettu mallia valtion hallinnosta, jossa aikajana on nelj\u00e4 vuotta eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n yli. Ruotsissa valtionhallinnossa aikajana on 20\u201340 vuotta eli p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tiet\u00e4en, ettei niist\u00e4 saa poliittisia pisteit\u00e4, vaan tulevan sadon mahdollisista hyvist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 korjaavat vasta seuraajat ja tulevat sukupolvet.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 haastattelusta voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 sellainen kuva, ett\u00e4 suhtaudut hyvin kielteisesti kirkkomme toimintaan ja tulevaisuuteen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2013 Se ei ole koko totuus. N\u00e4en kirkossamme viel\u00e4 my\u00f6s paljon hyv\u00e4\u00e4. Monissa seurakunnissamme tehd\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ja arvokasta ty\u00f6t\u00e4 ja seurakuntael\u00e4m\u00e4 on toimivaa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa on viel\u00e4 niin vahvat kirkolliset perinteet, ett\u00e4 vaikka kirkollishallitus kuinka paljon kompuroisi, niin kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hiippakunta p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Muistan, kun Jerusalemin patriarkka Teofilos III <\/strong>seurueineen vieraili Suomessa syyskuussa 2010. H\u00e4n kiersi laajasti hiippakuntamme seurakunnissa ja luostareissa, Joensuussa, Valamossa, Lintulassa, Iisalmessa, Alapitk\u00e4ll\u00e4 ja Kuopiossa, josta h\u00e4n sitten jatkoi Helsinkiin. L\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Suomesta h\u00e4n sanoi minulle, ett\u00e4 se mit\u00e4 he n\u00e4kiv\u00e4t Karjalan hiippakunnassa, se oli jotain heille hyvin tuttua, kun taas se mit\u00e4 he n\u00e4kiv\u00e4t Helsingiss\u00e4, on jotain heille hyvin vierasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Paljon riippuu tietysti my\u00f6s hiippakunnan piispasta ja hiippakunnan papistosta ja siin\u00e4 suhteessa on meid\u00e4n hiippakunnassa asiat viel\u00e4 toistaiseksi oikein hyvin.    <\/p>\n\n\n\n

Kysymykset laati ylidiakoni Jyrki H\u00e4rk\u00f6nen<\/em><\/p>\n\n\n\n

13.5.2025<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ipodiakoni Kaj Appelberg on ty\u00f6skennellyt kirkollishallituksessa Kuopiossa 17 vuotta. H\u00e4n on toiminut arkkipiispan sihteerin\u00e4 (2008\u20132017) ja hiippakuntasihteerin\u00e4 (2018\u20132025). Kajn ty\u00f6suhde kirkollishallituksessa p\u00e4\u00e4ttyy 13. toukokuuta 2025. Nyt julkaistava kysymys-vastaus-haastattelu on tehty maaliskuussa 2025. Kaj Appelbergin perspektiivi ortodoksiseen maailmaan on pitk\u00e4. Kaj on opiskellut vuoden Bostonissa (1994\u20131995) ja Pietarissa (2000\u20132001) ja kymmenen vuotta Ateenassa (1995\u20132000 ja 2002\u20132006). […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":11721,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_eb_attr":"","footnotes":""},"categories":[11,1],"tags":[],"class_list":["post-11719","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hiippakunta","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11719","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11719"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11719\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11771,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11719\/revisions\/11771"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11721"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11719"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11719"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ort.fi\/kuopionjakarjalanhiippakunta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11719"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}